Teemasivu:Kielitiede/Suositellut artikkelit
Nämä kielitieteeseen liittyvät artikkelit on valittu suositelluiksi artikkeleiksi.
Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, sen suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaisiin kieliin. Suomen kieli on rakenteeltaan varsin agglutinoiva, kieliopillisia suhteita ilmaistaan taivutuksella, minkä johdosta sanajärjestyksen vaihtelulla ilmaistaan lähinnä informaatiorakennetta (uusi/vanha informaatio, jonkin lauseenjäsenen korostaminen). Lauseenjäsenten perusjärjestys on subjekti-predikaatti-objekti.
Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Suomen kielipolitiikan erityispiirteeksi nousi 1800-luvulta lähtien maan jo keskiajan perua oleva kaksikielisyys ja suomen ja ruotsin kielten väliset voimasuhteet, jota usein nimitetään myös kielikysymykseksi. Erityisesti Suomen itsenäisyyden alkuaikoina ruotsin ja suomen asemasta käytiin kiihkeää poliittista kamppailua. Vuoden 1919 hallitusmuodon 14 §, johon nykyinen kahden kansalliskielen malli perustuu, aiheutti syntyvaiheessaan paljon kiistaa ja se sisältyikin vasta neljänteen hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen.
.jpg)
Latina, lingua latina, on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin antiikin aikana Roomaa ympäröivällä Latiumin alueella. Se on sukua mm. sanskritille. Siitä tuli Rooman valtakunnan pääkieli. Romaaniseen kieliryhmään kuuluvat kielet kuten espanja ja ranska ovat kehittyneet latinasta. Latina oli pitkään Länsi-Euroopan lingua franca, ennen kuin ranska syrjäytti sen.
Esperanto on kaikkien aikojen puhutuin keinotekoinen kieli. Sen nimi tulee salanimestä Dr. Esperanto, jonka alla L. L. Zamenhof, puolanjuutalainen silmälääkäri, julkaisi kielen vuonna 1887. Hänen tarkoituksenaan oli luoda helposti opittava, neutraali kieli käytettäväksi lingua francana kansainvälisessä kommunikoinnissa esimerkiksi ranskan tai englannin sijaan.