Axel Wilhelm Wahren
| Axel Wahren | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. joulukuuta 1814 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut | 28. elokuuta 1885 (70 vuotta) Forssa, Suomi |
| Ammatti | teollisuusmies |
| Arvonimi | kauppaneuvos |
Axel Wilhelm Wahren[1] (usein muodossa A. W. Wahren; 10. joulukuuta 1814 Tukholma, Ruotsi – 28. elokuuta 1885 Forssa)[2] oli ruotsalaissyntyinen mutta Suomessa vaikuttanut teollisuuspatruuna ja Oy Forssa Ab:n perustaja. Vuonna 1883 Wahren sai aatelisarvon.
Nuoruusvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahren syntyi Tukholmassa vuonna 1814 ruotsalaiseen kauppiasperheeseen. Wahren-suku oli peräisin Saksan Mecklenburgista, Wahrenin kaupungista.[2] Wahren aloitti 13-vuotiaana oppipoikana enonsa värjäysliikkeessä ja opiskeli samalla Tukholman teknologisessa laitoksessa. Saatuaan kisällinoikeudet 17-vuotiaana Wahren lähti niin sanotulle kisällinkierrokselle Euroopan tärkeimpiin tekstiiliteollisuuskeskuksiin. Hän työskenteli sekä työntekijänä että johtotehtävissä. Perheensä juutalaisesta uskonnosta Wahren päätti luopua 1830-luvun lopulla, ja hän kääntyi luterilaisuuteen.[3]
Teollisuustoiminta Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1838 Wahren muutti Suomeen. Aluksi hän vuokrasi ja uudisti Jokioisten Verkatehtaan, josta tuli myöhemmin Tampereen Verkatehdas (sittemmin Tamfelt). Riitaannuttuaan Jokioisten kartanon kanssa hän siirtyi Loimijoen vartta yläjuoksulle päin ja perusti vuonna 1847 kehräämön ja vuonna 1854 kutomon nykyisen Forssan kaupungin alueelle. Tästä syntyi Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu teollisuusyhdyskunta. Kehräämön perustamisen teki mahdolliseksi niin sanottu Myllysopimus. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistyivät Forssan Osake Yhtiöksi. Vuonna 1872 Wahren kuului Kymi Oy:n perustajiin sekä oli vaikuttamassa Suomen Yhdyspankin perustamiseen. Vuonna 1934 Oy Forssa Ab sulautui Finlayson Co:hon.
Wahren oli myös perustamassa ensimmäistä palokuntaa Forssaan. Forssan Vapaaehtoinen Palokunta Ry:n perustettiin vuonna 1882.
Forssa-yhtiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muiden teollisuusyhdyskuntien tapaan Wahren loi tehtaidensa ympärille kaiken mitä työläiset eläessään tuohon aikaan tarvitsivat. Yhtiö pyöritti tekstiiliteollisuuden ohessa muun muassa kauppaa, koulua, kirjastoa ja terveydenhuoltoa. Yhtiöön kuului aikanaan myös panimo ja oma hotelli baareineen.
Wahren toi tehtaisiinsa monia edistyksellisiä keksintöjä. Yhtenä ensimmäisistä laitoksista Suomessa yhtiöllä oli vesivoimalaitos (1877), joka jauhoi sähköä paitsi tehtaan tarpeisiin myös Suomen ensimmäiselle sähkörautatielle, joka kulki tehdaslaitoksen välissä. Kapearaiteinen Jokioisten Rautatie jatkoi aluksi höyry- ja sittemmin myös dieselkäyttöisenä Forssasta Jokioisten kautta Humppilaan, jossa oli yhdyspiste leveäraiteiselle valtion rautatielle. Tehtaan konttorin ja rautatieaseman välissä kulki yksi Suomen ensimmäisistä pitkistä puhelinlinjoista.
Forssan ja Jokioisten välinen rautatieosuus on purettu, mutta Jokioisten ja Humppilan välissä kulkee nykyisin museorautatie, jossa höyryveturin vetämät junat kulkevat kesäsunnuntaisin.
Myllysopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forssassa Kuhalankosken partaalla oli lähialueen tilojen yhteinen mylly. Saavuttuaan sinne Wahren teki sopimuksen, jonka mukaan perustettava yhtiö ottaa myllyn hallintaansa ikuisiksi ajoiksi, jos se saa tehdä myllyyn lisälaitteistoja.
Tuon sopimuksen jäljiltä Kuhalankosken tietämillä on tänäkin päivänä mylly, jossa viljelijät voivat jauhattaa viljaansa. Käytön vähyyden vuoksi mylly ei ole enää auki säännöllisesti, vaan mylläri kutsutaan tarvittaessa paikalle matkapuhelimen välityksellä. Myllysopimuksen toinen osapuoli on nykyään kutomon kiinteistöt omistava kiinteistöyhtiö Renor Oy. Nykyinen myllyrakennus on vuodelta 1912.
Tehtaiden nykytila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forssa-yhtiön työn jatkajat ovat poistuneet alueelta. Työvaatekankaita valmistanut Finlayson-Forssa Oy kaatui konkurssiin 2008. Sisustustekstiilejä tuottava Finlayson Oy käynnisti tammikuussa 2009 yt-neuvottelun Forssan yksikön uudelleenjärjestelyistä. Myöhemmin Finlayson ilmoitti valmistuksen päättymisestä Forssassa
Muuten vanhat rakennukset eivät ole jääneet tyhjilleen. Forssan kaupunki osti kehräämöalueen 1980-luvulla, ja kutomon kiinteistöt omistaa nykyään kiinteistöyhtiö Renor Oy.
Kehräämöalueella toimii muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu ja Forssan aikuisopisto. Lisäksi kehräämöalueella on muun muassa museoita, keilahalli ja kirjasto. Lisäksi kehräämöalueella toimii joukko pienyrityksiä.
Kutomoalueella toimii muun muassa kaupallisia terveyspalveluita sekä pieniä palveluyrityksiä. 1960-luvulla rakennettu automaattikutomo, joka oli aikanaan Pohjoismaitten suurin, remontoitiin vuosituhannen vaihteessa Keskon hypermarketiksi.
Kunnianosoituksia ja luottamustoimia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahren sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1876 ja hänet aateloitiin 1883. Hän oli sukunsa edustajana aatelissädyssä vuoden 1885 valtiopäivillä. Lisäksi hän oli Tammelan kunnallislautakunnan puheenjohtaja vuosina 1868–1870, useiden komiteoiden jäsen, vuoden 1876 Helsingin teollisuusnäyttelyn pääkomissaari ja Suomen Talousseuran puheenjohtaja vuosina 1879–1880.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Myllysopimuksen teksti (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.hame.fi/default.asp?docId=17704 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tamfeltin historiikki.[vanhentunut linkki]
- Hämeen ympäristökeskus[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wahren. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ a b Nordisk familjebok, Uggleupplagan, 31. Ural – Vertex, 341–342
- ↑ Halsti, Immi: Tekstiilitaiteilija löysi juuriaan Puolasta Suomi–Puola 2012–2013, s. 18–19
- ↑ Timo Herranen: Wahren, Axel Wilhelm (1814 - 1885) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.11.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
