Pentti Teirikari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pentti "Pepe" Juhani Teirikari (s. 8. lokakuuta 1945, Helsinki)[1] on suomalainen mainos- ja dokumenttielokuvatuottaja, -ohjaaja ja -käsikirjoittaja.

Teirikari tuli elokuva-alalle vuonna 1966 saatuaan paikan äänittäjänä tilauselokuvia tuottaneesta Scenaria Oy:stä. Sitä ennen Teirikari oli työskennellyt äänentoistolaitteiden parissa Musiikki-Fazerilla sekä sivutyönään myös tanssimuusikkona. Scenarialle tultuaan Teirikari alkoi pian myös käsikirjoittaa yhtiön tuottamia tilauselokuvia.[2] [3] Vuonna 1969 Teirikari siirtyi samalla alalla olleeseen Filmitalo Oy:öön ja sieltä edelleen Oy Mainos Taucher Reklam Ab:lle.[2] Teirikarista tehtiin pian Taucherin tuotantopäällikkö, ja hän oli mukana tekemässä mainoselokuvia muiden muassa Pauligille, Fazerille ja Fordille.

Vuonna 1973 Teirikari siirtyi Filmi-Jatta Oy:n tuotantopäälliköksi, ja oli mukana lukuisten tilauselokuvien lisäksi myös yhtiön pitkien elokuvien tuotannossa. Piilokamera-elokuvan (1979) tappioiden seurauksena Filmi-Jatan mainoselokuvatuotanto, sen henkilökunta, kalusto, studio ja muut omistukset myytiin Teirikarille ja yhtiön nimi muutettiin Elohopea-filmi Oy:ksi.

Suomen Mainoselokuvakilpailun viidestäkymmenestä ehdokkaasta puolet olivat 1980-luvun puolivälissä Elohopea-filmin tuotantoja. Elohopea-filmin mainosfilmejä palkittiin kotimaan lisäksi muun muassa Cannesin, Los Angelesin, New Yorkin ja Lontoon kansainvälisillä mainoselokuvafestivaaleilla. [2] 1980-luvun lopulla Elohopea-filmi osti puoliksi yhdessä Interest Oy:n kanssa Filmituotanto Tuure A. Korhosen osakekannan. Tytäryhtiö valmisti tilauksesta pääasiassa teollisuus- ja ulkomaankauppaelokuvia, muun muassa Yhdysvalloissa Golden Cameralla palkitut Fresh Finland ja Circle. Yhtiö tuotti myös muunkinlaisia tilauselokuvia, esimerkiksi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlaelokuvan, jota esitettiin Suomen suurlähetystöissä itsenäisyyspäivänä 1992. Elohopea-filmi oli vuosina 1989–1992 monikansallisen Films Messagesin osakas.lähde?

Kesäkuussa 1993 merkittiin kaupparekisteriin Teirikarin uusi yhtiö Pohjantähti-Elokuva Oy ja Teirikari on siitä lähtien ollut yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiö on valmistanut erilaisia mainoselokuvia ja YLE:n ja MTV:n televisiokanavilla esitettyjä dokumenttielokuvia. Yhtiön tuottamia mainoselokuvia ovat ohjanneet muiden muassa Teirikarin poika Pami Teirikari, elokuvaohjaajinakin tunnetut JP Siili, Aleksi Mäkelä, Markku Pölönen, Klaus Härö, Olli Saarela, Aku Louhimies, Dome Karukoski sekä ulkomaisista Eduardo Maclean, Charles Palouzie, Eric Saarinen ja Jonathan Lennard.

Pohjantähti-Elokuva on palkittu Voitto-, Mainonnan monitaho-, Vuoden huiput-, Media & Message, AdProfit- ja Effie-kilpailuissa sekä festivaaleilla muun muassa Hampurissa, Houstonissa ja New Yorkissa. Vuoden tuotantoyhtiön Voitto-palkinnon yhtiö sai vuonna 2011.lähde?

Televisiossa, elokuvateattereissa ja muita kanavia esitettyjen mainoselokuvien lisäksi Teirikari on tehnyt muun muassa Yle TV2:lla 1970- ja 1980-luvulla esitettyjä tietoiskuja yhteiskunnallisista ja yleishyödyllisistä aiheista, sekä pitkiä ja puolipitkiä TV-dokumentteja ja -dokumenttisarjoja.lähde?

Mainoselokuvatyönsä ohella Teirikari on soittanut kontrabassoa tanssimusiikki- ja jazz-kokoonpanoissa sekä harrastanut kilpapyöräilyä 1960-luvulta lähtien. Teirikari on Suomen Perinnejazz ry:n hallituksen jäsen.lähde?

Pepe Teirikarin pojan Jamin lisäksi myös tytär Pauliina toimii mainoselokuva-alalla.[4][5]

Valikoima Teirikarin tv-tuotannoista (kaikkiaan noin 4 500 mainoselokuvaa)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nyt uutta Suomessa! – suomalaisen mainonnan historia (2014, ohjaus Jami Teirikari)
  • Kulutuksen sävel – mainosmusiikin historia (2013, ohjaus Jami Teirikari)
  • Kaikkien aikojen parhaat sekunnit (2007, ohjaus Jami Teirikari)
  • Raja (2003, ohjaus Pepe Teirikari ja Charles Palouzie)
  • I´ll Remember Old House (1992, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Rakastin teitä (1992, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Toivo Kärki – Siks oon mä suruinen (1997, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Unta ja totta (1995, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Erik Lindström – Ranskalaiset korot (1997, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Valto Laitinen – Pariisin pianisti  (2004, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari ja Anne Lakanen)
  • Soivat saaret (2019, ohjaus Claes Olsson)lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Laurila, Petri (toim.): Markkinointi, Mainonta, Media, Myynti – Nimet 2005. Helsinki: Talentum, 2005. ISBN 952-14-0995-9
  2. ↑ a b c Teirikari, Pepe: Voittoja ja tappioita. WSOY 2000.
  3. ↑ Matti Lundberg: Hurmaava mainosala (arvio Teirikarin kirjasta Voittoja ja tappioita). Talouselämä, 23.3.2001. Talentum Oyj. Jutun verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Pauliina Teirikarista Pohjantähti-Elokuvan toimitusjohtaja Markkinointi & Mainonta. 1.6.2010. Viitattu 16.8.2018.
  5. ↑ Kukkonen, Laura: Pauliina Teirikari nousee Cocoan toimitusjohtajaksi Markkinointi & Mainonta. 16.8.2018. Viitattu 16.8.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pentti_Teirikari&oldid=21474577”