Temosilliini
| |
Temosilliini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (2S,5R,6S)-6-[(2-karboksi-2-tiofen-3-yyliasetyyli)amino]-6-metoksi-3,3-dimetyyli-7-okso-4-tia-1-atsabisyklo[3.2.0]heptaani-2-karboksyylihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C16H18N2O7S2 |
| Moolimassa | 414,464 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 63–88 %[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 4,5-5 tuntia[2] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | intramuskulaarinen, intravenoosi |
Temosilliini (C16H18N2O7S2) on penisilliineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muiden penisilliinien tavoin temosilliinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat bakteerien soluseinän synteesin estoon. Se on erityisen aktiivinen gramnegatiivisia bakteereja, esimerkiksi enterobakteereja, vastaan mutta grampositiivisiin bakteereihin se ei tehoa. Useimmat beetalaktamaasit eivät kykene hydrolysoimaan temosilliinia. Lääkeaine annostellaan ruiskeena suoneen tai lihakseen. Temosilliinia voidaan käyttää muun muassa keuhkokuumeen ja muiden hengitystieinfektioiden, virtsatulehdusten ja verenmyrkytyksen hoitamiseen.[1][2][3][4]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Temosilliini on suhteellisen hyvin siedetty lääkeaine. Se voi kuitenkin aiheuttaa allergisia reaktioita, pahimmillaan jopa anafylaktisen shokin.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 218-223. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.2.2021). (englanniksi)
- ↑ a b R. J. Ponsford: Penicillins and Others, β‐Lactams, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. (englanniksi)
- ↑ a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 224-225. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 11.2.2021). (englanniksi)
- ↑ David M. Livermore & Paul M. Tulkens: Temocillin revived. Journal of Antimicrobial Chemotherapy, 2009, 63. vsk, nro 2, s. 243–245. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)