Suomen rahajärjestelmän historian aikajana
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: tai ainakin parantamisen varaa |
Suomen rahajärjestelmän historian aikajana kuvaa Suomen valtion alueella käytettävään rahajärjestelmään liittyviä historiallisia vuosilukuja ja ajankohtia. Katso myös artikkelit Rahan historia Suomessa ja Suomen markka.
Ruotsin vallan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1000-luvulla Ruotsin vaikutuksen lisääntyessä Suomen alueella myös sen rajajärjestelmä levisi alueelle
- Ruotsin raha yleistyi Ahvenanmaalla 1200-luvulla ja mantereella 1300-luvulta alkaen, sisämaassa 1400-luvulla.
- Etelä-Suomessa käytettiin ruotsalaisen rahan rinnalla keskiajalla yleisesti myös liivinmaalaista rahaa, joka oli lyöty useimmin Tallinnassa.
Suomen suuriruhtinaskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1809 Suomi siirtyi Ruotsista osaksi Venäjää. Lailliseksi rahayksiköksi tuli hopearupla, mutta ruotsalainen raha pysyi vielä pitkään liikenteessä.[1]
- 1811 Suomen ensimmäinen pankki, Waihetus- Laina- ja Depositioni -Contori, perustettiin Turkuun keisari Aleksanteri I määräyksestä. Ajan myötä pankista kehittyi Suomen Pankki, joka muuttui edelleen keskuspankiksi 1800-luvun loppupuolella.[2]
- 1840 raharealisaatio: Suomessa palattiin hopeakantaan, eli hopearuplaan. Muutaman seuraavan vuoden aikana ruotsalainen raha lunastettiin pois liikenteestä. [1]
- 1854 Venäjällä ja samalla Suomessa irtauduttiin hopeakannasta. [1]
- 1860 oma raha markka, jonka arvo oli ¼ paperiruplasta. Julistus markasta annettiin 4. huhtikuuta. [3]
- 1865 markka sidottiin hopeaan. Julistus arvon sitomisesta hopeaan luettiin Suomen kaikissa kirkoissa 12. marraskuuta. [3]
- 1875 Suomen Pankki siirtyi osakatejärjestelmästä kontingenttijärjestelmään, jonka ansiosta liikkeellä ollut setelistö ei enää reagoinut yhtä herkästi valuuttavarannon muutoksiin. [4]
- 1878 kultamarkka korvasi hopeamarkan vuoden alussa. Suomessa siirryttiin kultakantaan monien muiden eurooppalaisten valtioiden tavoin. [4]
Suomen itsenäisyyden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1926 takaisin kultakantaan. $1 = 39,70 markkaa, kun se oli ollut vuonna 1913 5,23 markkaa eli devalvoituminen oli 87 %.
Toisen kultakannan hajoaminen ja siirtyminen kelluviin kursseihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1931 markka irrotettiin kultakannasta
- 1933 markka ”puntaklubiin”
Sotatalouden vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- setelirahoituksella merkittävä asema
- hinta- ja palkkasäännöstely
- sodan jälkeen paineiden annettiin purkautua: seteleiden leikkaus, devalvaatiota
Toisen maailmansodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1948 Suomi mukaan Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF)
- 1957 devalvaatio 39 %[5]
- 1967 devalvaatio 31,25%[5]
Bretton Woodsin–järjestelmä murtuu – tilalle valuuttaindeksijärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- markka suhteessa valuuttaindeksiin: ulkomaankaupassa tärkeät valuutat
- 1973 valuuttakäärme EEC:ssa
- 1979 EMS, ERM
Kellunnan kautta Euroon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1980-luvulla Suomen taloudessa epätasapaino
- 1991 kesäkuussa markka sidottiin ecuun (EMS)
- 1991 devalvaatio 14 % (15. marraskuuta)[5]
- 1992 markka kellumaan 8. syyskuuta. Menetti ecuun nähden arvoaan 27 %.
- 1995 Suomi liittyi EU:hun
- 1996 lokakuussa markka kytkettiin ERM:iin
- 1998 annetun lain mukaan Suomen pankin "tehtävänä on toteuttaa osaltaan Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa."
- 1999 markka sidottiin kiinteällä vaihtokurssilla (1 : 5,94573) euroon, jota käytettiin markan ohella tilisiirroissa
- 2002 euro syrjäytti markan myös käteisrahana
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuustera, Antti: Markan matkassa - Suomen rahajärjestelmän historiaa 1840-1997. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1997, 93. vsk, nro 2/1997. Artikkelin verkkoversio. (PDF) (suomeksi)