Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisee säännölisesti tietoa jäsenyydestään. Vuoden 2023 lopussa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 3 559 811 jäsentä eli noin 63,5 prosenttia väestöä.[1] Alueelliset erot kirkkoon kuuluvuudessa ovat ajan mittaan lisääntyneet.[2] Korkeinta kirkkoon kuuluvuus on Porvoon hiippakunnassa, jossa 73,3 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon (2023). Myös Oulun ja Lapuan hiippakunnassa kirkon jäsenten osuus oli yli 70 prosenttia.[1]

Valtaosa suomalaisista liittyy kirkkoon lapsena saadun kasteen kautta. Kirkkoon voi liittyä kuitenkin kaikissa elämän vaiheissa. Kirkon jäsenyydellä on muun muassa seuraavia ehtoja:[3]

  • Evankelis-luterilainen kirkon seurakunnan jäseneksi voi liittyä Suomen kansalaisen, jolla on kotikunta Suomessa.
  • Pysyvästi ulkomailla asuva Suomen kansalainen sekä ulkomaan kansalainen, jolla on kotikunta Suomessa voi littyä jäseneksi.
  • Ulkomaan kansalainen, joka on vailla kotikuntaa voi liittyä kirkon jäseneksi, kun hän on ollut mukana seurakunnan toiminnassa vähintään kolmen kuukauden ajan.
  • Alle 18-vuotiaat voivat liittyä kirkkoon huoltajien suostumuksella.
  • 15 vuotta täyttäneen kirkkoon liittyjän tulee olla rippikoulun käynyt.
  • Alle 12-vuotias voi liittyä seurakunnan jäseneksi, jos ainakin toinen vanhemmista tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen.
  • 12–17-vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset edellyttävät lapsen ja huoltajien samanmielisyyttä.
  • 12–17-vuotias voi jäädä seurakunnan jäseneksi, vaikka hänen vanhempansa eivät kuuluisi kirkkoon.
  • Kirkon jäsen ei pääsääntöisesti voi samanaikaisesti olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.

Kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa, jonka veroprosentti on seurakuntakohtainen. Kirkon jäsenen katsotaan eronneen kirkon jäsenyydestä, jos hän liittyy jonkin muun uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi.[3] Kirkkoon kuuluvien suhteellinen osuus väestöstä on viime vuosina pienentynyt. Pääsääntöisesti kirkosta eroavat ovat joko jättäytyneet uskontokuntien ulkopuolelle tai liittyneet ortodoksiseen kirkkon, helluntaiherätykseen tai muihin uskonnollisiin yhteisöihin.[4]

Rovastikunta Hiippakunta Jäsenet (2022)[5] Jäsen-%
Ahvenanmaan rovastikunta Porvoon hiippakunta 20 326 66,5
Ala-Satakunnan rovastikunta Turun arkkihiippakunta 69 293 74,0
Espoon tuomiorovastikunta Espoon hiippakunta 188 485 51,6
Eteläisen Keski-Suomen rovastikunta Lapuan hiippakunta 130 366 64,4
Etelä-Karjalan rovastikunta Mikkelin hiippakunta 85 848 68,6
Etelä-Pohjanmaan rovastikunta Lapuan hiippakunta 97 724 79,5
Etelä-Savon tuomiorovastikunta Mikkelin hiippakunta 94 437 72,7
Helsingin tuomiorovastikunta Helsingin hiippakunta 310 515 46,0
Hämeenkyrön rovastikunta Tampereen hiippakunta 94 995 68,5
Hämeenlinnan rovastikunta Tampereen hiippakunta 94 471 68,5
Iisalmen rovastikunta Kuopion hiippakunta 38 907 75,4
Joensuun rovastikunta Kuopion hiippakunta 108 066 66,6
Kajaanin rovastikunta Kuopion hiippakunta 51 505 72,9
Kalajoen rovastikunta Oulun hiippakunta 65 551 82,8
Kangasalan rovastikunta Tampereen hiippakunta 100 124 69,8
Kemi-Tornion rovastikunta Oulun hiippakunta 43 184 71,1
Koillismaan rovastikunta Oulun hiippakunta 21 474 81,9
Kokkolan rovastikunta Oulun hiippakunta 51 516 76,0
Korsholman rovastikunta Porvoon hiippakunta 24 150 76,7
Kuopion tuomiorovastikunta Kuopion hiippakunta 100 189 66,7
Kymenlaakson rovastikunta Mikkelin hiippakunta 105 397 66,4
Lapin rovastikunta Oulun hiippakunta 21 861 69,8
Lapuan tuomiorovastikunta Lapuan hiippakunta 55 329 81,9
Limingan rovastikunta Oulun hiippakunta 68 636 77,6
Lohjan rovastikunta Espoon hiippakunta 57 225 64,2
Nousiaisten rovastikunta Turun arkkihiippakunta 72 257 69,6
Närpiön rovastikunta Porvoon hiippakunta 12 826 71,9
Oulun tuomiorovastikunta Oulun hiippakunta 152 330 67,9
Paimion rovastikunta Turun arkkihiippakunta 92 194 72,4
Pedersören rovastikunta Porvoon hiippakunta 37 277 74,0
Pohjanmaan rovastikunta Lapuan hiippakunta 51 545 66,2
Pohjoisen Keski-Suomen rovastikunta Lapuan hiippakunta 52 447 74,1
Porin rovastikunta Turun arkkihiippakunta 83 476 70,7
Porvoon rovastikunta Helsingin hiippakunta 68 454 65,8
Päijät-Hämeen rovastikunta Mikkelin hiippakunta 132 770 64,3
Raaseporin rovastikunta Porvoon hiippakunta 37 039 67,1
Rautalammin rovastikunta Kuopion hiippakunta 33 069 71,4
Rovaniemen rovastikunta Oulun hiippakunta 59 327 70,6
Tammelan rovastikunta Tampereen hiippakunta 23 467 74,3
Tampereen tuomiorovastikunta Tampereen hiippakunta 143 489 56,3
Turun tuomiorovastikunta Porvoon hiippakunta 137 476 57,7
Turunmaan rovastikunta Porvoon hiippakunta 15 866 74,0
Tuusulan rovastikunta Espoon hiippakunta 146 232 61,3
Vantaan rovastikunta Helsingin hiippakunta 115 871 46,8

Jäsenkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän kehitys 1990 lähtien
Vuosi Asukkaita
1990
  
4 390 739
1995
  
4 390 550
2000
  
4 409 576
2005
  
4 373 556
2010
  
4 207 192
2015
  
4 005 369
2020
  
3 749 713
Lähde: Tilastokeskus[6]
  1. a b Kirkkoon kuuluvuus 2023 talousyksiköittäin, rovastikunnittain tai hiippakunnittain Kirkon tilastot. Viitattu 24.10.2024.
  2. Alueelliset erot näkyvät kirkon jäsenyydessä Kirkon viestintä. 1.2.2022. Viitattu 24.10.2024.
  3. a b Liity kirkkoon Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 24.10.2024.
  4. Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo? s. 44. WSOY, 1997. ISBN 951-0-27265-5
  5. Kirkkoon kuuluvuus 2022 talousyksiköittäin, rovastikunnittain tai hiippakunnittain Kirkon tilastot. Viitattu 24.10.2024.
  6. Väestö 31.12. muuttujina Tiedot, Vuosi, Sukupuoli, Uskontokunta ja Ikä Tilastokeskus. Viitattu 24.10.2024.[vanhentunut linkki]