Suomenruotsalaiset Ruotsissa
Suomenruotsalaiset Ruotsissa (ruots. sverigefinlandssvenskar) ovat suomenruotsalaisia, jotka ovat muuttaneet Suomesta Ruotsiin. Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige arvioi, että 20–30% ruotsinsuomalaisista on suomenruotsalaisia.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomenruotsalaiset syntyivät 1100–1300-luvuilla, jolloin ruotsalaiset kolonisoivat Suomen rannikkoalueita ristiretkien vanavedessä.
Suomen ollessa osa Ruotsin kuningaskuntaa vuoteen 1809 asti, ruotsalaiset muuttivat vilkkaasti alueelta toiselle. Suomen suurruhtinaskunnan aikana ja Venäjän vallan alla maiden alueiden välillä tapahtui myös jonkin verran siirtolaisuutta.
Suomenruotsalaisilla on ollut vuosikymmenien ajan korkeampi taipumus muuttaa Suomesta pois kuin suomenkielisellä väestöllä. Vuosina 1840–1930 maastamuutto suuntautui pääasiassa Yhdysvaltoihin. Toinen muuttoaalto, joka alkoi pienemmässä mittakaavassa 1930-luvulla, kärjistyi pian toisen maailmansodan jälkeen ja kohdistui pääasiassa Ruotsiin. Suomenruotsalaiset muodostivat usean vuoden ajan 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alkupuolella noin puolet kaikista Suomesta Ruotsiin muuttaneista siirtolaisista. Tämä muutto hidastui vasta 1970-luvun puolivälissä Suomen suotuisan talouskehityksen seurauksena. Suomenruotsalaiset ovat myös vähemmän todennäköisesti palanneet Suomeen kuin suomenkieliset siirtolaiset.
Sopeutuminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka suomenruotsalaisilla on ollut uuteen maahan tullessaan sama äidinkieli kuin pääväestöllä, integraatio ei ole ollut täysin suoraviivaista. Ruotsalaisten tietämättömyys suomenruotsalaisista on vaikuttanut negatiivisesti moniin suomenruotsalaisiin. Tietämättömyys on näkynyt esimerkiksi siinä että Ruotsin viranomaiset ovat lähettäneet kirjeitä ja muita painotuotteita suomenruotsalaisille suomeksi. Jotkut suomenruotsalaiset on jopa pakotettu suorittamaan maahanmuuttajien ruotsin kielen peruskoulutuksen.[2]
Suomenruotsalaisten asema vähemmistönä Ruotsissa on kiistanalainen, koska heillä on sama äidinkieli kuin valtaväestöllä. Suomenruotsia pidetään vain kielellisenä variaationa, ei itsenäisenä kielenä. Ääntämisen ja sanaston suhteen riikinruotsin ja suomenruotsin välistä eroa voidaan melkein verrata brittienglannin ja amerikanenglannin väliseen eroon. Kuitenkin aivan samalla tavalla kuin englanninkieliset tai espanjankieliset maahanmuuttajat voivat muuttaa saman kielialueen maahan ja silti kokea itsensä vähemmistönä uudessa kotimaassaan, voi suomenruotsalaisten maahanmuuttajien tilanne Ruotsissa olla samanlainen.
Ruotsinkielisellä taustallaan suomenruotsalaisten on kuitenkin ollut yleensä suhteellisen helppo päästä sisään ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten etuja ajaa Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige (FRIS). Yhdistys on kattojärjestö Ruotsissa toimiville suomenruotsalaisille yhdistyksille, jotka haluavat edistää suomenruotsalaista kulttuuria ja suomenruotsalaisten etuja sekä Ruotsissa että Suomessa. Lisäksi liitto toteuttaa muun muassa tiedotustoimintaa Ruotsin väestön tietämyksen lisäämiseksi suomenruotsalaisista. Yhdistyksellä on jäseniä noin 1 700 ja paikallisia yhdistyksiä on 18. Paikallisilla yhdistyksillä on toimintaa, kuten musiikkia, teatteria ja kansantanssia, jonka lisäksi paikallisyhdistysten ohjelmissa on myös jonkin verran nuorisotoimintaa ja urheilua. Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa.[1]
Tunnettuja suomenruotsalaisia Ruotsissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johan Asplund, sosiologi
- Johan Becker, muusikko
- Dan Berglund, laulaja
- Ingmar Björkstén, kulttuuritoimittaja ja kirjailija, Svenska Dagbladetin kulttuurijohtaja 1981–1991
- Stina Ekblad, näyttelijä
- Ragnar Granit, neurofysiologi ja fysiologian ja lääketieteen Nobel-palkinnon saaja
- Stefan Ingves, nykyinen Ruotsin Riksbankin päällikkö
- Harry Järv, kirjailija, kirjastonhoitaja ja kääntäjä
- Johanna Koljonen, kirjailija ja kulttuuritoimittaja
- Jack S. Kotschack, elokuvaohjaaja ja -tuottaja
- Linda Lampenius, viulisti
- Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
- Ben Malén, muusikko ja lauluntekijä
- Maria Sid, näyttelijä