Tamfelt
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ei enää osa Metsoa vaan Valmetia. |
| Tamfelt Oyj Abp | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Markkina-arvo | 201,9 milj. € (31.12.09)[1] |
| Perustettu | 1797 |
| Toimitusjohtaja | Reima Kerttula |
| Kotipaikka | Tampere, Suomi |
| Toiminta-alue | koko maailma |
| Tuotteet |
paperikonekudokset, suodatinkankaat |
| Liikevaihto |
 130,2 milj. € (2009)[1] |
| Liikevoitto |
1,5 milj. € (2009)[1] |
| Tilikauden tulos |
0,0 milj. € (2009)[1] |
| Henkilöstö | 1 328 (31.12.2009)[1] |
| Emoyhtiö | Metso Oyj |
| Kotisivu | www.tamfelt.fi |
Tamfelt Oyj oli suomalainen teknisiä tekstiilejä valmistava yritys, joka perustettiin vuonna 1797. Vuoteen 1982 yhtiön nimi oli Tampereen Verkatehdas Oy. Nimessä Tam- tarkoitti Tamperetta ja -felt paperikoneen, kartonkikoneen tai selluloosankuvaimen puristinhuopaa.
Loppuvuonna 2009 Metso Oyj sai haltuunsa 98 % Tamfeltin osakkeista tekemänsä osakevaihtotarjouksen perusteella. [2] Metso tavoitteli yhdistymisellä massa- ja paperiteollisuuden palveluliiketoiminnan vahvistamista. [3] Entinen Tamfelt nimettiin Metso Fabrics Inc:ksi toukokuussa 2010, nyt sen toiminnot ovat osa Metson Massa-, paperi- ja voimantuotantosegmentin liiketoimintalinjaa.[4]
Yhtiön toiminta jakautui kahteen tulosyksikköön: paperikonekudokset eli paperikonevaatetus (paper machine clothing, PMC) ja suodatinkankaat.
PMC-divisioona (PMC; Paper Machine Clothing) valmisti märkä- ja kuivatusviiroja sekä puristinhuopia kartonki-, paperi- sekä sellukoneille. Viimeisimpänä tuoteryhmänä olivat paperi- ja kartonkikoneiden kenkäpuristinhihnat eli beltit.
Suodatinkankaat-divisioona (Filter Fabrics) valmisti suodatinkankaita, joita käytetään metsä-, kaivos- ja metalliteollisuudessa sekä jätevesien puhdistuksessa. Lisäksi divisioona valmisti suurpesuloiden käyttämiä pesulahuopia.
Yhtiön kotipaikka oli Tampere ja sen Suomen tehtaat sijaitsivat Tampereella ja Juankoskella. Tampereella valmistettiin suodatinkankaita, puristinhuopia ja kuivatusviiroja, Juankoskella puolestaan märkäviiroja. Yhtiön ulkomaiset tuotantolaitokset olivat Portugalissa, Puolassa, Brasiliassa ja Kiinassa.
