Suomen presidenttien vaakunat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen tasavallan presidenttien vaakunat ovat viran myötä ritarikuntaan vihittyjen Suomen tasavallan presidenttien henkilökohtaisia ja vaakunaselityksellä heraldisesti kerrottuja embleemisiä tai puhuttelevia vaakunatunnuksia, jotka henkilöt ovat saaneet perimällä tai jäsenyyden myötä yhteen tai useampaan ritarikuntaan esim. Ruotsin serafimien (ruots. Serafimerorden) ja Tanskan elefanttiritarikuntaan (tansk. Elefantordenen). Suomessa presidentille (pois lukien Ståhlberg ja Ryti, joilla ei ritarikunnan jäsenyyttä ole ollut), laaditaan aina virkaan astumisen jälkeen ja ennen ensimmäistä valtiovierailua Ruotsiin vaakuna ja tunnuslause. Aatelistaustaisille Svinhufvudille ja Mannerheimille ei uutta vaakunaa tarvinnut laatia. Lisäksi Mannerheim oli valittu Serafiimiritarikunnan jäseneksi jo ennen presidenttiyttä v. 1919.

Ritarikuntaan liittymisen merkiksi ritarivaakunan kilpi on eroteltu koristeiselle panssarilevylle ja ripustettuna seinälle Tukholman kuninkaanlinnassa. Myönnetyt vaakunat eivät ole perinnöllisiä. Suomessa kilvet lukeutuvat porvarisvaakunoihin ja ovat rekisteröity Suomen heraldisen seuran ylläpitämään vaakunarekisteriin järjestysnumerolla.

Vaakunaperinteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytännön mukaan jokaisen edesmenneen presidentin panssarilevyt siirretään hänen hautajaispäivänään kuninkaanlinnasta Tukholman Riddarholmin kirkkoon. Tuolloin hänen kilpeensä kaiverretaan merkiksi hänen kuolinpäivänsä. Seremonian yhteydessä hautajaispäivänä kuullaan kirkossa Serafim-soitto, jolloin kirkon kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä henkilön muistoksi. Tämä tilaisuus on avoin ja pienimuotoinen ja perinteiltään vanha. Sillä kunnioitetaan ulkomaisia merkkihenkilöitä, joiden hautajaisiin kuningasperhe tai ritarikunnan edustajat eivät osallistu. Serafiimiritarikunnan kirkko on Tukholman vanhin rakennus ja sinne on haudattu Ruotsin kuninkaita satojen vuosien ajan. Se on kansallinen ja kulttuurihistoriallinen maamerkki.

Luettelo vaakunoista aikajärjestyksessä

Vaakuna Vaakunan heraldinen selitys Presidentin nimi, toimikausi ja ritarikuntien jäsenyydet
Ei vahvistettua vaakunaa. Kaarlo Juho Ståhlberg, 25.7.19192.3.1925.

Suomen vapaudenristin ritarikunnan ritari 2. lk:n Vapaudenristi (VR 2).

Mustalla kilvellä kolme kultaista tähkää.

Motto: Patriæ servio ('Isänmaata palvelen')

Lauri Kristian Relander, 2.3.19252.3.1931.

Elefanttiritarikunnan ritari ja Serafiimiritarikunnan ritari.

Sinisellä kilvellä musta karjunpää, yläpuolella kuusisakarainen kultatähti.

Kypäränpeite mustaa ja sinistä, vuoripuoli kultaa.

Lakipunos mustaa, kultaa ja sinistä. Kypäränkoristeena kolme riikinkukonsulkaa.[1]

Aatelisvaakuna.

Pehr Evind Svinhufvud, 2.3.19311.3.1937.
Hopeisella kilvellä sininen K-kirjain. Kyösti Kallio, 1.3.193719.12.1940†.

Serafiimiritarikunnan ritari.

Ei vahvistettua vaakunaa. Risto Heikki Ryti, 19.12.19401.8.1944 erosi virastaan.

