Tehostaja-RNA:n ja pitkän ei-koodaavan RNA:n (lncRNA) keskinäinen luokittelu on vielä epäselvää. Lähekkäisten tehostaja-alueiden muodostamilta supertehostaja-alueilta (engl.super-enhancer) transkriptoidut tehostaja-RNA:t saattavat toimia lncRNA:n tavoin. Vastaavasti lncRNA:t, joiden transkriptio-alue yltää tehostaja-alueelle, voivat käyttäytyä tehostaja-RNA:n tavoin.[3]
Rakenteeltaan tehostaja-RNA:t ovat yleensä lyhyitä, noin 500 emäsparin (bp) mittaisia ja silmukoimattomia ribonukleiinihappoketjuja. Niillä on tavallisesti ”hattu” 5’-päässä mutta ei poly(A)-häntää. Myös huomattavasti pidempiä (n. 5 kbp) ja polyadenyloituja tehostaja-RNA:ita esiintyy, mutta ne ovat harvinaisempia. Poly(A)-häntä esiintyy todennäköisemmin pitkillä kuin lyhyillä RNA-molekyyleillä.[3]
↑Piipponen, Minna; Nissinen Liisa; Kähäri, Veli-Matti: Pitkät ei-koodaavat RNA:t ihosyövässä. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2023.
↑ abcHan, Zhenzhen; Li, Wei: Enhancer RNA: What we know and what we can achieve. Cell Proliferation, 30.4.2022, 55. vsk, nro 4. John Wiley & Sons. doi:10.1111/cpr.13202(englanniksi)