Alan toinen yritys Suomessa on yhdysvaltalaiseen Albany-konserniin kuuluva Fennofelt Oy Järvenpäässä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun ja Porin läänin maaherra Ernst Gustaf von Willebrand perusti Jokioisten verkatehtaan vuonna 1797 Tammelaan Loimijoen varrelle. 1830-luvulla tehtailija Axel Wilhelm Wahren vuokrasi ja uudisti laitoksen. Vuonna 1858 uusi vuokralainen, tehtaan entinen konttoristi A. I. Frietsch siirsi tehtaan tuotannon Tampereelle, jolloin sen nimeksi tuli Tampereen Verkatehdas. Verkakankaiden ohella tuotteita olivat satiini, flanelli ja huovat.[5] Tehdas ajautui kuitenkin pian suurten nälkävuosien jälkeen vararikkoon, ja sen omistus siirtyi vuonna 1869 huutokaupassa Suomen Pankille. Verkatehdas alkoi menestyä. Vaatetuskankaiden ohella se alkoi vuonna 1882 valmistaa myös paperiteollisuuden tarvitsemaa konehuopaa.[6]
Verkatehdas kärsi pahasti talvisodan pommituksista. Suomalaisen tekstiiliteollisuuden laskusuhdanteen alettua tehdas luopui vaatetuskankaiden valmistuksesta vuonna 1973. Vuonna 1979 tehdas siirtyi uusiin tiloihin keskustan ulkopuolelle. Vanhan tehtaan rakennukset purettiin kahta lukuun ottamatta. Kahden jäljelle jääneen rakennuksen ja museoidun piipunjalan lisäksi tontilla kohoaa nykyisin hotelli Ilves. Yrityksen nimeksi vaihdettiin Oy Tamfelt Ab vuonna 1981.[6] Vuonna 1984 Tamfelt osti juankoskelaisen Viira Oy:n. Viira Oy valmisti paperikoneiden märkäpäähän märkäviiroja, jotka alun perin olivat metallisia, myöhemmin polyamidilla vahvistettuja polyesteristä valmistettuja muoviviiroja.
Monien paperikonetekstiiliyritysten nimi päättyy -felt. Nimitys tulee siitä, että oleellista osaa tuotannosta on edustanut tai edustaa paperikoneen puristinhuopa, press felt. Samanlainen nimen loppuosa on myös Järvenpäässä sijaitsevalla yhdysvaltalaisen Albanyn omistamalla Fennofelt Oy:llä, joka valmistaa kuivatusviiroja ja neulaa sekä viimeistelee pääasiassa Ruotsista tulevia puristinhuopapohjakankaita puristinhuoviksi. Aikaisemmin paperikoneen puristinhuopia kutsuttiin myös konehuoviksi. Purintinhuovissa hahtuvat eivät olleet tuolloin polyesteriä, vaan ne olivat villaa.
Osake
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiöllä oli ennen kaksi osakesarjaa: kantaosakkeet ja etuoikeutetut osakkeet. Osakesarjat yhdistettiin yhdeksi sarjaksi 2009. Yhtiö haki osakkeen kaupankäynnin lopettamista 2.2.2010 [7] ja noteeraus Helsingin pörssissä päättyi 4.5.2010lähde?.
Toimitusjohtajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henrik Lilius 1956–1985[8]
- Axel Cedercreutz 1986–1995[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Tamfelt-konsernin tilinpäätöstiedote vuodelta 2009 (PDF) 6.2.2010. Tamfelt Oyj. Viitattu 15.2.1010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Osakevaihtotarjouksen lopullinen tulos Tamfelt Oyj:n pörssitiedote. 23.12.2009. Viitattu 15.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Metso ja Tamfelt solmineet yhdistymissopimuksen; osakevaihtotarjous kaikista Tamfeltin osakkeista Metso Oyj:n pörssitiedote. 5.11.2009. Metso. Arkistoitu 15.1.2010. Viitattu 1.10.2012.
- ↑ About Tamfelt Metso. Arkistoitu 2.3.2013. Viitattu 1.10.2012.
- ↑ Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoria Tampereen museot. Arkistoitu 14.3.2007. Viitattu 26.3.2007.
- ↑ a b Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit Cotton Times. Understanding The Industrial Revolution.
- ↑ Tamfelt Oyj Abp hakee julkisen kaupankäynnin lopettamista Tamfelt Oyj pörssitiedote. 2.2.2010. Viitattu 15.2.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Pörssitieto
- ↑ Wester, Holger: Teollisuusneuvos Axel Cedercreutz (1939–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tamfelt Oyj (Arkistoitu – Internet Archive)
- Holger Wester & Anne Sjöblad: Tamfelt 1947–1997. Tamfelt 1997. ISBN 9789529087013.
- Yhtiön pörssihistoriaa Pörssitiedon nettisivuilla