Svartån (Närke)
| Svartån | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Lääni | Örebron lääni |
| Maakunnat | Närke |
| Kunnat | Örebro, Laxå, Lekeberg, Degerfors |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Norrströmin vesistö |
| Valuma-alue | Svartånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 1 350,53 km² [1][2] |
| Järvisyys | 6,7 % [2] |
| Pääuoman pituus | 299 km [3] |
| Pääuoman osuudet | ←Norrström ←Mälaren ←Eskilstunaån ←Hjälmaren ←Svartån (62 km) ←Laxån ←Gäddsjöbäcken |
| Yhtyy | Hjälmaren |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Ölen, Degerfors |
| Laskupaikka | Hjälmaren, Örebro |
| Läpivirtausjärvet | Teen, Toften, Lill-Björken, Stor-Björken |
| Esteet | voimalaitospatoja |
| Taajamat | Örebro, Hasselfors, Svartå |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 99 m mpy. [4] |
| Laskukorkeus | 21,84 m mpy. [5][6] |
| Korkeusero | 77,2 m |
| Pituus | 85 km |
| Kaltevuus | 0,91 m/km |
| Keskiylivirtaama | 52,9 m³/s (MHQ) [2] |
| Keskivirtaama | 14 m³/s (MQ) [2] |
| Keskialivirtaama | 2,23 m³/s (MNQ) [2] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Svartån Ruotsissa Örebron läänissä Örebrossa, Lekebergissä, Laxåssa ja Degerforsissa virtaava 85 kilometriä pitkä joki, jonka vesireitillä on lisäksi monia järviä ja joka laskee Hjälmareniin. Se muodostaa Svartånin valuma-alueen pääuomasta 62 alinta kilometriä ja se eroaa pääuomasta Toftenissa, jonne se laskee luoteesta sivujoen osaan jääneenä Svartånin latvaosana. Svartån alkaa Ölenistä ja se laskee 23 kilometrin jälkeen Tofteniin. Samalla valuma-alueella on hämmentävästi toinenkin Svartån, joka alkaa Borasjönistä ja yhtyy Laxånin alajuoksuun ennen Toftenia. Svartånin valuma-alueen pääuoma on samalla myös koko Norrströmin vesistöalueen pääuoman yläjuoksu.[4][1]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ölen on 8 km pitkä ja varsin kapea järvi, jonka padotulla joenniskalla toimii Ölsboda Brukin vesivoimalaitos. Voimalasta alkaa lyhyt 1,3 kilometriä pitkä Svartånin osuus, joka laskee 8 metriä alempana sijaitsevaan Stor-Björkenin järveen. Tämän 7,5 kilometriä pitkän ja kapean järven kaakkoispäässä sijaitsee taajama Svartå. Järveä säännöstellään joenniskalla sijaitsevalla padolla, jota hyödyntää pieni Svartån vesivoimalaitos. Svartån joki virtaa 700 metriä taajaman läpi ja se putoaa samalla 13 metriä laskiessaan Lill-Björkeniin. Järven vettä käyttää Svartå Herrgårdin vesivoimalaitos, joka on rakennettu joenniskalle. Padolta alkaa yli 3 kilometriä pitkä Svartån, joka laskee etelässä Tofteniin. Tällä osuudella joki putoaa vain 3–4 metriä.[4][7]
Toftenin pinta-ala on 18 neliökilometriä ja siihen laskee etelästä virtaava valuma-alueen pääuoma Laxån ja siihen yhtyvä toinen Svartån. Järven koillispäässä sijaitsevasta Sundsjönin lahdesta alkaa 2 kilometriä pitkä Svartånin osuus, joka virtaa Hasselforsin läpi. Joenuoma laskee täällä Teenin järveen, joka sijaitsee 10 metriä alempana kuin Toften. Kosken alapäässä sijaitsee Hasselforsin vesivoimalaitos. Teen on neljä kilometriä pitkä järvi, jonka pohjoispuolelta alkaa jokilaakson viljavat peltoalueet. Joki putoaa Hjälmareniin mennessä vielä 43 metriä, minkä takia joen alajuoksulle on rakennettu kuusi patoa.[4][7]
-
Stor-Björken pohjoisrannasta -
Stor-Björken etelärannasta -
Svartån Svartåssa -
Svartån mylly -
Lill-Björken kartanon rannasta -
Toften -
