Kreikan velkakriisi
Kreikan velkakriisi alkoi vuoden 2008–2009 taantuman jälkeen. Vuonna 2009 paljastui, että Kreikka oli vuosien ajan vääristellyt taloustilastojaan. Paljastus horjutti luottamusta Kreikan talouteen ja sen oli maksettava yhä korkeampaa korkoa lainoistaan. Maalla ei ollut mahdollisuuksia selvitä 360 miljardin euron velkojensa maksamisesta. Euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) tulivat sen vuoksi keväästä 2010 alkaen tukemaan Kreikkaa satojen miljardien eurojen takuilla (huhtikuun 2010 pelastusohjelma ja helmikuun 2012 Kreikka II -tukiohjelma).[1][2][3] Kreikka puolestaan sitoutui tiukkaan säästöpakettiin.[4] Kreikan poliitikot olivat kuitenkin haluttomia suuriin säästöhin.[1] Vuodesta 2010 tukirahoja hallinnoi Euroopan rahoitusvakausväline ERVV.[5]
Vuonna 2011 talouskriisi johti epäluottamukseen koko euroaluetta kohtaan vaikeuttaen myös Saksan kaltaisten vahvojen eurotalouksien velkakirjojen myyntiä[6]. Loppuvuonna 2011 euron hajoamista pidettiin mahdollisena skenaariona.[7][8] Kriisi kuitenkin laantui kun Euroopan keskuspankki (EKP) vakuutti markkinat siitä, ettei se päästäisi euroalueen jäsenvaltioita konkursseihin. Kriisin kiperin hetki oli vuoden 2012 puolivälissä. Silloin pääomaa pakeni euroalueelta ja valtionlainojen markkinakorot kohosivat voimakkaasti Espanjaa ja Italiaa myöten. Jopa EKP ja EU-komissio pelkäsivät tuolloin euron hajoamista, vaikkakin tuomitsivat moiset pelot tuolloin perusteettomiksi tuomiopäivän profetioiksi.[9]
Kreikan velkakierteen jatkuessa vuonna 2014 europäättäjät vakuuttelivat, että euroalue on peruuttamaton ja Kreikka on sen pysyvä jäsen. Yhdysvaltain talouspäättäjät ja finanssimarkkinoiden analyysitalot alkoivat epäillä asiaa. He katsoivat, että Kreikan ero eli Grexit on mahdollinen, muttei riskitön. Yhdysvaltain hallituksen neuvonantaja varoitti huhtikuussa 2015, että Grexit ei olisi pahasta vain Kreikalle, vaan se aiheuttaisi erittäin suuren riskin koko maailman taloudelle. Se loisi viimeistään seuraavassa kriisissä epävarmuuden muidenkin euromaiden mukana pysymisestä.[9]
Kreikassa järjestettiin kansanäänestys 5. heinäkuuta 2015 koskien velkojien maan hätärahoitusneuvotteluissa asettamien ehtojen hyväksymistä. Äänestyksessä ei-äänet voittivat osuudella 61,31 %, toisin sanoen kreikkalaiset hylkäsivät velkojien ehdotukset.[10] 15. heinäkuuta 2015 Kreikan parlamentti äänesti lainapaketin ehtojen hyväksymisestä. "Kyllä"-äänet voittivat 229–64.[11] Tammikuussa 2016 Standard & Poor's sanoi, että Kreikan talous on osoittautunut arvioitua kestävämmäksi ja nosti Kreikan luottoluokitusta pykälällä CCC+ luokkaan B-. Kreikan ei enää uskota jättävän velkaansa maksamatta.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tassiopoulos, Georges: Kreikkalaiset eurooppalaisten vainon kohteena. Kanava-lehti, 2012, nro 2, s. 10-13. Forssa: Otavamedia. ISSN 0355-0303
- ↑ Kreikan talouskriisi jo omaa luokkaansa YLE 9.12.2009
- ↑ Eurozone approves massive Greece bail-out BBC News. 2.5.2010. BBC. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Kreikka suostui erittäin raskaaseen säästöpakettiin (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 30.4.2010
- ↑ Euromaat sopivat pysyvästä kriisirahastosta, Yle.fi, 20.6.2011
- ↑ Velkakriisi luikerteli euroalueen ytimeen 25.11.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 29.11.2011. Viitattu 1.12.2011.
- ↑ Asiantuntija YLElle: Euro kaatuu 80 prosentin todennäköisyydellä Mtv3.fi. 30.11.2011. Viitattu 1.12.2011.
- ↑ Is this really the end? 30.11.2011. The Economist. Viitattu 1.12.2011.
- ↑ a b Jan Hurri: Taas uusi euromyytti: Grexit muka riskitön Taloussanomat. 26.4.2015. Sanoma. Viitattu 26.4.2015.
- ↑ Muraja, Tuomas: Kreikan kansanäänestys: Ei-äänet voittivat 61,3 prosentin saaliilla 5.7.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 6.7.2015.
- ↑ Kreikka äänesti "kyllä" lainapaketin ehdoille 16.7.2015. Yle Uutiset. Viitattu 16.7.2015.
- ↑ Mikko Kuusisalo: Kreikan luottoluokitus nousi pykälällä Yle.fi. 22.1.2016. Yle Uutiset. Viitattu 22.1.2016.