Joulutähti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tähtilatva)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kasvia. Joulutähti voi tarkoittaa myös Raamatussa mainittua Betlehemin tähteä tai tähden muotoista joulukoristetta.
Joulutähti
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Tyräkit Euphorbia
Laji: pulcherrima
Kaksiosainen nimi

Euphorbia pulcherrima
Willd. ex Klotzsch

Katso myös

  Joulutähti Wikispeciesissä
  Joulutähti Commonsissa

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) eli tähtilatva on tyräkkikasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Laji on kotoisin Väli-Amerikasta ja sitä käytetään laajasti koristekasvina. Joulutähti ei ole myrkyllinen, mutta syötynä paikallisesti ärsyttävä.[2][3]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varret ja lehdet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulutähti on ikivihreä pensas tai pieni puu joka saattaa kasvaa noin 3–4 metriä korkeaksi.[2][4] Tummanvihreät lehdet ovat suuria, muodoltaan soikeita tai vinoneliömäisiä ja yleensä teräväkärkisiä. Tyvestä lehdet ovat usein suurihampaisia. Oksien kärkien suojuslehdet ovat huomiota herättävän kirkkaanpunaisia ja ne säilyvät kuivan kauden ajan kasvin ollessa muuten lehdetön.[2]

Joulutähden kukintoa ympäröivät suuret punaiset suojuslehdet.

Sillä on pienet viherstävänkeltaiset tyräkeille ominaiset valekukat (cyathium) jotka ovat suojuslehtien keskellä. Kukinnoissa on punaisia hedetuppoja ja niiden välissä keltaisia sarvimaisia mesiäisiä.[5] Luonnonvaraisenakin joulutähden kukinta ajoittuu talviaikaan.[2]

Joulutähti ei ole myrkyllinen, mutta syötynä paikallisesti ärsyttävä.[2][3]

Joulutähti on alkujaan kotoisin Väli-Amerikasta ja Meksikosta.[2]

1960-luvulla norjalaiset kehittivät joulutähdestä matalia ja väriltään joulunpunaisia kasveja. Kasvia oli sitä ennen käytetty vain leikkokukkana, koska se teki pitkät varret eikä sopinut sellaisena ruukkukasviksi. 1990-luvulla joulutähdestä jalostettiin minimuotoja, jotka ovat suosittuja erilaisissa istutuksissa. Pääosa viljellyistä joulutähdistä ovat punasuojuslehtisiä, mutta siitä on jalostettu myös muun muassa valkosuojuslehdellisiä lajikkeita.[6]

Joulutähti koristekasvina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulutähtiä koristepensaina Kanariansaarilla.

Joulutähteä kasvatetaan luonnollisilla esiintymisaluillaan koristekasvina ulkona puistoissa ja pihoilla koristepensaana tai -puuna.[2][4] Laji on kuitenkin parhaiten tunnettu joulunajan koristekasvina.[2]

Joulutähti on Suomen suosituin joulukukka: sitä myydään 1,8 miljoonaa ruukkua.[7] Sitä myydään vuosittain 10– 15 miljoonalla eurolla Suomessa.[8] Joulutähdet kasvatetaan myyntiin Suomessa koska se ei kestä hyvin kuljetusta ja päivän pituuden eroa. Jonkun verran niitä on tuotu Virosta koska sieltä tuonti onnistuu läheisen sijainnin vuoksi.[9] Se on myös arka kylmälle ja vedolle ja saattaa pudottaa lehtensä tai kuolla alle 14 °C lämpötilassa.[10]

Joulutähden kasvatus on taloudellisesti tärkeää etenkin Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.[2]

Joulutähti ostetaan yleensä joulunajan kaunistukseksi, mutta sitä voidaan kasvattaa myös monivuotisena huonekasvina. Joulutähti on lyhyenpäivänkasvi, joten kukkiakseen se tarvitsee 6–8 viikon jakson, jolloin päivän valoisa aika ei saa ylittää kymmentä tuntia.[11][10]

Yhdysvalloissa 12. joulukuuta vietetään kansallista joulutähtipäivää (Poinsettia Day). Päivä on valittu joulutähden Yhdysvaltoihin tuoneen Meksikon suurlähettilään ja kasviharrastajan Joel Roberts Poinsettin (1779–1851) kuolinpäivän mukaan.[2]

  • Lipponen, Visa & Hilpo, Seppo: Kodin kukoistavat kasvit. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951023916X
  • Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo: Lomakasvio : trooppisten koristekasvien tunnistusopas. Vantaa: Moreeni, 2014. ISBN 9789522541864
  1. Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Euphorbia pulcherrima IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j Lomakasvio 2014, s. 126.
  3. a b HUS – Kasviluettelo HUS.fi. Viitattu 17.12.2019.
  4. a b Joulutähti Kukkainfo.fi/. Viitattu 17.12.2019.
  5. Conrad, Jim : Poinsettia flower anatomy  Backyardnature.net . 21.1.2008 . Viitattu 17.12.2019.
  6. Joulun kukilla on pitkät perinteet Puutarha.net. 12.10.2018. Viitattu 17.12.2019.
  7. Sisustustrendit näkyvät joulukukissakin Kauppapuutarhaliitto. 17.12.2018. Viitattu 17.12.2019.
  8. Neljä viidestä hankkii jouluksi kukkia Kauppapuutarhaliitto. 14.12.2018. Viitattu 17.12.2019.
  9. Rautanen, Päivi: Joulutähti ei tykkää rekkamatkasta läpi Euroopan – joulukukkatuotanto keskittyy mutta säilyy Suomessa Yle Uutiset. 15.12.2015. Viitattu 17.12.2019.
  10. a b Joulutähti  Plantagen . Viitattu 17.12.2019.
  11. Miten kukitan joulukukan uudelleen? Kauppapuutarhaliitto. 11.01.2019. Viitattu 17.12.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]