Töölön tavara-asema
| Töölön tavara-asema | |
|---|---|
 Ratapiha vuonna 1927. Taustalla Eläintarhanlahti. |
|
| Perustiedot | |
| Rataosa | Helsinki–Riihimäki |
| Sijainti | Kluuvi, |
| Kunta | Helsinki |
| Avattu | 1899 |
| Lakkautettu | 1989[1] |
| Aiheesta muualla | |
.jpg) Töölön tavara-asema, lähtevä rahtitavara (1939) |
|
Töölön tavara-asemaksi kutsutaan Helsingin päärautatieaseman länsi- ja luoteispuolella sijainnutta rautatiealuetta.[2] Siihen kuuluivat suuri ratapiha sekä varastorakennuksia, joista merkittävimmät olivat VR:n makasiinit. Tavara-asema aloitti toimintansa vuonna 1899, 37 vuotta sen jälkeen kun Suomen ensimmäinen rautatie Helsinki–Hämeenlinna-rata oli valmistunut.[3] Tavara-asema toimi kaupungin tavaraliikenteen välityspisteenä ja työllisti ihmisiä kellon ympäri.[3]
Ratapihan kautta liikennöivät muun muassa Töölön sokeritehtaan rautatie ja Katajanokalle asti ulottunut Helsingin satamarata. Vuoden 1952 kesäolympialaisia varten tavara-asemalle rakennettiin ”Olympialaituri”, matkustajia palvellut väliaikainen rautatieasema.[4]
Suurin osa alueen rakennuksista purettiin vuosina 1953–1956, mukaan lukien tavara-aseman eteläpuolella sijainnut Helsingin konepaja veturitalleineen.[5] Finlandia-talon edustalta purettiin huomattava määrä kiskoja ennen kesän 1975 Etykin huippukokousta.[6] Tavararatapihan poistamista suunniteltiin pitkään, ja muun muassa liikekeskustan laajentamista alueelle harkittiin.[7] Alun perin laitakaupunkina pidetty alue oli muuttumassa arvokkaaksi keskikaupunkitilaksi, jossa tavaraliikenne oli rasite.[3] Tavara-asema junanvaunuineen tunnettiin myös asunnottomien suosimana paikkana erityisesti 1960-luvulla.[6]
1960-luvulta alkaen liikennettä ja varastointia alettiin siirtää Pasilaan, ja Töölön tavara-asema lakkautettiin vuonna 1989. Sittemmin ratapiha ja makasiinit purettiin. Makasiiniraunioksi kutsuttu viimeinen osa VR:n makasiineista purettiin kesällä 2018.[8] Nykyään alueella sijaitsevat Kansalaistori, keskustakirjasto Oodi, Musiikkitalo, Makasiinipuisto, Töölönlahden puisto, Töölönlahdenkatu ja Alvar Aallon kadun toimistorakennukset, kuten Biofore-talo. Alueen maaperä oli pahoin saastunut ja vaati mittavia maanvaihtotöitä ennen uudisrakennustöiden aloittamista.[9]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Venäläisiä upseereita lähdössä sotaan Töölön tavara-asemalta ensimmäisen maailmansodan aikana. -
Purkutöitä tavara-aseman alueella Postitalon vieressä syyskuussa 1958. -
Junia ratapihalla. Näkymä kansallismuseon tornista vuonna 1972. -
Ratapiha idän suunnasta vuoden 1973 ilmakuvassa.
.jpg)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 159) 2020. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Manninen, Antti: Töölön tavara-asema täytti Postitalon pohjoispuolen (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 20.6.2004. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ a b c Launonen, Samuli: ”Kaupunkilaisten toimintaa ei otettu riittävän vakavasti” – Tutkija: VR:n makasiinien muistoseinää ei pitäisi purkaa Ilta-Sanomat. 23.7.2016. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Örn, Tiina: Kaupunkihistoria yllättää: Oletko astunut junaan Helsingissä Olympialaiturilta? Helsingin Uutiset. 18.1.2017. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Oksanen, Kimmo: Makasiinit 1899–2006, s. 81, 86. Helsingin Sanomat, 2006. ISBN 952-5557-09-X
- ↑ a b Oksanen, Kimmo: Ihan kohta valmis (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 5.4.2023.
- ↑ Helsingin Kansalaistorin historia pähkinänkuoressa Yle Areena. 31.7.2019. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Aalto, Maija: Nyt se tapahtui: VR:n makasiinien raunioita alettiin purkaa Töölönlahdella (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 21.6.2018. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Töölönlahden eteläinen maa-alue pahasti saastunut Yle. 18.3.2009. Viitattu 2.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Töölön tavara-asema Wikimedia Commonsissa
