Takanebackenin tuulivoimapuisto
| Takanebackenin tuulivoimapuisto Takanebackens vindpark |
|
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Maalahti |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2021 [1] |
| Sähköverkkoon | 2022 [1] |
| Valmistunut | 2022 [2] |
| Rakennuttaja | Energiequelle Oy [2] |
| Omistaja | Commerz Real [1] |
| Operaattori | Energiequelle [1] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Korkeus | 45–48 m [3] |
| Pinta-ala | 1,2 km² [3] |
| Tuulivoimalat | 5 × Nordex N163 (5,7 MW) [2][4] |
| Kapasiteetti | 28,5 MW [5][6] |
| Vuosituotanto | 100 GWh [7][8] |
 Takanebackenin tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Takanebackenin tuulivoimapuisto on Pohjanmaalla Maalahden Petolahdella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 5 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 29 megawattia ja vuosituotanto noin 100 gigawattituntia [7][8]. Tuulivoimapuiston on rakentanut Energiequelle, sen omistaa Norra Pörtom Vindpark Ab, joka kuuluu Commerz Realin hallinnoimalle KlimaVestin rahastolle, ja sitä operoi Energiequelle.[3][2][5][6][1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto sijaitsee 25 kilometriä Maalahdelta etelään ja 11 kilometriä Petolahdelta kaakkoon, Rainebäckin ja Rönnholmin itäpuolella. Sen pituus on 1,9 kilometriä, leveys 1,2 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 1,2 neliökilometriä. Voimala-alue on asumatonta metsätalousmaata, mutta lähimmät asunnot sijaitsevat länsipuolella kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalaitoksesta. Voimalaitokset sijaitsevat Takanen, Stormyranin ja Takanebackenin seuduilla. Alueelle johtaa huoltotiet Petolahden ja Norrbackenin väliseltä yhdystieltä 6780.[3][1]
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa N163-mallia, jonka napakorkeus on 148 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 163 metriä, ja jonka kapasiteetti on 5,7 megawattia.[2] Tuulivoimaloiden perusmallit ovat 5,5 megawatin tehoisia, mutta niiden toiminta on päivitetty 5,7 megawattisiksi.[6][4][9][10] Voimalat sijaitsevat 45–48 metrin korkeudella mpy.[3] Tuotettu sähkö siirretään maakaapelissa viiden kilometrin päähän Närpiössä sijaitsevalle Brändskogenin sähköasemalle, jossa sen jännite nostetaan siirtolinjalle sopivalle tasolle.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Energiequelle hankki hankeoikeudet sen varhaisessa vaiheessa vuonna 2016 [8]. Osayleiskaavaa suunniteltiin yhteistyössä maalahden kunnan kanssa. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä joulukuusta 2016 tammikuuhun 2017. Kaavaehdotus oli vuorostaan nähtävillä touko- ja kesäkuussa 2017. Tuulivoimapuiston osayleiskaava hyväksyttiin Maalahden kunnanvaltuustossa syyskuussa ja sen rakennusluvat marraskuussa 2017. Osayleiskaavasta kuitenkin valitettiin Vaasan hallinto-oikeudelle, joka kuitenkin hylkäsi valituksen maaliskuussa 2020, ja kaava sai lainvoiman kuukautta myöhemmin. Tuulivoimapuiston rahoittajaksi tuli saksalainen yksityispankki Berenberg [11], jonka jälkeen voimalaitokset tilattiin saksalaiselta Nordexilta huhtikuussa 2021. Tilaus tehtiin yhdessä Torvenkylän tuulivoimapuiston kanssa.[12][13]
Rakennustyöt aloitettiin kesällä 2021 [7]. Maarakennustyöt urakoi Ab Tallqvist Infra Oy ja sähkötyöt VEO Oy.[14] Voimalaitoksien perustukset valmistuivat alkutalvesta 2022 ja seuraavana kesänä pystytettiin voimalaitokset. Voimaloiden käyttöönotto tapahtui syksyn kuluessa ja vuodenvaihteeseen mennessä olivat kaikki voimalaitokset toimintakunnossa. Säännöllinen sähköntuotanto käynnistyi vuoden 2022 lopulla. Valmistumisen jälkeen tuulivoimapuisto ostettiin osaksi KlimaVestin rahastoa, jota hallinnoi saksalainen Commerz Real. Kesäkuussa 2023 pidettiin voimala-alueella avajaiset. Voimaloiden huollosta vastaa Nordex Finland Oy, jonka kanssa on tehty 35 vuoden huoltosopimus. Energiequelle toimii tuulipuiston operaattorina.[1][10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Takanebacken Malax / Maalahti energiequelle.fi. Energiequelle. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ a b c d e Tuulivoimalaitokset 2022 (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 2022. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ a b c d e Takanebackenin tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ a b Nordex N163/5.X www.thewindpower.net. 2.7.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Voimalaitosrekisteri (EXCEL) energiavirasto.fi. 10.5.2024. Helsinki: Energiavirasto. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ a b c Takanebacken www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Pietilä, Marika: Takanebackenin tuulivoimapuiston rakentaminen aloitettu Maalahdessa iradar.fi. 1.9.2021. Tukholma: IndustryRadar Oy. Viitattu 29.12.2024.
- ↑ a b c Nordex Turbines: Energiequelle GmbH Builds Wind Farm In Finland renewable-energy-industry.com. 4.10.2021. Renewable-Energy-Industry.com. Viitattu 29.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Nordex N163/5.X www.thewindpower.net. 2.7.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Third Energiequelle wind farm in Finland completed windindustry.com. 9.2.2023. Kallinchen, Saksa: Energiequelle. Viitattu 29.12.2024. (englanniksi)
- ↑ The Takanebacken wind farm marks the fourth investment for the Berenberg funds in Scandinavia and more renewable energy financings in the region are in progress. berenberg.de. 19.8.2021. Berenberg. Viitattu 29.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Nordex SE: Nordex Group receives 68 MW orders from Energiequelle from Finland nordex-online.com. 7.4.2021. Hampuri, Saksa: Nordex SE. Viitattu 29.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Takanebackenin tuulivoimaosayleiskaava (PDF) (osayleiskaava) 15.6.2017. Maalahti: Maalahden kunta & Sito Oy. Viitattu 29.12.2024.
- ↑ Grid modelling a part of VEO’s wind farm substation delivery to Energiequelle Home veo.fi. Vaasa: VEO Oy. Viitattu 29.12.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Takanebacken wind farm, Energiequelle GmbH