Suomen vastarintaliike
Suomen vastarintaliike | |
---|---|
Liikkeen tunnus Tiwaz-riimu, joka yhdistetään skandinaaviseen Tyr-jumalaan. |
|
Perustettu | 2008 |
Lakkautettu | 2018 (hovioikeuden päätös) |
Perustaja | Esa Henrik Holappa |
Tyyppi | uusnatsistinen järjestö |
Toiminta-alue | Suomi |
Jäsenet | n. 80 (vuonna 2017)[1] |
Kattojärjestö | Pohjoismainen Vastarintaliike |
Jäsenlehti | Kansallinen Vastarinta |
Aiheesta muualla | |
www.vastarinta.com |
Suomen vastarintaliike (lyhenne SVL, tunnettiin myös nimillä Kansallissosialistinen Suomen Vastarintaliike ja Kansallinen Vastarinta) oli vuosina 2008–2018 toiminut suomalainen uusnatsijärjestö.
Järjestö oli ideologialtaan avoimen rasistinen, homofobinen, ulkomaalaisvastainen ja antisemiittinen.[2][3] Järjestö hyväksyi väkivallan käytön, ja monia sen jäseniä oli tuomittu vakavista väkivallanteoista.[4] Mediassa näkyväksi teoksi nousi muun muassa Helsingin Asema-aukion pahoinpitely. Suojelupoliisin mukaan järjestössä oli vuonna 2017 jäseniä jopa 80, mutta alle sata.[1][5]
Suomen vastarintaliike toimi yhteistyössä Ruotsin, Tanskan ja Norjan vastaavien järjestöjen kanssa, joista koostuu edelleen toiminnassa oleva Pohjoismainen vastarintaliike (PVL). [6] Pohjoismaista vastarintaliikettä on ehdotettu lisättäväksi Yhdysvaltain kansainväliselle terroristijärjestöjen listalle.[7] On arveltu, että Suomen vastarintaliikettä johdettiin Ruotsista.[8] Pohjoinen perinne ry oli Pohjoismaisen vastarintaliikkeen epäitsenäinen alayhdistys. Se julkaisi Magneettimedia-lehteä, piti verkkokauppaa ja keräsi varoja PVL:lle.
Suomen vastarintaliike määrättiin toimintakieltoon vuonna 2018, mutta poliisin esitutkinnan mukaan yhdeksän järjestön jäsentä on jatkanut sen toimintaa uudella Kohti vapautta! -nimellä.[9][10]
Liikkeen ideologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmajulistuksessaan Suomen vastarintaliike ilmoitti ideologiseksi perustakseen nationalismin ja sosialismin.[11]
Nationalismia oli suomalaisen kulttuurin ja identiteetin suojeleminen integraatiota ja kulttuurista rappiota vastaan sekä se, että vastustettiin uhkana olevaa Suomen kansan sulautumista yhteen muiden rotujen ja kansanryhmien kanssa. Kansallisen itsenäisyyden säilyttämistä ei kuitenkaan ajettu, vaan "Pohjoista valtakuntaa", johon kuuluisivat ainakin Suomi, Ruotsi ja Norja.[11]
Sosialismia oli etäisyyden ottaminen "porvarilliseen yhteiskuntaan"[11] ja kapitalismin vastustaminen.[12] Liike kannatti yhtenäisyydelle perustuvaa "autoritaarista yhteiskuntajärjestystä", joka korvaa "poliittisen pelin". Tavoitteena oli korvata "kompromissit" vain Suomen Vastarintaliikkeen muodostamalla hallituksella.[11]
Järjestön mukaan tulevan valtion on toimittava sopusoinnussa luonnon kanssa, ja järjestö julkaisikin usein luontoa ja luonnonmukaisesti tuotettua ravintoa käsitteleviä artikkeleita.lähde?