Hasselforsin saha
Svartånin keskijuoksulla on sen sivujokina kolme Lillånia. Heti Teenin alapuolella virtaa Mullhyttanin kirkonkylän läpi yksi Lillån, sitten Kvistbon kirkonkylän läpi toinen ja Fjugestan taajama-alueen itäpuolelta jokeen yhtyy kolmas. Kvistbossa on kolme vesivoimalaitosta (Backa 1, Backa 2) ja Gropen, joissa joki putoaa yhteensä 16 metriä. Ennen Lannaa saapuu joki laajalle peltoaukealle ja se tekee siellä joki Z-kirjaimen muotoisen mutkan. Jokeen yhtyy pohjoisesta syvässä raviinissa virtaava Garphytteån. Ne raviinien osat, jotka ovat säästyneet voimalaitosrakentamiselta, ovat suojeltuja. Mutkien välissä sijaitsee Hidingebrossa pienoisvesivoimala ja toiseen joenmutkaan yhtyy keskijuoksun viimeinen Lillån. Joki jatkaa suoraan koilliseen päin ja ennen Örebron kaupunkialueelle saapumistaan on joen mutkia oiottu suoralla kanavalla. Kanavaosuutta on viisi kilometriä, kun mukaan lasketaan myös Tysslingenistä tulevan sivujoen kaivettu haara. Kaupunkialueen länsireunalla sijaitsee patorakennelma, jolla ei enää padota joen virtausta. Se tapahtuu alempana museoalueella, jossa leveän koskialueen vedenvirtausta hallitaan säännöstelypadolla ja alempana sivuhaaraan tuleva osuus vedestä johdetaan putkessa Karlslundin vesivoimalaitokseen.[4][7]
Örebron kaupunkialueella pidetään joen vesi korkealla sekä linnasaaren pohjapadolla että kaupungin länsilaidalla sairaalan lähellä sijaitsevalla säännöstelypadolla. Joki virtaa aivan Vasatorgetin vierestä, alittaa monia teitä sekä rautatien ja se kiertää kahdeksan saarta ennen viimeistä patoa. Vaasatorgetin lähellä sijaitsee Frimurareholmen, ja siitä hieman alempana Örebron linna omalla saarellaan ja museot toisilla saarilla. Suurin jokisaari on Stora holmen, jossa on puisto. Sairaalan lähellä on patosaaren vastapuolella sulut, josta pääsee nousemaan joelle linnalle asti. Kaupunkialueen länsilaita on alavaa ja kosteikkoista aluetta, jossa sijaitsee siirtolapuutarha, jätevedenpuhdistuslaitos, pienvenesatama ja suojeltua kosteikkoaluetta. Svartånin suistouomaan on kaivetulla kanavalla yhdistetty alun perin Hjälmareniin laskevan Lillånin uoman saviset vedet.[4]
-
Storgatanin silta -
Kivisilta linnan lähellä -
Örebron linna -
Örebon satamalaiturit -
Pohjapato Örebrossa
Kanavointia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunkialueen kanavointi liittyy Hjälmarenin järvenlaskuun, joka toteutui täysimääräisesti 1887–1888 [8]. Kanavoinnilla pyrittiin syventämään joen kaupunkialueen uomaa niin, että laivaliikenne ulottuisi vielä kaupunkiin asti. Örebron kanavan päätekohdassa toimi Örebron satama linnan ja Stora holmenin välisellä osuudella.[4][a]
Svartånin oikasukanava laajojen peltoalueiden keskellä liittyy yläjuoksulle ja kanavan ympäristöön syntyvien tulvien hallintaan.[9]
-
Kalaportaat Örebrossa -
Karlslundin padon juoksutusaukko -
Liden matkalla Hjälmareniin -
Suistoalueen Lillån yhtyminen
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toutain lisääntyy kutemalla joessa sulkujen alapuolella.[b]
Svartånin valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääuoman kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Svartån pääuoman osuuksia | |
|---|---|
| nimi | etäisyys (km) |
| Svartån | 3 |
| Karlslundin vesivoimalaitos | |
| Svartån | 7 |
| pato (kanava) | |
| Svartån | 19 |
| Hidingebron vesivoimalaitos | |
| Svartån | 12 |
