Taurus (raketti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taurus
ROCSAT 2:n laukaissut Taurus 3210 alustalla toukokuussa 2004
ROCSAT 2:n laukaissut Taurus 3210 alustalla toukokuussa 2004
Tehtävä Rahdin kuljetus LEO:lle
Valmistaja Orbital Sciences Corporation
Alkuperäismaa Yhdysvallat
Mitat
Korkeus 27,9 m
Halkaisija 2,35 m
Massa 73 000 kg
Vaiheita 4
Kapasiteetti
LEO 1 320 kg
Laukaisuhistoria
Status Kehitteillä
Laukaisupaikat Wallops Island
Vandenberg Air Force Base LC-576E
Cape Canaveral
Kodiakinsaari
Laukaisut 8
Onnistuneita 6
Epäonnistuneita 2
Ensimmäinen lento 21.12.1989 20:06 GMT
Vaiheet
Ensimmäinen vaihe  -  Castor 120
Moottori: 1 klp
Työntövoima: 1 606,6 kN
Ajoaine: kiinteä
Ajoaika: 83 s
Toinen vaihe  -  Taurus-1
Moottori: 1 kpl
Työntövoima: 484,9 kN
Ajoaine: kiinteä
Ajoaika: 73 s
Kolmas vaihe  -  Pegasus-2
Moottori: 1 kpl
Työntövoima: 118,2 kN
Ajoaine: kiinteä
Ajoaika: 73 s
Neljäs vaihe  -  Pegasus-3
Moottori: 1 kpl
Työntövoima: 34,57 kN
Ajoaine: kiinteä
Ajoaika: 65 s
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto

Taurus on Orbital Sciences Corporationin valmistama nelivaiheinen kiinteää ajoainetta käyttävä kantoraketti. Se perustuu saman valmistajan ilmasta laukaistavaan Pegasus-rakettiin. Taurus pystyy kuljettamaan 1 350 kg hyötykuorman matalalle Maan kiertoradalle. Kantoraketin ensilento tapahtui vuonna 1994. Kantoraketin yhdeksästä sotilaallisesta ja kaupallisesta lennosta on kuusi onnistunut.[1]

Kantoraketin rakettivaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantoraketin ensimmäinen vaihe, Thiokolin valmistama Castor 120, perustuu LGM-118A Peacekeeper ICBM:n ensimmäiseen vaiheeseen. Vaiheet 2 ja 3 ovat Orion-50iä (kuten Pegasus-1 mutta ilman siipiä tai vakaimia) ja vaihe 4 on Orion-38, kuten Pegasus-3.[2]

Lennon
numero
Laukaistu Kantoraketin
tyyppi
Hyötykuorma Kommentti
1 13. maaliskuuta 1994 ARPA Taurus STEP Mission 0 & DARPASAT Onnistui
2 10. helmikuuta 1998 Kaupallinen Taurus, 92" hyötykuorman nokkakartio 63" kaksoishyötykuorman sovitus GFO ja ORBCOMM (Satelliitit 11,12) Onnistui
3 3. lokakuuta 1998 Yhdysvaltain ilmavoimien Taurus konfiguraatio, 63" nokkakartio, Peacekeeper vaihe 0 Space Technology Experiment (STEX) National Reconnaissance Officelle (NRO) Onnistui
4 20. joulukuuta 1999 Malli 2110, 63" nokkakartio, Castor 120 vaihe 0 KOMPSAT ja ACRIMSAT Onnistui
5 12. maaliskuuta 2000 Yhdysvaltain ilmavoimien Taurus konfiguraatio, 63" nokkakartio, Peacekeeper vaihe 0 Multispectral Thermal Imager (MTI) Onnistui
6 21. syyskuuta 2001 Malli 2110, 63" nokkakartio Castor 120 vaihe 0 Orbview-4/QuickTOMS Epäonnistui
7 20. toukokuuta 2004 Malli 3210, 92" nokkakartio, Castor 120 vaihe 0 ROCSAT-2 Onnistui
8 24. helmikuuta 2009 Malli 3110, 63" nokkakartio Castor 120 vaihe 0 Orbiting Carbon Observatory [3] Epäonnistui
9 4. maaliskuuta 2011 Malli 3110, 63" nokkakartio Castor 120 vaihe 0 Glory, KySat-1, Hermes ja E1P Epäonnistui[4]

OCOn laukaisun epäonnistuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. helmikuuta 2009 Taurus XL kantoraketti epäonnistui laukaisemaan 270 miljoonan dollarin Orbiting Carbon Observatoryn kiertoradalle.[5] Laukaisu onnistui normaalisti kello 09:55 GMT Vandenberg Air Force Basesta, mutta lennon myöhäisemmässä vaiheessa saatu data viittasi siihen, että satelliittia lennon alkuvaiheissa suojaava ja kantoraketin ilmanvastusta vähentävä nokkakartio ("fairing") ei irtautunut myöhemmin kantoraketista. Nokkakartion huomattavan massan vuoksi kantoraketin 3. vaihe ei saavuttanut kiertorataan vaadittua nopeutta ja satelliitti putosi Eteläiseen jäämereen.[6][7] 4. maaliskuuta 2011 Taurus XL:llä laukaistu Glory-ilmastosatelliitti tuhoutui samankaltaisessa onnettomuudessa.

Suunnitellut laukaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauruksen kanssa samankaltaisia kantoraketteja voidaan käyttää myös Yhdysvaltain ohjuspuolustusviraston Maalle sijoitetun reittivaiheen ohjuspuolustuksen järjestelmässä.[8]

Orbital Sciences kehittää myös Taurus II:ta, mahdollisesti Delta II:ta korvaavaa kantorakettia, jonka ensimmäinen vaihe käyttää nestemäistä polttoainetta toisin kuin alkuperäinen Taurus. Ensilento on suunniteltu joulukuulle 2010.[9]

Taurus II on 2000-luvun alussa NASAn rahoituksella kehitetty versio Taurus-kantoraketista. Sen ensimmäinen vaihe on suunniteltu ja rakennettu Ukrainassa ja toinen vaihe on OSC-yhtiön oma tuote. Vuonna 2008 ukrainalaiset Juzhnoje ja Juzhmash solmivat vuoteen 2019 yltävän yhteistyösopimuksen Orbital Sciences -yhtiön kanssa toimittaen NK-33-rakettimoottoreita, joihin Aerojetin AJ-26-moottori perustuu. Raketti pystyy nostamaan 5 000 kg matalalle maan kiertoradalle (LEO). R[10]

Kesäkuussa 2011 Taurus II -raketti vaurioitui pahasti moottorin koekäytössä NASAn Stennis Space Centerin E-1-koekäyttöpenkissä. Ilmeisesti moottorin ajoaineputki katkesi, mikä voi olla suunnittelu- tai valmistusvirhe. [11]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Taurus (rocket)