Liike vastusti homoseksuaalisuutta, juutalaisia ja ihmisiä, joilla on eri ihonväri.[13] Kiellettyjä olivat huumeet, alkoholi ja tatuoinnit.[12] Se myös sanoi vastustavansa monikulttuurisuutta, islamia, maahanmuuttoa, Euroopan unionin jäsenyyttä ja sionismia.[11] Liike omaksui Adolf Hitleriltä ”juutalaiskapitalistista” järjestelmää vastustavan aatteensa.[12] Liikkeen edustajat perustelivat oikeudenkäynnissä rotueroista puhumista sillä, että tavoitteena on edistää vapaiden kansojen maailmaa, jossa rodut elävät toisistaan erillään mutta silti yhteistyössä.[14]
Liikkeen mukaan lakia pitää noudattaa, mutta lopulta kuitenkin tarvitaan aseellista väkivaltaa. SVL ei omien sanojensakaan mukaan uskonut aseettomaan vastarintaan. Liikkeen mukaan: "Vastarintaliike ei ole pasifistinen. Olemme tietoisia siitä, että voimme voittaa vain fyysisen taistelun kautta."[15][12]
Liike järjesti säännöllisesti liikunta- ja ulkoilutoimintaa, muun muassa vaellusretkiä. Liikkeen ohjeistuksen mukaan jäsenten tuli käyttäytyä tilaisuuksiensa aikana kohteliaasti muita ihmisiä kohtaan. Liike kuitenkin suhtautui toisin esimerkiksi antifasisteja kohtaan.[16]
Suomen vastarintaliikkeen entisen johtajan Esa Henrik Holapan mukaan järjestö oli aloitteellinen 612-marssin järjestämisessä.[17] Liike järjesti vuoden 2017 itsenäisyyspäivänä Helsingissä Kohti vapautta -kulkueen, johon osallistui poliisin arvion mukaan 450 henkeä.[18][19][20] Poliisi otti kiinni kaksi kulkuetta häiriköinyttä henkilöä.[21]
Yhdistystoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen vastarintaliike oli tarkka kopio Ruotsin vastarintaliikkeestä, ja Suomen Kuvalehti arvioi, että sitä myös johdettiin Ruotsista käsin[8]. Vastarintaliike toimi Suomessa muun muassa Tampereella, Helsingissä, Turussa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.[14]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen vastarintaliike toimi ennen toimintakieltoon asettamistaan aatteellisen yhdistyksen tavoin, mutta se ei ollut rekisteröitynyt yhdistysrekisteriin. Poliisihallitus katsoi kuitenkin liikettä vastaan nostamassaan kanteessa, että yhdistyslaki koskee Suomen vastarintaliikettäkin.[2]
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Pohjoinen perinne ry on Pohjoismaisen vastarintaliikkeen epäitsenäinen alayhdistys.[22] Se on julkaissut Magneettimedia-lehteä, pitänyt verkkokauppaa ja kerännyt varoja Pohjoismaiselle vastarintaliikkeelle.[2]
Liikkeen johtaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestön perustaja ja ensimmäinen johtaja oli Esa Henrik Holappa, joka luovutti johtajuuden Juuso Tahvanaiselle vuonna 2012 ja irtaantui järjestöstä kokonaan vuonna 2014.[23] Vuodesta 2015[24] lähtien järjestöä johti useasta henkilöstä koostuva valtuusto. Ratkaisuun lienee päädytty siitä syystä, että väkivaltaan useasti syyllistynyt järjestö haluaa välttää tilannetta, jossa yksittäistä johtohahmoa voidaan pitää vastuullisena väkivallantekoihin tai rikoksiin.[24]
Jäsenyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suojelupoliisi arvioi vuoden 2017 lopussa, että liikkeessä oli Suomessa noin 80–85 jäsentä.[25] Vuoden 2016 lopussa liikkeellä arvioitiin olevan lisäksi pari sataa niin sanottua tukijäsentä.[26] Liikkeen jäsenet saivat koulutuksen taistelulajeihin ja toimintaan kaduilla. Liike kannusti jäseniä kantamaan aseita mukanaan julkisilla paikoilla. [3]
Järjestön verkkosivuston tietomurron seurauksena lokakuussa 2011 vuoti julkisuuteen joukko sen jäsenhakemuksia.[27] Joukossa oli perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerolan avustajan Ulla Pyysalon hakemus.[28]
