Pyrkimykset yhteisvaluutta eurosta eroamiseen Suomessa
Pyrkimykset yhteisvaluutta eurosta eroamiseen Suomessa ovat pyrkimyksiä siihen, että Suomi luopuisi eurovaluutasta, eikä siten enää kuuluisi euroalueeseen.
Toistaiseksi yksikään maa ei ole luopunut eurosta. Euroopan komission virallinen kanta on, että eurosta eroaminen on mahdotonta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallituksen selvitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2011 Kataisen hallitus oli valmis selvittämään, voidaanko EU:n perussopimukseen lisätä mahdollisuus eurosta eroamiseen.[2]
Paavo Väyrysen kansalaisaloite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paavo Väyrynen on esittänyt Suomen eroamista eurosta. Hänen mukaansa Suomi liittyi aikoinaan euroon perustuslain vastaisesti.[3] Suomessa ei aikoinaan järjestetty euroon liittymisestä kansanäänestystä.
Heinäkuussa 2015 Väyrynen teki kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.[4] Aloite keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta, mutta perustuslakivaliokunta päätti, ettei se laadi kansalaisaloitteesta mietintöä, eikä aloite näin ollen edennyt eduskunnan täysistuntokäsittelyyn. Perusteluksi aloitteen hautaamiselle esitettiin, että se oli valiokunnan mielestä huonosti valmisteltu. Valiokunta arvosteli sitä, että aloite ei sisällä sellaista ”yksiselitteistä ehdotusta kansanäänestyksen toimeenpanosta äänestysvaihtoehtoineen, joka voisi toimia perustana eduskunnan täysistuntokäsittelylle ilman perusteellista valtioneuvostossa tapahtuvaa valmistelua”. Väyrynen piti tätä selitystä ”uskomattomana kannanottona”. Hänen mukaansa kansalaisaloite nimenomaan tähtäsi siihen, että eduskunta pyytäisi valtioneuvostoa valmistelemaan lakiehdotuksen kansanäänestyksen toimeenpanosta.[5] Kansalaisaloite.fi -palvelun ohjeistus antaa aloitteen sisällölle ja muodolle kaksi vaihtoehtoa:
- Lakiehdotus: Lakiehdotuksen tulee sisältää säädösteksti ja ehdotuksen perustelut.
- Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä: Ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä ei tarvitse sisältää valmista säädöstekstiä. Tästä syystä tämä aloitemuoto sopii esimerkiksi laajoihin ja monimutkaisiin lainsäädäntöasioihin.[6]
Väyrysen aloitteen muodoksi oli valittu jälkimmäinen vaihtoehto (Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä).[4]
Väyrysen mukaan erityisesti perustuslakivaliokunnan Perussuomalaiset jäsenet olivat vaatineet, että mietintöä ei laadita eikä aloitetta viedä täysistunnossa keskusteltavaksi ja päätettäväksi.[7]
Eurokriittiset puolueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2010-luvulla käynnistyi useita puoluehankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena on Suomen irrottaminen euroalueesta. Tällaisia hankkeita olivat Paavo Väyrysen vuonna 2016 perustama Kansalaispuolue[8][9], vuonna 2017 perustettu Suomen Kansa Ensin, Paavo Väyrysen vuonna 2018 perustama Seitsemän tähden liike sekä Kansan yhtenäisyys ja Siniristin Liitto.lähde? Vuonna 2021 perustettiin Sinimusta liike. Vuonna 2022 perustettiin Vapauden liitto.
Mielipidemittaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Euroeron kannatuksen kehitys | ||
|---|---|---|
| Ajankohta | Mittaaja | Tulos |
| 2.5.2014 | Yle/MOT | 12 % |
| 15.8.2015 | Taloustutkimus | 19 % |
| 22.12.2015 | Taloustutkimus | 31 % |
MOT-ohjelman kyselyssä toukokuussa 2014 63 prosenttia vastanneista ilmoitti vastustavansa unionin talous- ja rahaliittoa sekä euroa ja 12 prosentin mielestä Suomen pitäisi luopua eurosta.[10][11]
Iltalehden Taloustutkimuksella elokuussa 2015 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 32 prosenttia kannattaa Väyrysen kansalaisaloitetta. 19 prosenttia kannatti Suomen euroeroa.[12]
Ylen teettämässä mielipidemittauksessa 22. joulukuuta 2015 31 prosenttia vastanneista äänestäisi Suomen eurosta eroamisen puolesta.[13][14]
Syitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen eroaminen eurosta voisi johtaa myös muiden maiden eroon.[15] Yhden pienen ja vahvan maan eroaminen ei vaarantaisi koko euroaluetta[16]. Sen sijaan yhden merkittävän euromaan eroaminen yhteisvaluutasta johtaisi todennäköisesti koko euroalueen hajoamiseen. Yksi mahdollisista poluista on, että Suomi eroaisi yhteisvaluutasta samanaikaisesti kaikkien muiden euromaiden kanssa (nk. eurojärjestelmän hallittu purkaminen[17][18]).
