Anafylaksia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Anafylaksia on äkillinen ja hengenvaarallinen allerginen reaktio. Sen voivat aiheuttaa esimerkiksi hyönteisten pistot, jotkin ruoka-aineet, lääkkeet ja allergisoivat aineet. Oireita ovat mm. kutina, punoitus/laaja-alainen nokkosihottuma, hengenahdistus ja vatsakivut/oksentelu. Sitä hoidetaan välittömästi adrenaliiniruiskeella ja sairaalahoidolla.[1]
Patofysiologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anafylaksia on immunoglobuliini –E:n tai G:n välittämä äkillinen allerginen reaktio, jossa syöttösoluista ja basofiilisista granulosyyteistä vapautuu kemotaktisia tekijöitä, histamiinia ja leukotrieenejä, jotka johtavat pienten valtimoiden ja laskimoiden laajentumiseen, kapillaarisuonten läpäisevyyden lisääntymiseen sekä keuhkoputkien ja ruuansulatuskanavan sileän lihaksiston supistustilaan. Anafylaktinen šokki, vakavin anafylaksian muoto, voi johtaa potilaan kuolemaan, jos hengitystiet supistuvat niin ettei potilas saa riittävästi happea. Äkkikuolema voi johtua myös verenpaineen äkillisestä romahtamisesta ja sydänpysähdyksestä.
Anafylaksia on yleisreaktio, mikä tarkoittaa sitä että useampi elin reagoi samanaikaisesti.[2]
Aiheuttajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallisimpia anafylaktisen reaktion aiheuttajia ovat ruoka-aineet, kuten pähkinät, kala, äyriäiset sekä hyönteisten pistot ja kyyn purema. Anafylaksian voi myös aiheuttaa erilaiset lääkeaineet, rokotteet tai verivalmisteet. Rasitus voi laukaista reaktion jos pohjalla on esimerkiksi flunssa tai henkilö on syönyt allergiaa aiheuttava ruokaa.[3]
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anafylaksia alkaa yleensä voimakkailla iho-oireilla, kihelmöinnillä, kutinalla ja nokkosihottumalla kämmenistä ja huulilta leviten nopeasti jopa kautta kehon. Huulilla, silmäluomissa ja hengityselimissä voi olla turvotusta, jolloin sekä sisään- että uloshengitys vaikeutuu. Nopeassa anafylaktisessa reaktiossa ei nokkosihottuma välttämättä ehdi puhjeta.
Oireina voi iho-oireiden ja turvotusten lisäksi olla myös voimakkaita vatsakipuja, oksentelua tai ripulointia. Potilas saattaa olla kylmänhikinen ja tuskainen. Sydämen syketaajuus on tihentynyt ja potilaalla voi olla huimausta ja tajunnan häiriöitä. Tällöin on kyse jo todellisesta hengenvaarasta ja potilas on saatettava hoitoon välittömästi. Hengityksen avustamiseen puhalluselvytyksellä on syytä varautua.
Tunnistettavia oireita ovat mm.:
- kutina nielussa, suussa, jalkapohjissa, kämmenissä, mahdollisesti koko keholla
- punoitus tai laaja-alainen nokkosihottuma
- hengenahdistus, vinkuna, astmakohtaus, yleinen huonovointisuus
- vatsakivut, oksentelu
Anafylaktisen oireen saanut henkilö ei saa välttämättä kaikkia edellä mainittuja oireita, ja niiden järjestys voi vaihdella henkilöstä riippuen.
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Adrenaliinia (esim. EpiPen) käytetään vakavan yliherkkyysreaktion hoidossa. Adrenaliini nostaa verenpainetta supistamalla verisuonia, helpottaa hengitystä rentouttamalla keuhkojen lihaksia sekä ehkäisee turvotusta ja kiihdyttää sydämen lyöntitiheyttä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kustannus Oy Duodecim: Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Anafylaksia www.allergia.fi. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Lääkärin käsikirja, s. 594-595. Duodecim, 2014. ISBN 978-951-656-478-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]