Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet
Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisee säännölisesti tietoa jäsenyydestään. Vuoden 2023 lopussa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 3 559 811 jäsentä eli noin 63,5 prosenttia väestöä.[1] Alueelliset erot kirkkoon kuuluvuudessa ovat ajan mittaan lisääntyneet.[2] Korkeinta kirkkoon kuuluvuus on Porvoon hiippakunnassa, jossa 73,3 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon (2023). Myös Oulun ja Lapuan hiippakunnassa kirkon jäsenten osuus oli yli 70 prosenttia.[1]
Jäsenyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kirkkoon liittyminen Suomessa
Valtaosa suomalaisista liittyy kirkkoon lapsena saadun kasteen kautta. Kirkkoon voi liittyä kuitenkin kaikissa elämän vaiheissa. Kirkon jäsenyydellä on muun muassa seuraavia ehtoja:[3]
- Evankelis-luterilainen kirkon seurakunnan jäseneksi voi liittyä Suomen kansalaisen, jolla on kotikunta Suomessa.
- Pysyvästi ulkomailla asuva Suomen kansalainen sekä ulkomaan kansalainen, jolla on kotikunta Suomessa voi littyä jäseneksi.
- Ulkomaan kansalainen, joka on vailla kotikuntaa voi liittyä kirkon jäseneksi, kun hän on ollut mukana seurakunnan toiminnassa vähintään kolmen kuukauden ajan.
- Alle 18-vuotiaat voivat liittyä kirkkoon huoltajien suostumuksella.
- 15 vuotta täyttäneen kirkkoon liittyjän tulee olla rippikoulun käynyt.
- Alle 12-vuotias voi liittyä seurakunnan jäseneksi, jos ainakin toinen vanhemmista tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen.
- 12–17-vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset edellyttävät lapsen ja huoltajien samanmielisyyttä.
- 12–17-vuotias voi jäädä seurakunnan jäseneksi, vaikka hänen vanhempansa eivät kuuluisi kirkkoon.
- Kirkon jäsen ei pääsääntöisesti voi samanaikaisesti olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa, jonka veroprosentti on seurakuntakohtainen. Kirkon jäsenen katsotaan eronneen kirkon jäsenyydestä, jos hän liittyy jonkin muun uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi.[3] Kirkkoon kuuluvien suhteellinen osuus väestöstä on viime vuosina pienentynyt. Pääsääntöisesti kirkosta eroavat ovat joko jättäytyneet uskontokuntien ulkopuolelle tai liittyneet ortodoksiseen kirkkon, helluntaiherätykseen tai muihin uskonnollisiin yhteisöihin.[4]
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäsenkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kirkkoon kuuluvuus 2023 talousyksiköittäin, rovastikunnittain tai hiippakunnittain Kirkon tilastot. Viitattu 24.10.2024.
- ↑ Alueelliset erot näkyvät kirkon jäsenyydessä Kirkon viestintä. 1.2.2022. Viitattu 24.10.2024.
- ↑ a b Liity kirkkoon Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 24.10.2024.
- ↑ Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo? s. 44. WSOY, 1997. ISBN 951-0-27265-5
- ↑ Kirkkoon kuuluvuus 2022 talousyksiköittäin, rovastikunnittain tai hiippakunnittain Kirkon tilastot. Viitattu 24.10.2024.
- ↑ Väestö 31.12. muuttujina Tiedot, Vuosi, Sukupuoli, Uskontokunta ja Ikä Tilastokeskus. Viitattu 24.10.2024.[vanhentunut linkki]