Suomi on käyttänyt euroa vuoden 2002 alusta[19], mitä ennen Suomella oli oma valuutta, Suomen markka. Eurojäsenyyttä on pidetty osasyynä Suomen talousongelmiin, jotka alkoivat vuonna 2012. Suomen eroamisesta eurosta syntyi kiivas julkinen keskustelu kesällä 2012[20]. Tämä oli seurausta Euroopan velkakriisistä, joka johtui euroalueen kriisimaiden vaihtotaseiden alijäämistä ja julkisten talouksien kroonisista alijäämistä[21]. Helsingin Sanomien 30.12.2016 laajassa kyselyssä suomalaisten ekonomistien enemmistön mukaan eurosta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä Suomelle.[19] Pelkkien taloustieteellisten näkökulmien lisäksi eurovaluutta on kuitenkin myös politiikkaa[22] ja Euroopan unionin sisämarkkinoiden vahvistamiseen liittyviä poliittisia hyötyjä on rajattu tarkastelujen ulkopuolelle[23]. Toisaalta osana euroaluetta yksittäinen euromaa ei voi devalvoida valuuttaa kuuluessaan yhteisvaluuttaan. Suomessa on tehty Sipilän hallituksen johdolla niin kutsutut kikyt, jotka ovat keino niin kutsutun sisäisen devalvaation toteuttamiseen, kun ei ole omaan tarpeeseen joustavaa valuuttaa. Tällaiset kikyt aiheuttavat poliittista eripuraa, sillä työntekijät eivät pidä niistä.[24] Nämä kikyt johtuvat siitä, että euroon liittyessä maan täytyy luoda koordinoitu nimellispalkkojen alentamisen järjestelmä kielteisiä talouden häiriöitä varten[25], jota Suomessa ei ole luotu yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ruotsi jättäytyi aikoinaan EMU-sopimuksesta pois, koska se ei arvellut kykenevänsä luomaan tällaista palkkojen alentamisen järjestelmää ammattiyhdistysliikkeen kanssa[26].
Yksi euroa vaarantava tekijä on, että jokin yksittäinen euroalueeseen kuuluva heikko ja merkitykseltään suuri maa saattaa erota eurosta, kun sen maan kansalaiset kyllästyvät elintasonsa laskuun[27]. Marraskuussa 2011 Italian lainansaanti markkinoilta oli katkeamaisillaan[28] ja Italiaa on pidetty euroalueen heikoimpana lenkkinä 2017–2020[29][30][31]. Euroa vaarantavat eurooppalaiset poliittiset puolueet, joita kuvaillaan oikeistopopulistisiksi ja EU-kriittisiksi[32]. Toukokuussa 2020 perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaati oppositiossa Suomen euroeron valmistelun aloittamista[33].
Taloustieteilijöiden näkemyksiä ja kannanottoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisia näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniainen on toimittanut aiheesta teoksen Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot. Teoksen kirjoittajat listaavat Suomen eurotulevaisuudelle kolme vaihtoehtoa: 1) ajopuuvaihtoehto, 2) peesausvaihtoehto ja 3) välitön ero eurosta. Kirjoittajat toteavat, että ”Suomen suhde rahaliittoon riippuu viime kädessä kansalaisten toiveista. Haluammeko osaksi suurvaltaa vai haluammeko säilyttää itsemääräämisoikeutemme?”[34]
Kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroosin mielestä Suomelle olisi ollut parempi olla liittymättä euroon. Takaisin markkaan palaaminen on hänen mielestään kuitenkin ”teoreettinen argumentti”.[35]
Ekonomisti Sixten Korkmanin mukaan Suomen eurojäsenyys oli vakava talouspoliittinen erehdys. Erehdyksen korjaamista eurosta eroamalla hän ei lokakuussa 2015 kuitenkaan pitänyt realistisena näkymänä poliittisten, juridisten ja taloudellisten syiden vuoksi.[36]
Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström totesi vuonna 2016, että vaikka Suomen ei olisi pitänyt liittyä euroon, siitä ei pitäisi kuitenkaan erota, sillä ero olisi kallis ja hankala prosessi.[37]
Valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylän mukaan Suomen ero eurosta on realistinen vaihtoehto. Hänen mukaansa vaikein kysymys on eron poliittinen puoli. Taloudellinen puoli sen sijaan on hallittavissa.[38]
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoi vuonna 2016, että se, että euron haitat ovat olleet Suomelle luultavasti suurempia kuin hyödyt ei tarkoita sitä, että Suomen tulisi erota eurosta. Hän uskoo, että jatkossa yhteiseen valuuttaan liittyvät hyödyt voivat hyvinkin ylittää siihen liittyvät kustannukset.[19]
Vuonna 2020 Sixten Korkman on korostanut Euroopan unionin sisämarkkinoiden hyötyjä.[39]
Näkemyksiä Suomen ulkopuolelta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalaisekonomisti Thomas Meyer on povannut vuonna 2013 Suomen olevan ensimmäinen eurosta lähtijä.[40][41]
Ekonomisti Paul Krugman on sanonut heinäkuussa 2015, että Euroopan maat kuten Suomi ovat panneet itsensä taloudelliseen pakkopaitaan, sillä valuuttaa ei voi devalvoida osana euroaluetta. Hänen mukaansa euron epäonnistuminen ei kuitenkaan tarkoita, että siitä pitäisi luopua.[42]
Maaliskuussa 2016 brittiläinen Mervyn King kritisoi euroa, kutsui euroaluetta katastrofivyöhykkeeksi ja sanoi, että euroalueesta poistumiseen ei ole hyviä kulkuja, on vain vähemmän huonoja kulkuja.[43]
Käytännön toteutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brittiläinen Capital Economics on vuonna 2012 esittänyt nopean 18-kohtaisen ohjelman eurosta eroavan jäsenmaan oman kansallisen valuutan palauttamiseksi.[44]
Tuomas Malisen, Peter Nybergin ja muiden tutkimuksen How to leave Eurozone: The case of Finland mukaan eurosta luopumista hidastaa maksujärjestelmän pystytys. Kun maa lähtee eurosta, sen on pystytettävä SEPA-maksujärjestelmän tilalle uusi maksujärjestelmä, missä kestää puolesta vuodesta vuoteen. Tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan eurosta eroaminen maksaisi parhaassa tapauksessa Suomelle noin 10 miljardia euroa.[45]
Ekonomisti Aki Kangasharjun mukaan Suomen euroero on käytännössä mahdoton, ja onnistuessaankin eroon liittyisi erittäin paljon neuvotteluja ja vääntöä. Aikaa eropäätöksestä eroon menisi luultavasti yli vuosi. Luottamus uuteen markkaan olisi aluksi heikko, ja valuutan arvo heittelisi paljon. Markasta olisi Kangasharjun mukaan Suomelle kuitenkin myös hyötyä varapaineventtiilinä talouden myrskyissä.[15]
Vesa Kanniaisen mukaan euroero maksaisi jopa 20 miljardia euroa. Kanniaisen mukaan yksinkertaisinta olisi, jos yksi uusi markka vastaisi yhtä euroa.[46]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Juttuarkisto - Euroopan komissio: Eurosta ei voi erota Satakunnan Kansa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vesa Perälampi: Suomi valmis selvittämään, voisiko eurosta erota Yle Uutiset. 31.10.2011. Päivitetty 1.11.2011. Yle.
- ↑ Paavo Väyrynen: Suomi liittyi euroon vastoin perustuslakia Uusi Suomi. 14.7.2015.
- ↑ a b Paavo Väyrynen: Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Kansalaisaloite.fi. 16.7.2015. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ Paavo Väyrynen: Eduskunta-aloite euroerosta paavovayrynen.fi. 26.11.2016. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ Ohje aloitteen vastuuhenkilölle Kansalaisaloite.fi. Helsinki: Oikeusministeriö. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ Paavo Väyrynen: Kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä on muutettava paavovayrynen.fi. 30.11.2016. Uusi Suomi. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ Matti Koivisto: Paavo Väyrynen perustaa uutta puoluetta Yle Uutiset. 4.2.2016.
