Teknillisen fysiikan laitos
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Teknillisen fysiikan laitos on vuodesta 1953 toiminut alun perin Teknillisen korkeakoulun, nyttemmin Aalto-yliopiston osasto tai laitos. Vuonna 1945 aloitti ensimmäinen professuuri tutkimusalana teknillinen fysiikka. Vuodesta 2010 alkaen Teknillisen fysiikan laitos on osa Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulua.[1] Laitoksen tavoitteena on kouluttaa fysiikkaan ja matematiikkaan suuntautuneita diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita. Laitoksella keskitytään lähinnä tiiviin aineen ja materiaalien fysiikkaan, kvanttifysiikkaan ja nano-optiikkaan sekä edistyneisiin energiatietieteisiin[2].
Teknillisen fysiikan opetusalaan on sen historian aikana kuulunut kunkin ajankohdan teknisen kehityksen uusimmat alueet kuten:
- optiikka
- materiaalifysiikka ja puolijohteet
- ydinenergia
- automaatio
- elektroniikka
- tietotekniikka
- systeemianalyysi
- biofysiikka ja lääketieteellinen tekniikka
- nanoteknologia ja nanofysiikka
- kvanttilaskenta
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erkki Laurila, alan perustaja Suomessa
- Olli Lounasmaa, joka toimi pitkään kylmälaboratorion johtajana
- Teuvo Kohonen, joka on kehittänyt neuroverkkoteorioita.
- Risto M. Nieminen
- Olli Ikkala
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Perustieteiden korkeakoulun laitokset Aalto yliopisto. Viitattu 7.12.2020.
- ↑ Teknillisen fysiikan laitos aalto.fi. Viitattu 7.12.2020.