Tämä on lupaava artikkeli.

Syksyn lehdet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Syksyn lehdet
Nimi Syksyn lehdet
Tekijä John Everett Millais
Valmistumisvuosi 1856
Taiteenlaji öljymaalaus
Korkeus 104,3 cm[1]
Leveys 74 cm[1]
Sijainti Manchester Art Gallery, Manchester

Syksyn lehdet (engl. Autumn Leaves) on John Everett Millais’n öljymaalaus, jonka hän teki 1855–56. Maalauksessa on neljä tyttöä, jotka keräävät puutarhassa pudonneita lehtiä poltettavaksi. Teoksen aiheena on kauneus ja katoavaisuus elämän kiertokulussa.[2]

Maalaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaus kuvaa syksyistä puutarhaa, jossa neljä tyttöä kerää lehtiä nuotioon. Katsojaan päin on kaksi tyttöä, jotka ovat pukeutuneet ajan keskiluokan tapaan tummanvihreisiin villa-pellavaisiin talvipukuihin. Vasemmanpuoleinen, noin kymmenvuotias tyttö pitelee lehtikoria. Oikeanpuoleinen, noin kolmetoistavuotias tyttö nostaa korista lehtiä kasaan ja katsoo samalla kohti maalauksen katsojaa. Alhaalla on yksityiskohtaisesti kuvattu lehtikasa, josta nousee nuotion savua. Oikealla on kaksi työväenluokkaisesti pukeutunutta tyttöä, jotka katsovat alas nuotioon. Heistä vanhempi nojaa haravaan ja nuorempi pitää käsissään osaksi syötyä omenaa sekä pientä kimppua sinisiä kukkia. Vanhemmalla, noin 13-vuotiaalla tytöllä on punaruskea teollisuuskoulun asu ja nuoremmalla, noin kuusivuotiaalla on karkeatekoinen purppuranvärinen puku ja punainen solmio. Taustalla poppelien rivi johtaa taivaanrantaan. Taivas on keltainen ja kaukaiset kukkulat ovat värjäytymässä purppuraisiksi auringon laskiessa.[1][2][3][4][5][6][7]

Tapahtumapaikka on Millais’n kodin Annat Lodgen puutarha Skotlannissa lähellä Perthiä. Maalauksen vasemmassa laidassa ovat lähes näkymättömissä Perthin St. John’s Kirk -kirkon kellotornin sekä lehtiä haravoivan puutarhurin hahmot. Keskellä olevien tyttöjen malleina olivat Millais’n vaimon Effie Grayn nuoremmat sisaret Alice (vasemmalla) ja Sophia. Kaksi muuta ovat paikallisia tyttöjä, Matilda Proudfoot ja Isabella Nicol, jotka Effie oli löytänyt malleiksi. He ovat malleina myös maalauksessa Sokea tyttö, jota Millais viimeisteli samoihin aikoihin.[2][3][8]

Tulkinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisessä runoudessa syksy on surumielisyyden aikaa ja se on edustanut siirtymistä nuoruudesta vanhuuteen.[3] Taidehistorioitsija Malcom Warnerin mukaan Millais’ta innoitti Alfred Tennysonin runo ”Tears, Idle Tears”. Millais oli vieraillut Tennysonin kotona marraskuussa 1854 ja auttanut tätä keräämään ja polttamaan lehtiä.[9] Neljä vuotta ennen Syksyn lehtien toteutusta Millais oli sanonut taiteilijaystävälleen William Holman Huntille: ”Onko ihanampaa aistimusta kuin palavien lehtien tuoksu? Mikään ei tuo mieleeni suloisempia muistoja kuin se; se on väistyvän kesän suitsuke taivaalle; ja se antaa ihmiselle onnellisen luottamuksen, että Aika painaa rauhan sinetin kaikkeen menneeseen.”[2][3]

Effie kirjoitti, että hänen miehensä tarkoituksena oli luoda teos, joka olisi ”tulvillaan kauneutta ilman aihetta”.[2] Millais katsoi, että lapsen kasvot ilmaisisivat parhaiten platonista, käsitteellistä ihannetta inhimillisestä kauneudesta.[8] Millais mainitsi myöhemmin kirjeessään taidekriitikko F. G. Stephensille, ettei Syksyn lehdet ollut ainoastaan viehättävä, kaihoisa näkymä, vaan sen tarkoitus oli herättää syviä uskonnollisia ajatuksia.[2][7]

