Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1950
Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa | ||||
Maakoodi: | FIN | |||
EAA:n jäsenliitto: | Suomen Urheiluliitto | |||
Bryssel 1950 | ||||
---|---|---|---|---|
Sijoitus mitalitaulukossa: 9. | ||||
Yhteensä | miehet | naiset | ||
Urheilijoita | 20 | 19 | 1 | |
kultaa | 1 | 1 | - | |
hopeaa | 3 | 3 | - | |
pronssia | 5 | 4 | 1 | |
pistesijat | 5 | 5 | - | |
Osallistumisvuodet | ||||
1934 • 1938 • 1946 • 1950 • 1954 • 1958 • 1962 • 1966 • 1969 • 1971 • 1974 • 1978 • 1982 • 1986 • 1990 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2012 • 2014 • 2016 • 2018 • 2022 |
Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1950 käsittelee Suomen joukkuetta yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Brysselissä 1950.
Joukkueen valitseminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Urheiluliiton ja Työväen urheiluliiton yhteistoimintavaliokunta valitsi vuoden 1950 EM-kisajoukkueen Jyväskylässä pidettyjen Kalevan kisojen jälkeen 13. elokuuta. Mukaan kelpuutettiin 19 miesurheilijaa ja yksi naisurheilija, joten urheilijoiden määrä oli täsmälleen sama kuin neljä vuotta aiemmin. Vuoden 1946 EM-edustajista mukana oli vain kaksi, keihäänheittäjä Tapio Rautavaara ja kolmiloikan mestaruutta puolustanut Valdemar Rautio. Ainoana naisedustajana kisoihin valittiin reposaarelainen Maire Österdahl.[1]
Menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilastojen perusteella suomalaisilla ei ollut toiveita erityisen suuresta mitalisaaliista. Suurimmat odotukset kohdistuivat keihäänheittoon, jossa Toivo Hyytiäinen ja Tapio Rautavaara olivat Euroopan tilaston kärkikaksikko. Muissa lajeissa Väinö Mäkelä oli 5 000 metrin tilastoissa toisena sekä Erik Blomster estejuoksussa ja Valto Olenius seiväshypyssä neljäntenä.[2]
Vaatimattomista odotuksista huolimatta suomalaiset voittivat Brysselissä kaikkiaan yhdeksän mitalia. Mestaruutta saatiin odottaa aivan kisojen loppuhetkille asti, jolloin Toivo Hyytiäinen nousi keihäänheiton voittajaksi tuloksella 71,26.[3] Edellisten kisojen voittoa puolustanut kolmiloikkaaja Valle Rautio oli myös lähellä mestaruutta johdettuaan pitkään kilpailua, mutta lopulta hän joutui taipumaan yli 40 sentillä Neuvostoliiton Leonid Štšerbakoville.[4] Seiväshypystä Suomi sai hopeaa ja pronssia, kun Valto Olenius ja Jukka Piironen venyivät molemmat uuteen ennätyskorkeuteensa 425.[3] Maire Österdahlin pituushypystä saavuttama pronssi oli kautta aikojen ensimmäinen suomalaisnaisen saavuttama EM-mitali. Yllättävimpänä suomalaismitalistina pidettiin kiekonheitossa pronssisijalle yltänyttä Olli Partasta.[5]
Mitalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mitali | Nimi | Laji |
---|---|---|
Kultaa | Toivo Hyytiäinen | keihäänheitto |
Hopeaa | Veikko Karvonen | maraton-juoksu |
Hopeaa | Valto Olenius | seiväshyppy |
Hopeaa | Valdemar Rautio | kolmiloikka |
Pronssia | Väinö Koskela | 10 000 metrin juoksu |
Pronssia | Erik Blomster | 3 000 metrin estejuoksu |
Pronssia | Jukka Piironen | seiväshyppy |
Pronssia | Maire Österdahl | pituushyppy |
Pronssia | Olli Partanen | kiekonheitto |
Joukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji | Nimi | Sijoitus loppukilpailussa |
Tulos |
---|---|---|---|
200 metriä | Jaakko Suikkari | - | alkuerissä 22,7 |
Lennart Lindberg | - | alkuerissä 23,3 | |
400 metriä | Rolf Back | - | välierissä 49,2 |
Ragnar Graeffe | - | välierissä 49,5 | |
1 500 metriä | Ilmari Taipale | 4. | 3.50,4 |
5 000 metriä | Väinö Mäkelä | 4. | 14.30,8 |
Hannu Posti | 5. | 14.40,8 | |
10 000 metriä | Väinö Koskela | 3. | 30.30,8 |
maraton | Veikko Karvonen | 2. | 2.32.45 |
Vilho Partanen | 12. | 2.45.26 | |
3 000 metrin esteet | Erik Blomster | 3. | 9.08,8 |
Urho Julin | 10. | 9.27,4 | |
4 x 400 metriä | Jaakko Suikkari Lennart Lindberg Ragnar Graeffe Rolf Back |
6. | 3.16,6 |
seiväshyppy | Valto Olenius | 2. | 425 |
Jukka Piironen | 3. | 425 | |
kolmiloikka | Valdemar Rautio | 2. | 14,96 |
kiekonheitto | Olli Partanen | 3. | 48,69 |
Tauno Karlsson | - | karsinnassa 42,46 | |
keihäänheitto | Toivo Hyytiäinen | 1. | 71,26 |
Tapio Rautavaara | 5. | 66,20 |
Naiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji | Nimi | Sijoitus loppukilpailussa |
Tulos |
---|---|---|---|
pituushyppy | Maire Österdahl | 3. | 557 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martiskainen, Seppo (toim.): Suomi voittoon – kansa liikkumaan. (Suomen yleisurheilun 100 vuotta) Yleisurheilun tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti (toim.): Suuri EM-kirja. (Yleisurheilun EM-kisat 1934-1990) Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7