Tasavallassa tapahtuu
| Tasavallassa tapahtuu | |
|---|---|
| Tyyli | ajankohtaisviihde |
| Kestoaika | 45 min |
| Kehittäjä(t) | Pertti Paloheimo |
| Alkuperämaa | Suomi |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Verkko | Yle TV2 |
| Esitetty | 24. syyskuuta 1975 – 1977 |
| Tuotantokausia | 2 |
| Tuotanto | |
| Tuottaja(t) | Jarmo Porola |
| Vastaava(t) tuottaja(t) | Hannu Vilpponen |
| Säveltäjä(t) | Risto Hiltunen |
| Lavastaja(t) | Ensio Suominen |
| Tuotantoyhtiö(t) | Yle TV2 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Tasavallassa tapahtuu oli Yle TV2 -kanavan ajankohtainen makasiiniohjelma 1970-luvun puolivälissä. Viihdettä ja asiaa yhdistävää ohjelmaa lähetettiin 24. syyskuuta 1975 lähtien aluksi 45 minuutin mittaisena kello 21.30 neljänä iltana viikossa, keskiviikosta lauantaihin[1][2]. Kevätkaudelle 1976 esityskertoja vähennettiin kolmeen viikossa, kesällä kahteen, ja vuoden kuluttua aloituksesta ohjelma alkuperäisessä laajuudessa lopetettiin, mutta sitä jatkettiin vielä kerran pari viikossa vuoden 1977 kesään saakka.[3][4]. Elokuussa 1977 ohjelman tilalle tuli jälleen kaksi vuotta tauolla ollut Ajankohtainen kakkonen[5][6].
Suuria resursseja vaatinut ajankohtaismakasiini syntyi vuonna 1974 TV2:n päälliköksi tulleen Pertti Paloheimon johdolla. Paloheimo kuitenkin lähti Ylestä vakuutusyhtiö Auran johtoon jo seuraavan vuoden lopulla, ja hänen tilalleen kanavan johtoon keskustapuolueen eduskuntaryhmä nosti dokumenttitoimituksen päällikön Eero Härkösen. Tasavallassa tapahtuu -makasiinia tekivät TV2:n ajankohtais-, dokumentti- ja viihdetoimitus yhdessä. Ohjelmaa tuotti Hannu Vilpponen ja sen juontajina toimivat Vuokko Niskanen – ensimmäisenä naisjuontajana TV2:n ajankohtaisohjelmassa[7] – ja Pekka Holopainen. Ohjelman viihdeosuuksista vastasi Jarmo Porola, ja päälavastajana toimi Ensio Suominen.[2] Ohjelmassa panostettiin väritelevision mahdollisuuksiin enemmän kuin missään Ylen ajankohtaistuotannossa aiemmin[1]. Toimitussihteereinä vuorottelivat Risto Heikkilä, Erkki Saksa ja Paavo Kähkölä. Ohjelman toimittajia olivat ainakin Risto Arkimies, Matti Karhu, Harri Valtonen, Erkki Rahkola, Heta Tuominen, Mikko Alatalo, Pirkko Peltonen, Helena Itkonen, Jussi Niiranen ja Vesa Toijonen. Heidän lisäkseen Untamo Eerola toimi kulttuurin, Matti Rosvall popkulttuurin, Maina Liukkonen musiikin, Leo Lehdistö politiikan ja Antero Karapalo urheilun erikoistoimittajana. Musiikista vastasi kapellimestari Risto Hiltunen. Kaikkiaan ohjelman teossa oli mukana lähes sata ihmistä, ja sen tieltä piti raivata pois kymmenkunta muuta ohjelmaa. Paloheimon seuraaja Eero Härkönen aloitti Tasavallassa tapahtuu -ohjelman alasajon, ja Ajankohtainen kakkonen palasi ruutuun taas elokuussa 1977.[8][9][4][5]
Viihde- ja ajankohtaistoimitusten yhteistyö ohjelman teossa ei ollut tutkija Katja Valakiven mukaan kovin kiinteää, kitkatonta eikä tasavertaista, vaan vastaavassa asemassa olivat enimmäkseen ajankohtaistoimituksen edustajat. Ohjelmasisältö jakautui selvästi erilleen asiaksi ja viihteeksi, vaikka viihde olikin yleensä asiaosuuksien tapahtumien tai yleisemmin yhteiskunnallisten asioiden kommentointia satiirin keinoin. Ohjelman tasapainoilu näiden tyylilajien välillä teki siitä Valakiven mielestä varsin viihdekriittisen, koska viihdeosuudet vaikuttivat olevan hierarkkisesti alisteisia arvokkaammilta vaikuttaville asiaosuuksille. Asiaosuuksissa viihdeaiheita käsiteltiin usein ylimielisen vähättelevästi, esimerkkinä elokuvaohjaaja Sydney Pollackin haastattelun juonto, jonka mukaan tämä ”kävi Suomessa markkinoimassa uutta elokuvaansa ja kehumassa omaa erinomaisuuttaan”. Kaikkiaan Tasavallassa tapahtuu -ohjelman tunnelma jäi Valakiven mukaan varsin vakavailmeiseksi ja raskassoutuiseksi, mitä parodioitiin myöhemmissä viihdeohjelmissa, kuten Hukkaputkessa.[7][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Määttänen, Sakari: Kakkonen haluaa ykköseksi. Helsingin Sanomat, 21.9.1975, s. 22. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 2.4.2021.
- ↑ a b Orpo, Marja: Pian tasavallassa tapahtuu, Kotiliesi n:o 18 syyskuu II 1975, s. 10.
- ↑ ”TV 2”, Yleisradion vuosikirja 1975–1976, s. 75. Yleisradio, 1976. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.4.2021).
- ↑ a b Lukkari, Esko: Hiljainen ammattimies johtaa nyt tv kakkosta. Helsingin Sanomat, 29.2.1976, s. 18. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.4.2021.
- ↑ a b Jokinen, Osmo: Kahdesti ajankohtaista kakkosta. Helsingin Sanomat, 20.8.1977, s. 24. Näköislehden aukeama (vain tilaajille). Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Ajankohtainen kakkonen palaa ”Tasavallan” tilalle. Helsingin Sanomat, 18.8.1977, s. 37. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 2.4.2021.
- ↑ a b Valakivi, Katja: ”Sukupuoli asian ja viihteen leikkauspisteessä”, Television viisi vuosikymmentä, s. 374–377. (Toim. Juhani Wiio) SKS, 2007. ISBN 978-951-746-939-5
- ↑ Historia (Arkistoitu – Internet Archive), (Ajankohtaisen kakkosen historiikkiä), Yle Vintti, päiväämätön. Viitattu 15.8.2015.
- ↑ Tasavallassa tapahtuu neljä kertaa. Helsingin Sanomat, 24.9.1975, s. 51. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.4.2021.
- ↑ Palokangas, Teemu: ”Vain asiallista viihdettä, kiitos! Viihde osana julkista televisiopalvelua”, Television viisi vuosikymmentä, s. 345. (Toim. Juhani Wiio) SKS, 2007. ISBN 978-951-746-939-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Näytteitä Tasavallassa tapahtuu -ohjelmista, Yle Elävä arkisto