| voimalat: Gropen, Backa 1, Backa 2 | |
| Svartån | 14 |
| Teen | |
| Hasselforsin vesivoimalaitos | |
| Svartån | 2 |
| Toften | |
| Svartån | 2 |
| Laxån | 5 |
| Oxhultin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 2 |
| Valsverketin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 0,5 |
| Sulfitenin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 2 |
| Lassånan vesivoimalaitos | |
| Laxån | 0,5 |
| Nyhammarenin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 1 |
| Fördärvetin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 0,5 |
| Röforsin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 2 |
| Västra Laxsjön | |
| pato | |
| Laxån | 0,5 |
| Östra Laxsjön | |
| Gäddsjöbäcken | 0,5 |
| Gubbakärret | |
| Gäddsjöbäcken | 1 |
| Gäddsjön | |
| Lähteet: 1 = [1] | |
Norrströmin vesistöalueen ja Svartånin aluma-alueen pääuoma on noin 60 kilometrin osuudella koko Svartånin alajuoksu. Toftenissa Svartånin vesireitti on vesistöviranomaiset vaihtaneet Laxånin jokeen. Se laskee Tofteniin etelästä päin, minnä se virtaa Östra Laxsjönin ja Västra Laxsjönin kautta. Yläjuoksulla sijaitsee vielä Östersjön ja siihen laskevan Gäddsjöbäckenin varresta Gubbakärret ja Gäddsjön puron lähdejärvenä. Gäddsjön vedenpinta sijaitsee 167 metriä mpy.[4]
Sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Svartånin sivu-uomia löytyy eniten Svartånin osuudella pääuomasta, jotka sijaitsevat Toftenista alajuoksulle. Kun pääuomaksi tulee Laxån, ei merkittäviä sivu-uomia ole enää montakaan. Tiedot pääuoman sivujoista on luettu taulukon alla mainituista lähteistä, jotka on ilmoitettu oikeanpuoleisessa sarakkeessa.
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy pääuomaan (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Svartån laskee Hjälmareniin Hemfjärdenin järvenosassa | ||||||
| Lillån (Hjälmaren) | 1 | Svartån | 0,82 | 88 | 1,1,1,–,2,1 | |
| kanalen | 12 | Svartån | 2 | 167 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Lillån (Fjugesta) | 28 | Svartån | 0,6 | 72 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Garphytteån | 32 | Svartån | 1 | 100 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Brohyttebäcken | 36 | Svartån | 1,1,1,–,2,1 | |||
| Lillån (Kvistbro) | 45 | Svartån | 0,8 | 62 | 1,1,1,–,2,1 | |
| oja Skagerhultamosseniin | 49 | Svartån | 0,4 | 41 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Lillån (Mullhyttan) | 54 | Svartån | 0,5 | 39 | 1,1,1,–,2,1 | |
| puro Hemsjönistä | 58 | Teen | 0,1 | 12 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Stavån | 59 | Teen | 0,8 | 84 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Testabäcken | 62 | Toften | 0,2 | 20 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Svartån (Svartå) | 62 | Toften | 2 | 153 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Spettån | 65 | Toften | 0,7 | 67 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Svartån (Laxå) | 68 | Laxån | 1 | 97 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Grytsjöbäcken | 119 | Västra Laxsjö | 0,3 | 23 | 1,1,1,–,2,1 | |
Lähteet: 1 = [1], 2 = [10], 3 = ruotsinkielinen Wikipedia
