Teemasivu:Avaruustoiminta/Kuvapoiminta

Avaruustoiminnan teemasivun kuvapoimintoja. Varsinaiset kuva ovat alasivuilla.

Kun lisäät kuvia lisää lisää ne seuraavalle vapaalle alasivulle nimellä n. Lisäksi päivitä etusivun kuvapoiminta kohtaan {{Teemasivu:Avaruustoiminta/Kuvapoiminta/{{Rand|n+1}}}}. Kuvasivun muoto:

<div align="left">[[Kuva:kuvannimi|250px|kuvateksti]]<br />
Kuvaus.
</div>

Kuvat

/0

Robert H. Goddard nestehappi-bensiini -rakettinsa ja sen laukaisutelineen vierellä. Raketti laukaistiin 16. maaliskuuta 1926 ja se oli ensimmäinen nestemäistä-ajoainetta käyttävä raketti.

/1

Konstantin Tsiolkovski (1857-09-055. syyskuuta 1857– 1935-09-1919. syyskuuta 1935) oli venäläinen lukion opettaja, joka kirjoitti ensimmäiset tieteelliset avaruuslentoja koskevat julkaisut 1800-luvun lopussa ja julkaisi teoriansa kirjoina 1920-luvun alkupuolella. Hän kehitti rakettien tehokkuutta kuvaavan lain, Tsiolkovskin lain, ajatuksen aurinkopurjehduksesta, hahmotteli avaruusaseman ja pohti tähtienvälisiä avaruusmatkoja. Hän oli erityisen aktiivinen myöhempinä vuosinaan. Tsiolkovski julkaisi kymmenenä viimeisenä elinvuotenaan yhteensä 58 kirjaa ja yli 500 tieteellistä julkaisua.

/2

Wernher von Braun (1912-12-2323. joulukuuta 1912 Wirsitz, Saksa - 1977-06-1616. kesäkuuta 1977 Alexandria, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen raketti-insinööri. Hän oli toisessa maailmansodassa käytetyn V2-raketin pääsuunnittelija ja toisen maailman sodan jälkeen Yhdysvaltain avaruusohjelman päähahmoja. Hän oli mukana yhdysvaltain ensimmäisestä satelliitista Explorer 1:stä lähtien aina avaruussukkuohjelmaan saakka. Erityisesti hän oli kuuuraketti Saturn V:n pääsuunnittelija.

/3

Sputnik 1 oli maailman ensimmäinen ihmisen laukaisema Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu. Sen laukaisi Neuvostoliitto 1957-10-044. lokakuuta 1957.

/4

Juri Gagarin (1934-03-099. maaliskuuta 1934, Gžatsk, Neuvostoliitto – 1968-03-2727. maaliskuuta 1968) lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa Vostok 1 aluksellaan 1961-04-1212. huhtikuuta 1961. Kuvassa Gagarinin käyttämä Vostok 3KA -kapseli ja Gagarin-mallinukke RKK Energiya -museossa vuonna 2010.

/5

Neil Armstrong astuu ensimmäisenä ihmisenä Kuuhun Apollo 11:n lennon aikana 21. heinäkuuta 1969 kello 02.56 (UTC)

/6

Piirros ensimmäisestä avaruusasema Saljut 1 Maan kiertoradalla. Kuvassa oikealla on asemaan telakoituva Sojuz-avaruualus.

/7

Ensimmäinen avaruuslennon aikana kuollut ihminen, Vladimir Komarov, neuvostoliittolaisessa vuoden 1964 aikaisessa 4 kopeekan postimerkissä. Komarov kuoli vuonna 1967 Sojuz 1 -lennon päätteeksi. Laskuvarjot ja jarruraketit eivät toimineet odotetusti aluksen palatessa Maahan, joten alus törmäsi maahan noin 145 kilometrin tuntinopeudella.

/8

Ensimmäinen avaruusluotain Luna 1 laukaistiin 2. tammikuuta 1959 kohti Kuuta. Luotaimen oli tarkoitus osua Kuuhun, mutta tämä ei onnistunut, joten luotain ohitti Kuun 4. tammikuuta 1959 5 995 kilometrin etäisyydeltä 34 tuntia laukaisun jälkeen ja päätyi Aurinkoa kiertävälle kiertoradalle Maan ja Marsin väliin. Kuvassa Luna 1:n näköismalli museossa Moskovassa (Memorial Museum of Astronautics).

/9

Ensimmäinen Kuuhun iskeytynyt avaruusluotain, Luna 2, laukaistiin 12. syyskuuta 1959. Matkattuaan 33,5 tuntia luotain murskautui Kuun pintaan 13. syyskuuta 1959. Kuvassa Luna 2:n törmäyskohta Kuun pinnalla, kuvan oikeassa reunassa.

/10

Ensimmäinen Kuuhun pehmeästi laskeutunut avaruusluotain, Luna 9, laukaistiin 31. tammikuuta 1966 ja se laskeutui Kuun pinnalle 3. helmikuuta. Kuvassa Luna 9:n malli museossa Pariisissa (Museum of Air and Space Paris, Le Bourget).

/11

Joseph Kittinger hyppää 16. elokuuta 1960 heliumpallosta 31 kilometrin korkeudesta.

/12

Retkikunta 20:n laskeuduttuaan ISS:ltä 12.9.2009.

/13

Apollo 11-astronautti Buzz Aldrin Kuussa 20.7.1969.

/14

Taiteilijan näkemys Mars Science Laboratoryn Curiosity -kulkijasta Marsissa. Vuonna 2012 Marsiin laskeutunut kulkija on toistaiseksi suurin Marsiin laskeutunut kappale.

/15

Curiosity-mönkijän Marsissa ottama omakuva. Kuva on kooste 55 yksittäiskuvasta ja se on otettu 31. lokakuuta 2013 (UTC).