Suverenismi
Suverenismi tarkoittaa kansallisvaltion ja sen suvereniteetin ja rajojen merkityksen korostamista sekä uusliberaalin globalismin uhan torjumista.[1]
Euroopan unionissa suverenismi on tarkoittanut 2010-luvun lopulta alkaen pyrkimystä palauttaa EU:n politiikkoja jäsenmaihin eli siirtää kotimaata koskevia asioita maan omaan hallintaan. Suverenismiin kuuluu myös Euroopan unionin arvostelua sisältä käsin esimerkiksi EU:n insituutioiden ja eliitin legitimiteetin ja vastuuvelvollisuuden puutteesta. Suverenistit eivät kuitenkaan tavoittele kotimaansa eroa Euroopan unionista, eivätkä he ole euroskeptikkojen tapaan yleisesti EU-vastaisia.[2]
Suverenismia on esiintynyt niin oikeistolaisissa kuin vasemmistolaisissakin kansallisimielisissä puolueissa ja liikkeissä.[2] Euroopassa nimitystä on alkanut käyttää itsestään laitaoikeisto.[3] Suurten eurooppalaisten oikeistopuolueiden johtajista suverenisteja ovat esimerkiksi Unkarin Viktor Orbán ja Ranskan Marine Le Pen[1] sekä Italian Giorgia Meloni.[4] He asettavat oman maansa kansallisen edun ensisijaiseen asemaan kansainvälisissä instituutioissa, kannattavat tiukkaa siirtolaispolitiikkaa sekä puolustavat perinteistä eurooppalaista ja kristillistä arvomaailmaa.[4] Suverenistien kansallismielisyys on sisäänpäin katsovaa ja puolustuksellista, eikä siihen kuulu laajenemispyrkimyksiä.[1]
Unkarissa Viktor Orbánin hallitus on laatinut 2020-luvulla lain kansallisen suvereniteetin puolustamisesta ja perustanut sen pohjalta itsemääräämisoikeuden puolustamisviraston. Virasto muun muassa tutkii järjestöjä, joiden epäillään ulkomaisen rahoituksen avulla vaikuttavan Unkarin vaalituloksiin tai äänestäjien tahtoon.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c S. Bellucci: Sovereignism 2.4.2019. Universiteit Leiden. Viitattu 10.7.2024.
- ↑ a b Sergio Fabbrini, Tiziano Zgaga: Right-Wing Sovereignism in the European Union: Definition, Features and Implications Journal of Common Market Studies. 19.6.2023. Viitattu 10.7.2024.
- ↑ Jarno Hartikainen: Laitaoikeisto on alkanut käyttää itsestään uutta nimeä, koska ei koe itseään laitaoikeistoksi (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 8.5.2024. Viitattu 27.7.2024.
- ↑ a b Anton Monti: Mitä Italian vaalitulos tarkoittaa? 16.10.2022. Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö. Viitattu 10.7.2024.
- ↑ Mikko Gustafsson: EU-komissio vie Unkarin oikeuteen maan lainsäädännön takia Aamulehti. 3.10.2024. Viitattu 3.10.2024.