Britannian kuningas myönsi 1934 Victorian ritarikunnan komentajamerkin.

Aatelisvaakuna.

Henkilökohtainen motto: Candida pro causa ense candido ('Puhtain asein puhtaan asian puolesta') [2]

Carl Gustaf Emil Mannerheim, 4.8.19444.3.1946 erosi virastaan.

Oli ennen presidenttiyttään Serafiimi-, sekä elefanttiritarikunnan jäsen.

Sinisellä kilvellä hopeinen muuriankkuri.[3]

Motto: Isänmaan puolesta

Suunnittelija: Gustaf von Numers, 1950.[4]

Juho Kusti Paasikivi, 11.3.19461.3.1956.

Elefanttiritarikunnan ritari ja Serafiimiritarikunnan ritari.

Vihreällä kilvellä yläreunaltaan havukoroinen kultahirsi.

Motto: Sitä kuusta kuuleminen

Suunnittelija: Gustaf von Numers, 1956.[4][5]

Urho Kaleva Kekkonen, 1.3.195627.1.1982 (erosi virasta 27.10.1981).

Elefanttiritarikunnan ritari ja Serafiimiritarikunnan ritari.

Koivunlehtiässäkorolla hopeaan ja siniseen halkoinen kilpi.[6]

Motto: Valtakunnan parhaaksi

Suunnittelija: Knut Pipping, 1982.

Mauno Koivisto, 27.1.19821.3.1994 (vt. presidentti 27.10.1981–27.1.1982).

Elefanttiritarikunnan ritari ja Serafiimiritarikunnan ritari.

Kultaisella kilvellä punainen paalu, jossa sirotteisesti yksitoista kultaista ruusua.[6]

Motto: Se pystyy ken uskaltaa

Suunnittelija: Harri Rantanen, 1995.

Martti Ahtisaari, 1.3.19941.3.2000.

Elefanttiritarikunnan ritari Serafiimiritarikunnan ritari.

Kultaan ja punaiseen liljakorolla halkoinen kilpi.[7]

Motto: Yhteisen kansan puolesta

Suunnittelija: Harri Rantanen, 2002.

Tarja Halonen, 1.3.20001.3.2012.

Elefanttiritarikunnan ritari ja Serafiimiritarikunnan ritari.

Sinisellä kilvellä viisi hopeista varsistaan yhdistynyttä lehmuksenlehteä säteittäin.[6]

Motto: Juurista voimaa

Suunnittelijat: Antti Matikkala ja Ronny Andersen, 2012.

Sauli Niinistö, 1.3.20121.3.2024.

Elefanttiritarikunnan ritari ja Serafiimiritarikunnan ritari.

Ei vahvistettua vaakunaa. Alexander Stubb, 1.3.2024–nykyhetki.

Serafiimiritarikunnan ritari[8].

  1. Europeana Heraldica Kansallisarkisto. Viitattu 31.5.2021.
  2. Gustaf Mannerheim » Mannerheim-museo Mannerheim-museo. 29.2.2020. Arkistoitu 29.2.2020. Viitattu 26.9.2020. (web.archive.org)
  3. J.K. Paasikiven vaakunassa on isoa H-kirjainta muistuttava kuvio. Mitä se mahtaa tarkoittaa? Kysy kirjastonhoitajalta. 16.7.2020. Viitattu 13.9.2020.
  4. a b Harmo, Maunu: Vaakuna on idea. Hopealeijona 26/2007, 2007, s. 12. Suomen heraldinen seura. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 20.6.2023.
  5. Akti 1/2015 by Kansallisarkisto - Issuu issuu.com. 11.5.2016. Viitattu 20.6.2023. (englanniksi)
  6. a b c Suomen Heraldinen Seura heraldica.fi. Viitattu 13.9.2020.
  7. Suomen tasavallan presidentti: Henkilötiedot: Vaakuna presidentti.fi. Viitattu 12.9.2020.
  8. 'Kungen höll ordinarie ordenskapitel' Kungahuset. Viitattu 26.4.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]