Tanskan kuninkaallinen laivasto

Tanskan kuninkaallinen laivasto
Tanskan kuninkaallisen laivaston tunnus.
Toiminnassa	Perustettu 10. elokuuta 1510
Valtio	Tanska
Puolustushaarat	Merivoimat
Aselajit	Laivasto
Osa joukkoa	Tanskan asevoimat
Koko	palkattua henkilöstöä (2010): 588 upseeria, 769 aliupseeria 1479 värvättyä varusmiehiä: 153 siviilityöntekijöitä: 332
Sodat ja taistelut	Ruotsin vapaussota 1510–1523 Kreivisota 1534–1536 Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota 1563–1570 Kalmarin sota 1611–1613 Torstenssonin sotaretki 1643–1645 Pohjan sota 1657–1660 Skoonen sota 1675–1679 Suuri Pohjan sota 1700 ja 1709–1720 Kööpenhaminen taistelu 1801 Kööpenhaminan taistelu 1807 tykkivenesota 1807–1814 Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota 1848–1851 Toinen Saksan-Tanskan sota 1864 operaatio Desert Shield 1990–1991 operaatio Sharp Guard 1993–1996 operaatio Iraqi Freedom 2003 CTF 150 2008–
Komentajat
Nykyinen komentaja	kontra-amiraali Finn Hansen1
Tunnettuja komentajia	Peder Skram (1503–1581) Herluf Trolle (1516–565) Niels Juel (1629–1697) Ivar Huitfeldt (1665–1710) Peter Tordenskiold (1690–1720) Olfert Fischer (1747–1829) Peter Willemoes (1783–1808) Edouard Suenson (1805–1887) Aage Helgesen Vedel (1894–1981)
Infobox OK

Tanskan laivaston lippu.

Tanskan laivasto (virallisesti tansk. Kongelige Danske Marine, KDM epävirallisesti tansk. Søværnet) on Tanskan asevoimien puolustushaara, joka vastaa Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten itsenäisyyden turvaamisesta, tarvittaessa asein. Muina tehtävinä ovat valvonta, etsintä- ja pelastustehtävät, jäänmurtaminen, öljyvahinkojen torjunta sekä kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen.

Tanskan ja Norjan unionin aikana 1509–1814 Tanskan laivasto oli osa yhteistä Tanska-Norjan laivastoa. Maan suhteellisen pienestä koosta huolimatta laivasto on varustettu nykyaikaisin aluksin, jotka on pääosin otettu palvelukseen kylmän sodan päättymisen jälkeen. Tähän on vaikuttanut maan strateginen asema ja Naton tarve valvoa Itämeren merenkulkua.

Laivaston alusten nimissä käytetään etuliitettä KDM, mutta Nato-maana aluksille on määritetty myös Nato-etuliite HDMS (engl. Her/His Danish Majesty’s Ship). Laivastolla ei ole muista Nato-maista poiketen sukellusveneitä.

Historia

Tanskan laivaston perinteet juontavat juurensa jo viikinkiajalta, joka alkoi 900-luvulta. Kuningas Valdemar II Sejrillä kerrotaan olleen Viroa vuonna 1219 valloittamaan lähteneessä laivastossaan yli 1 000 alusta ja 30 000 varustettua sotilasta.

Kalmarin unionin luoja Margareeta I antoi 1400-luvun lopulla määräyksen varustaa laivaston, jonka pääasiallisena tehtävänä oli suojata unionia Hansaliitolta. Tämä määräys poikkesi aiemmasta käytännöstä, jossa aatelisto varusti laivat palvelukseen saaden hallitsijalta erilaisia etuja. Nyt hallitsija varusti itselleen laivaston, mutta aatelisto määrättiin miehittämään alukset. Hallitsijan palkkaamia olivat ainoastaan laivojen päällystö sekä erikoishenkilöstö. Kuningas Hannu loi pohjan Tanska-Norjan yhteiselle laivastolle tilatessaan alukset Engelenin ja Marian, mistä alkaen kuninkaan laivasto alkoi kasvaa. Laivaston varsinaisena perustamisajankohtana pidetään elokuun 10. päivää 1510, jolloin kuningas Hannu määräsi Henrik Krummedigen laivastonsa komentajaksi ja kaikkien alusten päälliköksi.