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Svartånin pääuomassa sijaitsevat järvet Teen ja Toften ja Laxånin osuudella Västra Laxsjön ja Östra Laxsjön. Laxånin valuma-alueeseen kuuluvat myös Grytsjön ja Grässjön. Laxånin alajuoksulla siihen yhtyvän Svartånin valuma-alueelta löytyvät esimerkiksi Borasjön ja Lången. Toftenin luoteisosaan laskevasta Svartånin valuma-alueelta voidaan mainita vesireitllä sijaitsevat Lill-Björken, Stor-Björken ja Ölen, mutta myös Örgiven ja Sörgryten. Toftenin länsirantaan laskevan Spettånin valuma-alueelta löytyvät Stor-Trysslingen, Lill-Trysslingen, Sirsjön ja Gryten.[4]
Svartånin pääuomaan yhtyvissä sivujoissa on muutama järvi. Stora Hemsjön laskee Teeniin, Multenin laskupuro on Lillån ja Storsjönin laskupuro toinen Lillån. Garphytteånin valuma-alue on muita laajempi. Garphytteån alueelta löytyy Falkasjön, Björktjärnen, Stora Axsjön ja Stora Ymningen. Garphytteånin sivujoen Lekhytteånin lähdejärvi on Leken. Keskijuoksun viimeisen Lillånin alueella on yksinäinen Logsjön. Ennen kaupunkia löytyy vielä Tysslingen, johon laskee Stora Gårdsjönin laskupuro. Viimeinen sivujoki on Lillån, joka laski aikaisemmin Hjälmareniin. Sen latvoilta löytyy Södra Lången ja Norra Lången.[4]
Vesivoimalaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Svartånin pääuomassa on 16 vesivoimalaitosta: Karlslund, Hidingebro, Gropen, Backa 1, Backa 2, Hasselfors, Svartå Herrgård, Svartå, Ölsboda Bruk, Oxhult, Valsverket, Sulfiten, Lassåna, Nyhammaren, Fördärvet ja Röfors. Voimaloiden yhteisteho on 4,6 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 17,1 gigawattituntia.[7]
Vesistön sivu-uomissa on vielä 7 voimalaa lisää:
- Frösvidalsånissa on Frösvidal,
- Garphytteånissa on Skärmartorp, Arbohyttan, Lannafors, Garphytte Gård, Garphyttan, Falkasjön, Lassåna, Nyhammaren, Fördärvet ja Röfors.
Voimaloiden yhteisteho valuma-alueen sivu-uomissa on 0,6 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 1,9 gigawattituntia.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tieto luettu ruotsinkielisen Wikipedian artikkelista sv:Örebro kanal.
- ↑ Tieto luettu ruotsinkielisen Wikipedian artikkelista sv:Svartån, Närke.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Svartån från Lindbacka till Hjälmaren (SE657201-146445) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 18.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Svartånin valuma-alue (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-lomake nro 40914, Svartånin luusua), Vattenwebb, SMHI, viitattu 18.11.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Norrström (SE591920-180800) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 18.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Svartån Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 18.11.2021.(ruotsiksi)
- ↑ Fakta om Hjälmaren smhi.se. 19.5.2021. Norrtälje: SMHI. Viitattu 18.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Hjälmaren Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 18.11.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Kuhlins, Leif: Svartån, vattenkraft.info, viitattu 20.11.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Håkanson, Lars: Hjälmaren : en naturgeografisk beskrivning. (SNV PM 1079, NLU Rapport 95) Solna: Statens naturvårdsverk, 1978. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.11.2021). (ruotsiksi)
- ↑ Översvämningar i Örebro län (PDF), Örebro län, rapport nr. 2011:18, 2011 (ruotsiksi)
- ↑ Modelldata per område (valuma-aluelaskuri), SMHI (ruotsiksi), viitattu 18.11.2021
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Svartån Wikimedia Commonsissa