Millais oli perustajana prerafaeliittien veljeskunnassa, jonka taiteilijoiden esikuvana oli taiteessa ennen Rafaelin aikaa vallinnut vakava merkityksellisyys. Heidän teoksissaan luonto oli useimmiten taustana, ja erilaiset symbolit välittivät hengellistä viestiä.[2] Maalauksessa vuodenajan vaihtuminen, pudonneet lehdet, nouseva savu, liikkuvat pilvet ja auringonlasku ovat merkkejä muutoksesta, ajan kulumisesta ja kuolemasta. Nuoret henkilöt tulevat aikanaan vanhenemaan. Pysähtynyt asetelma muistuttaa juhlallista rituaalia. Auringonlasku luo sädekehän hahmojen hiuksille. Omena on syksyn tunnus ja mahdollinen viittaus kristillisen mytologian perisyntiin, joka teki ihmisistä kuolevaisia. Vaatteiden, ihon ja hiusten väri sulauttaa hahmot osaksi ympäröivää luontoa. Pysähtynyttä hetkeä korostaa lehti, joka on jäänyt korin reunalle kahden tilan väliin.[2][4][8][9][10][11][12][13]

Asut muistuttavat surupukuja ja lehtikasa on muistomerkin muotoinen.[14] Taidehistorioitsija Kate Flint on kirjoittanut maalauksen tunnelman yhteydestä Krimin sodan päättymiseen vuonna 1856, jolloin tunteet menetyksestä olivat yleisiä.[4]

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos oli esillä Royal Academy of Artsin näyttelyssä 1856 ja sai hyvän vastaanoton. Taidekriitikko John Ruskin kuvasi teosta poikkeuksellisen runolliseksi ja sen toteutusta maalaustaiteen ”ensimmäiseksi esimerkiksi täydellisen onnistuneesta iltahämärästä.” Millais’n taiteessa teos oli merkki hänen siirtymisestään yksityiskohtaisesta kuvauksesta kohti vapaamuotoisempaa, ääriviivoiltaan pehmeää ilmaisua. Maalauksen kuvaus katoavasta kauneudesta voidaan nähdä edeltäjänä vuosisadan lopun estetismin ja symbolismin teemoille.[2][4][9][12][15]

Teos on ollut Manchester Art Galleryn omistuksessa vuodesta 1892.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Autumn Leaves Art UK. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Vaizey, Marina: 100 kuuluisaa maalausta, s. 82. ((100 Famous Paintings, 1979.) Suomentanut Ritva Lassila) Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4836-1
  3. ↑ a b c d Wilkes, Robert: Millais’s Vision of Autumn Pre-Raphaelite Reflections. 28.11.2004. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Flint, Kate: Feeling, Affect, Melancholy, Loss: Millais’s Autumn Leaves and the Siege of Sebastopol 19. Interdisciplinary Studies in the Long Nineteenth Century. No. 23, 2016. Cambridge: Open Library of Humanities. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Robson, Catherine: Men in Wonderland. The Lost Girlhood of the Victorian Gentlemen, s. 48. Princeton: Princeton University Press, 2001. ISBN 978-0-691-11526-9 Google Books. (englanniksi)
  6. ↑ Fagence Cooper, Suzanne: Effie. The Passionate Lives of Effie Gray, John Ruskin and John Everett Millais, s. 210. New York: St. Martin’s Press, 2011. ISBN 978-0-312-58173-2 Google Books. (englanniksi)
  7. ↑ a b Barlow, Paul: Time Present and Time Past. The Art of John Everett Millais, s. 73. Aldershot: Ashgate, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Google Books. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Williams, Leslie: The Look of Little Girls: John Everett Millais and the Victorian Art Market. Teoksessa Nelson, Claudia & Vallone, Lynne (toim.): The Girl’s Own. Cultural Histories of the Anglo-American Girl, 1830–1915, s. 135. Athens: University of Georgia Press, 1994. ISBN 978-0-8203-1615-4 Google Books. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Autumn Leaves The Victorian Web. 19.8.2016. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
  10. ↑ Keefe, Reed: Capturing a Transient Moment: Millais’s Autumn Leaves The Victorian Web. 28.11.2004. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Mariotti, Megan: Capturing a Transient Moment: Millais’s Autumn Leaves The Victorian Web. 28.11.2004. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
  12. ↑ a b Simmons, Jessica: Mortality, Purity, and Religious Contemplation in Autumn Leaves The Victorian Web. 28.9.2004. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Allington-Wood, Thalia: Commentary: ’Autumn Leaves’ by John Everett Millais (1856) Student Direct. Huhtikuu 2008. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Cohen, Michael: Sisters. Relation and Rescue in Nineteenth-century British Novels and Paintings, s. 30–31. Madison: Fairleigh Dickinson University Press, 1995. ISBN 0-8386-3555-5 Google Books. (englanniksi)
  15. ↑ Dorment, Richard: Millais: Master of passion and scandal The Telegraph. 25.9.2007. Viitattu 15.10.2017. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syksyn_lehdet&oldid=18608629”