Fredrik II aloitti 1559 kruunajaistensa jälkeen laivaston varustamisen rakennuttaen tukikohtia, telakoita ja aluksia. Samoin uusien alusten ja aseiden kehittämistä tuettiin ja koulutettiin henkilöstöä. Kalmarin unionista eronnut Ruotsi hallitsi suurta osaa Itämerestä uhaten Tanskan kauppamerenkulkua. Vastatoimena Tanska sulki 1568 Juutinrauman luoden samalla alkusysäyksen Skoonen sodalle 1675–1679, jonka seurauksena Ruotsi valtasi Tanskalle kuuluneen Etelä-Ruotsin läänit: Skoonen, Hallannin ja Blekingen.

Kristian IV jatkoi isänsä jalanjäljillä laajentaen laivastoa edelleen. Laivaston tärkeimpään tukikohtaan Kööpenhaminaan rakennettiin suuri joukko asuntoja ja työpajoja, joista tunnetuin on edelleen kaupungin keskustassa sijaitseva Nyboder. Ulrik Christian Gyldenlöve määrättiin laivaston komentajaksi 1701, ja hän paransi laivaston ammattimaisuutta perustamalla Tanskan merisotakoulun edeltäjän.

Organisaatio

Tanskan puolustusministeri on asevoimien komentaja, ja Tanskan asevoimien komentaja kenraali Peter Bartman on Tanskan ministerin sotilasneuvonantaja. Laivastoesikunta on osa yhteistä puolustusesikuntaa. Vuonna 2014 esikunta siirtyi Århusista Karupin lentotukikohtaan, johon maavoima- ja ilmavoimaesikunta oli jo sijoitettu.

Vuodesta 2013 alkaen merivoimien esikuntapäällikkönä aiemmin Tanskan laivaston amiraalina (komentaja) on ollut kontra-amiraali Frank Trojahn. Hänen suorassa johdossaan on 90 hengen esikunta Lisäksi hänen alaisenaan on vuonna 2001 perustettu Danish Task Group, johon kuuluu parikymmentä henkeä. Ryhmä vastaa Tanskan laivaston päivittäisestä koulutuksesta sekä johtaa operaatioissa olevia joukkoja.

Laivastolla on kaksi päätukikohtaa korsör ja Fredrikshavn. Kumpikin on rakennettu 1960-luvulla Naton avustuksella ja ne ovat edelleen kohtuullisen moderneja laivastotuikohtia. Kumpikin tukikohta muodostaa operaatiohuoltokeskuksen.

Laivaston alukset on jaettu kahteen laivueeseen. Fredrikshavniin sijoitetun 1. laivueen tehtävänä on varustaa alukset ja johtaa toimintaa Tanskan, Färsaarten ja Grönlannin vesillä. Sen vastuulla on myös laivaston ympäristönsuojeluun liittyvät velvoitteet, kuninkaallinen jahti, meripelastus sekä vedentutkimus. Korsöriin sijoitettu 2. laivue keskittyy kansainvälisiin tehtäviin. Korsörissä on myös Danish Task Force.

Laivaston koulutusorganisaation johto-osat ovat Fredrikshavnissa, mistä johdetaan lukuisiä koulutuskeskuksia ympäri maan. Merisotakoulu Holmenilla Kööpenhaminassa muodostaa yhdessä maa- ja ilmavoimien vastaavien koulujen kanssa Sotakorkeakoulun. Holmenilla on myös laivaston soittokunta, sukeltajakoulutus ja laivaston tekninen koulu.

Laivueet

Fredrikshavnin laivastoasema. Kuva vuodelta 2009.

Tanskan laivaston 1. laivueessa Fredrikshavnissa palvelee 605 henkeä. Laivueen kalustona ovat:

• Thetis-luokan fregatit: KDM Thetis, KDM Triton, KDM Vædderen ja KDM Hvidbjørnen
• 6 Diana-luokan alusta: KDM Diana, KDM Freja, KDM Havfruen, KDM Najaden, KDM Nymfen, KDM Rota
• purjekoululaivat KDM Svanen ja KDM Thyra
• 2 Holm-luokan koululaivaa
• Gunnar Thorson -luokan merentutkimusalukset KDM Gunnar Thorson ja KDM Gunnar Seidenfaden
• 3 101-luokan alusta
• Knud Rasmussen -luokan partioalukset KDM Ejnar Mikkelsen ja KDM Knud Rasmussen
• Agdlek-luokan kutteri KDM Tulugaq
• KDM Dannebrog

Laivaston 2. laivueessa Korsörissä palvelee 520 henkeä ja sen kalustona ovat:

• Absalon-luokan monitoimifregatit KDM Absalon ja KDM Esbern Snare
• Iver Huitfeldt -luokan fregatit KDM Iver Huitfeldt, KDM Peter Willemoes ja KDM Niels Juel

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Tanskan laivaston historiaa ja nykypäivää (englanniksi)