- ↑ Väyrysen projekti etenee: Kansalaispuolue nyt rekisteröity yhdistys Ilta-Sanomat (is.fi). 8.3.2016. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ Hannu Sokala: MOT-kysely: Tyrmäys eurolle, MOT, yle.fi 2.5.2014. Päivitetty 8.5.2014
- ↑ Hannu Sokala: MOT- kysely: Neljännes luottaa EU:hun, MOT, yle.fi. 23.4.2014. Päivitetty 4.5.2016
- ↑ Enemmistö tyrmää euroeron - Väyrynen ei lannistu
- ↑ Antti Parviala, Tutkimus: Euroa ei hylätä, vaikka se haittaisikin taloutta, Yle Uutiset, 22.12.2015
- ↑ Ylen kysely: Enemmistö kannattaa eurojäsenyyttä Verkkouutiset
- ↑ a b Voisiko Suomi palata takaisin markkaan? Mitä tapahtuisi? Iltalehti.fi
- ↑ Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 26
- ↑ Vasemmistofoorumi
- ↑ Eduskunta.fi
- ↑ a b c Hs.fi: Ekonomistit HS:n laajassa kyselyssä: Euro on epäonnistunut, haitat Suomelle hyötyjä suuremmat
- ↑ Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 3
- ↑ Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 41
- ↑ Aamulehti: Suomi siirtyi euroon 20 vuotta sitten, mutta kannattiko se? Asiantuntijat ovat vahvasti eri mieltä – "Euro oli Suomelle virhe", "Euroratkaisu oli hyvä"
- ↑ Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 11
- ↑ Merja Niilola, Kristiina Tolkki, Asiantuntija: "Nyt on kovat piipussa Yle.fi, uutiset
- ↑ Rahaliitto ja Suomi: Talouden haasteet. Valtioneuvoston kanslia 1997. s. 155
- ↑ Sverige och EMU. Statens offentliga utredningar. 1996. s. 158
- ↑ Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 28
- ↑ Why Italy cannot exit the euro Brookings.edu
- ↑ Telegraph: Italy the weakest link in Eurozone, but life is good in Germany - survey Telegraph.co.uk
- ↑ Italy the Eurozones weakest link
- ↑ An Italian financial Crisis is certain The Guardian
- ↑ Iltalehti: Hyvästi EU, euro ja yhteistyö! - EU-kriittiset puolueet keräävät voimiaan tuleviin vaaleihin
- ↑ Jussi Halla-aho: suomen eroa eurosta alettava valmistelemaan nyt heti uusisuomi.fi
- ↑ Vesa Kanniainen: Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (pdf) huhtikuu 2014. Libera. Viitattu 10.12.2018.
- ↑ Juha-Pekka Tikka: Björn Wahlroos HS:ssa: Suomen olisi ollut parempi pysyä markassa Verkkouutiset. 13.03.2015.
- ↑ Kreeta Karvala: Professori Korkman: Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys Iltalehti. 22.10.2015. Alma Media.
- ↑ Pekka Lähteenmäki: Pelin henki: Nobelistin opeilla onneen Talouselämä. 18.10.2016. Viitattu 10.12.2018.
- ↑ Koskenkylä: Suomen ero eurosta harkintaan Kauppalehti. 8.4.2016. Viitattu 10.12.2018.
- ↑ Sixten Korkman iski luvut pöytään Kauppalehti
- ↑ Toppekonom: Finland närmast lämna euron
- ↑ Saksalaisekonomisti: Suomi eroaa eurosta ensimmäisenä Suomen Uutiset
- ↑ Paul Krugman: Europes Manys Disasters Nytimes.com
- ↑ Daily Mail: A disaster zone that's dominated by the Germans: Ex-Bank chief King's verdict on euro project
- ↑ Bootle, Roger; et al.: Leaving the euro: A practical guide (PDF) (A revised submission for the Wolfson Economics Prize MMXII by Capital Economics) 4.6.2012. London, United Kingdom: Capital Economics. Arkistoitu 15.3.2017. Viitattu 18.1.2016. (englanniksi) Ohjelman sisältö on esitelty dokumentin sivuilla 86–89 ja ohjelman aikataulu sivulla 90.
- ↑ Tuomas Mainen, Peter Nyberg, et al.: hajankohta = 23.8.2017 How to Leave the Eurozone: The Case of Finland papers.ssrn.com. Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Iltalehti.fi: Suomen euroero olisi jopa 20 miljardin kertamälli – professori: kannattaisi silti!
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Koivisto: Markan paluu olisi mahdollinen – Mitä siitä seuraisi? Yle.fi, uutiset 15.8.2015
- Kustaa Hulkko, Euro vai ei: Pitäisikö Suomen palata markkaan Suomen Kuvalehti 31.7.2012
- Kustaa Hulkko, Euro vai ei? SK:n rahakomitea arvioi valuutanvaihdon vaikutuksia Suomen Kuvalehti 1.8.2012
- Kustaa Hulkko, Euro vai ei: "Lapsenomainen usko vakaus- ja kasvusopimukseen" Suomen Kuvalehti 2.8.2012
- Professorit täysin erimielisiä Suomen pelastamisesta, MTV.fi 21.9.2015
- Markus Leikkola, Mitä jos Suomi eroaisi eurosta – toimittaja ennustaa, miten se tapahtuisi Apu 7.7.2018