Svenska Klubben i Helsingfors

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Svenska Klubbenin klubirakennus Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Maurinkatu 6.

Svenska Klubben i Helsingfors on Helsingissä toimiva suomenruotsalainen sosiaalinen klubi.

Klubin varhaishistoria ulottuu Napoleonin sotien aikaan saakka; varhaisin tieto on vuodelta 1814. Klubi tunnettiin nimillä Borgerliga klubben ja Konversationsklubben i Helsingfors.[1]

Virallisesti Svenska Klubben i Helsingfors perustettiin Helsingissä 26. syyskuuta vuonna 1880. Klubin perustajana ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi professori Axel Olof Freudenthal, joka puolusti ruotsin kielen asemaa.[2]

Klubin toiminta oli monipuolista, ja se tarjosi mahdollisuuden seurustelulle ja keskusteluille. Klubin kirjasto tarjosi mahdollisuuden lukea sanomalehtiä ja aikakauslehtiä. Jäsenet pelasivat keskenään shakkia, biljardia ja korttipelejä.[2]

Klubi tarjosi kanavan vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jäsenillä oli mahdollisuus osallistua kolmentoista Suomessa ilmestyneen sanomalehden ja kahdeksan ulkomailla ilmestyneen sanomalehden toimintaan. Klubin jäsenet perustivat Nya Pressen -sanomalehden, Svenska litteratursällskapetin ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen.[2]

Fabianinkatu 15 (Kaartinkaupunki)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klubin osoite vaihtui kuusi kertaa ennen kuin löytyi ensimmäinen pitkäaikainen osoite. Klubi sijaitsi vuosina 1902–1932 Sparbankenin niin sanotussa Marmoripalatsissa Helsingin Kasarmitorin laidalla osoitteessa Fabianinkatu 15.[2]

Maurinkatu 6 (Kruununhaka)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura osti uuden klubitalon tehtailija Ossian Donnerilta, joka oli naimisissa skotlantilaisen Violet McHutchenin kanssa. Donnerit rakensivat skotlantilaistyylisen kaupunkitalon osoitteeseen Maurinkatu 6. Rakennuksen arkkitehtinä toimi skotlantilainen Sir Robert Lorimer. Arkkitehti Waldemar Aspelin vastasi rakennuttamisesta. Skotlantilaista ja englantilaista henkeä huokuva rakennus valmistui vuonna 1901. Donnerit muuttivan Venäjän vallankumouksen ja Suomen sisällissodan jälkeen Britanniaan. Donner nimitettiin Suomen Britannian-edustajaksi ja asiainhoitajaksi, minä aikana hän ajoi Suomen itsenäisyyden tunnustamista Lontoossa. Maurinkatu 6 toimi Britannian Helsingin-lähetystönä vuoteen 1926 asti. Donner myi kaupunkitalon klubille vuonna 1931.[3][4]

Kentin prinssi Michael vieraili Svenska Klubbenilla huhtikuussa 2022.[5]

Klubirakennuksen toiminta oli yksityistä 1970-luvulle asti, minkä jälkeen siinä on toiminut yleisölle avoin ravintola.[3]

Klubin toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1919 klubilla oli yli 600 jäsentä. Vuoden 1947 aikana klubilla oli yli 1100 jäsentä. Nykyään jäseniä on yli 600.[2]

Klubi järjestää erilaisia tilaisuuksia jäsenilleen. Klubi juhlii Runebergin päivää ja ruotsalaisuuden päivää. Perinteeksi on muodostunut joululounaan järjestäminen.[2]

Seuran entisiä ja nykyisiä kansainvälisiä kumppaneita ovat Sällskapet i Stockholm, The East India, Devonshire, Public Schools and Sports Club, The East India Club i London, Svenska Klubben i Paris – Cercle Suédois, The Royal Bachelors´ Club i Göteborg, Norske Selskab i Oslo, Nya Sällskapet i Stockholm ja Svenska Klubben i Reval.[2]

  1. Historia - Svenska Klubben i Helsingfors www.klubben.fi. Viitattu 8.2.2024.
  2. a b c d e f g Historia - Svenska Klubben i Helsingfors www.klubben.fi. Viitattu 8.2.2024.
  3. a b Klubbhuset - Svenska Klubben i Helsingfors www.klubben.fi. Viitattu 8.2.2024.
  4. christianh: HISTORIA Svenskaklubben-helsinki. Viitattu 8.2.2024. (englanti)
  5. Kentin prinssi Michael hehkuttaa Suomea: ”Jos vain löydän syyn, palaan vielä” www.iltalehti.fi. Viitattu 8.2.2024.