Taucher

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oy Mainos Taucher Reklam Ab
Perustettu 1940
Perustaja P. H. Taucher, Bertil Svartström
Lakkautettu 1993
Toimitusjohtaja 1940–1969 P. H. Taucher
1970–1987 Päivö Hankala
1987–1993 Jukka Riikonen
Kotipaikka Helsinki
Toimiala mainostoimistot
Omistaja Taucherin perhe, Young & Rubicam
Taucher toimi pitkään Helsingin Kampin Autotalossa.[1]

Oy Mainos Taucher Reklam Ab oli vuosina 19401993 toiminut suomalainen mainostoimisto.[2] Se oli Suomen suurin mainostoimisto 1950-luvun alusta 1970-luvun lopulle.[3][4]

Sotien jälkeen Suomen suurimmaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvulla Saksassa mainostoimistoissa työskennellyt arkkitehti Gunnar Taucherin poika Per Henrik Taucher perusti 1940 yhdessä Bertil Svartströmin kanssa mainostoimiston Helsinkiin nimellä Svartström & Taucher Oy-Ab.[5][3]

Oy Mainos Taucher Reklam Ab:ksi muuttunut toimisto nousi 1950-luvulla Suomen suurimmaksi mainostoimistoksi ja säilytti asemansa vuoteen 1978.[3] Taucher hallitsi suomalaista mainostoimistokenttää yhdessä mainostoimisto SEKin kanssa 1950-luvun alusta 1980-luvun alkuun saakka.[2][6]

Vuonna 1952 Taucherin henkilöstömäärä oli noin 30 ja kasvoi 1960-luvulla yli kahdensadan.[4] Taucherilla työskentelivät monet nimekkäät taiteilijat ja muut ajan kyvyt. Graafikko Per-Olof Nyström työskenteli Taucherilla peräti 40 vuotta kesätyöpaikasta 1948 aina eläkkeelle jäämiseensä 1988.[7] Helge Mether-Borgström oli Taucherilla 1957–1963[8] ja Lenita Airisto Taucherin tv-osaston toimittajana 1961–1962. Osasto tuotti televisiomainosten ohella viihdeohjelmia, kuten Trans-Meri-yhtiön kustantamaa Laila Kinnusen Kuukauden suositut -musiikkiohjelmaa, ja toi Suomeen maailmantähtiä kuten Hollywoodin seksipommin Jayne Mansfieldin.[9]

Muita tunnettuja Taucherin työntekijöitä olivat Börje Barkman ja Björn Landström sekä myöhemmin omat yrityksensä perustaneet Topi Törmä, Matti Viherjuuri, Martti Pohjalainen[10] ja Pepe Teirikari.[3] Taucherin viimeisten vuosien henkilöstöön kuuluivat muiden muassa Matti Paalosmaa,[11] Alpo Holopainen, Martti Puohiniemi ja Oulun Taucherin vetäjä Sinikka Virkkunen.[12][13]

1950-luvulta 1980-luvun alkuun Taucherin suurimpia asiakkaita oli Valtionrautatiet.[14] Muita suuria ja pitkäaikaisia asiakasyrityksiä olivat Arabia,[15] Fazer, Huhtamäki, Rosenlew, Medica, Leiras, Finlayson, Suomen Trikoo ja Puuvillatehtaitten Myyntikonttori PMK. Kansainvälisiä asiakkaita olivat Procter & Gamble ja Kellogg’s.[4]

Laajentumista ja kansainvälistymistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvun lopulla Taucher alkoi kansainvälistyä. Toimistoon perustettiin kansainvälinen osasto, jolla oli yhteistyöyhteydet mainostoimistoihin Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1969 perustettiin Tukholmaan tytäryhtiö Taucher Reklam AB:n, jonka vetäjänä toimi nuori Arne Wessberg.[4]

1970–1980-luvuilla Taucher laajeni Helsingin ulkopuolelle niin, että 1980-luvulla sillä oli toimistot myös Tampereella, Lahdessa, Oulussa ja Turussa (ent. LSM Oy). Taucherin tv-tuotantopäällikkönä toiminut Pepe Teirikari kuvailee muistelmissaan, miten 1970-luvun lopulla toimisto alkoi muuttua luovan ilmapiirin ylläpitäjästä ”rahantekokoneeksi”.[16]

Taucher-yhtiöiden liikevaihto vuonna 1986 oli 115,3 miljoonaa markkaa ja henkilöstömäärä 128. Mainos Taucherin asiakkaita olivat tuolloin muiden muassa Fazerin suklaa- ja makeisryhmä, Oy Ford Ab, Hoover-kodinkoneyhtiö, Nokia-Mobiran matkapuhelimet, Oy Gustav Paulig Ab, Suomen Yhdyspankki Oy SYP-invest Oy, Triumph International -liivivalmistaja, Valkoinen Risti ja Oy Wulff Ab.[17]

1980-luvun lopulla Taucherin yli 20-vuotinen yhteistyö amerikkalaisen Young & Rubicam -mainostoimistoketjun kanssa johti vähemmistöosakkuuteen suomalaistoimistossa, jonka nimeksi tuli Taucher Young & Rubicam.[18]

Konkurssi 1993

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen 1990-luvun alun lamasta Taucher ei selvinnyt, vaan teki konkurssin 1993. Jopa yrityksen työntekijöiden turvaksi kerätty eläkerahasto oli tyhjä, ja moni irtisanottu jäi ilman luvattua eläkettään.[16] Ainoat pelastuneet osat yhtiöryhmästä olivat mediatoimisto Datum, josta sittemmin tuli Omnicom-viestintäjätin OMD, sekä Oulun Taucher, joka jatkoi nimellä Mercum Fennica.[2]

  1. Salomonkatu 17. Autotalo, Finna. Viitattu 17.12.2015.
  2. a b c Pia Hyvönen: Mainostoimiston on vaikea vanheta Taloussanomat. 18.11.2002.
  3. a b c d Visa Heinonen: Kauppaneuvos Per Henrik Taucher (1915–2006), Oy Mainos Taucher Reklam Ab:n toimitusjohtaja. Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. a b c d Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 157–158. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001.
  5. Taucher Elonetissä Elonetissä
  6. AdAge Encyclopedia: Nordic Countries 15.9.2003. Advertising Age. (englanti)
  7. Finland-Finnair / Postikortti 85 Come to Finland. Viitattu 29.9.2013.
  8. Finlande=Romance / Juliste22 Come to Finland. Viitattu 29.9.2013.
  9. Lenita Airisto: Työvuodet (pdf) Lenita Airisto. Arkistoitu 7.3.2017.
  10. Välähdys työmatkalla jäi historiaan – näin syntyi Fazerin Sinisen legendaarinen kappale Sininen hetki Fazer. Arkistoitu 26.10.2021. Viitattu 3.11.2021.
  11. Paalosmaa, Matti: Suokko tiukka ja selkeä. (Mielipidekirjoitus.) Helsingin Sanomat, 2.6.1993, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
  12. Laurila, Petri (toim.): Markkinointi, Mainonta, Media, Myynti – Nimet 2005. Helsinki: Talentum, 2005. ISBN 952-14-0995-9
  13. CV, Martti Puohiniemi. Viitattu 2.12.2014.
  14. Anne Juvonen: VR nostaa mainoshistoriansa framille 18.4.2012. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 29.9.2013.
  15. Huokuna, Tiina: Vallankumous kotona! Arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa, s. 43. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 9789515706485
  16. a b Pepe Teirikari: Voittoja ja tappioita, Muistelmia mainoselokuvien maailmasta, s. 45–49. WSOY, 2000. ISBN 951-0-25369-3
  17. Ritvos, Pekka & Veikkola, Vesa: Yrittämisen juhlaa. Yrittäjäin Fennia 1988. Artikkeli verkossa: Mainos Taucher Reklam (pdf) 1988. Suomen Yrittäjät. Arkistoitu 6.10.2014.
  18. Geraldine Fabrikant: Advertising; Young & Rubicam Buys Finnish Agency Stake The New York Times. 19.8.1988. (englanti)