Järjestö palkitsi vuosittain yhden jäsenensä Vuoden aktivistina. Vuoden 2017 aktivistina palkittiin Ruotsissa vuonna 2006 tehtyyn vammaisen miehen kidutusmurhaan syyllistynyt Rami Joukanen.[29][30]
PR- ja julkisuustoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2008 lähtien toiminnassa oli SVL:n Kansallinen Vastarinta -verkkosivusto, ja vuodesta 2011 alkaen ilmestyi samanniminen paperilehti.[6] Suomen vastarintaliikkeellä oli Riimuradio-niminen nettiradio, joka tuotti ohjelmaa säännöllisesti. Yleisradio arvioi vastarintaliikkeen nettivideoita teknisesti laadukkaiksi.[16]
Järjestö aloitti heti perustamisensa jälkeen tarrakampanjan useissa kaupungeissa. Karjalaisen vuonna 2010 julkaiseman uutisen mukaan järjestön aktivistit liimailivat esimerkiksi teksteillä ”Monikulttuurisuus on haitallista lapsillesi ja lastenlapsillesi” varustettuja tarroja, jotka muistuttivat savukerasioiden terveysvaroituksia ja julisteita myymälöiden ja rappukäytävien seiniin sekä muuntamokaappeihin ja valotolppiin lähinnä Oulun, Helsingin ja Turun seudulla.[31]
Järjestö muun muassa jakoi köyhille suomalaisille lapsiperheille ruokaa ja vaatteita oman Suomalaisapu-toimintansa kautta.[16][32] Yhdistys lisäksi siivosi Mannerheimin patsaan ympäristöä Tampereen Leinolassa.[32]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Counter Extremism Projectin mukaan liikkeen tekemät hyökkäykset kuvastivat systemaattista sitoutumista ekstremismiin ja väkivaltaiseen ideologiaan. Liike teki useita väkivaltaisia iskuja ja terroritekoja sekä Suomessa että muissa pohjoismaissa.[3]
2010
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen vastarintaliikkeeseen kytköksissä olleet henkilöt tekivät heinäkuussa 2010 kaasuhyökkäyksen Helsingin Pride-kulkueeseen. Iskun tekijät sumuttivat marssijoiden päälle pippuri- ja kyynelkaasua, jota levisi myös kulkuetta seuranneiden ihmisten päälle. Nuorin kaasusumutuksen kohde oli vasta vuoden ikäinen vauva, ja yhteensä kaasuille altistuneita oli noin 30. Osallisiksi epäiltiin kahdeksaa henkilöä, mutta poliisi pystyi pidättämään vain kolme.[33] Syyttäjä puolestaan katsoi myöhemmin iskun vaarantaneen yhteensä 88 ihmisen terveyden.[34][35][36]
2011
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolme järjestöön kuuluvaa miestä oli huhtikuussa 2011 jakamassa lentolehtisiä Oulun Rotuaarilla, kun he hyökkäsivät Kokoomuksen järjestösihteerin kimppuun. Poliisi joutui käyttämään pippurisumutinta ja etälamautinta luotiliiveillä varustautuneiden miesten taltuttamiseksi.[37] Järjestön johtaja Juuso Tahvanainen tuomittiin kokoomusaktiivin pahoinpitelystä Oulussa huhtikuussa 2011.[36]
2012
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinäkuussa 2012 SVL-aktiivi sumutti pippurikaasulla vasemmistopoliitikko Dan Koivulaaksoa.[38]
Syyskuussa Hartolan markkinoilla SVL:n kojun luona pahoinpideltiin mies. Hän kertoi toisen myyjistä käyneen kimppuunsa takaapäin ja pahoinpitelyyn liittyi vielä kourallinen muita pöydän pitoon osallistuneita. Hyökkäyksen kohde sanoi, että ei ehtinyt painaa hyökkääjän kasvoja muistiin. [39] Uhri sanoi Voima-lehdessä paikalla käyneen poliisin todenneen, että mitään lainvastaista ei ollut tapahtunut.[39] Myöhemmin poliisi totesi pahoinpitelyn tapahtuneen, mutta poliisin mukaan tekijä oli joku sivullinen eikä uusnatsi.[39][40] Myöhemmin myös uhri totesi, että kyseessä oli joku liikkeen ulkopuolinen tekijä.[40]
Lokakuussa 2012 SVL ja antifasistit ottivat väkivaltaisesti yhteen Tampereella.[41]
Jyväskylän kirjastopuukotus 2013
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Jyväskylän kirjastopuukotus
Järjestön jäseniä pyrki tammikuussa 2013 Jyväskylässä järjestettyyn Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen.[42] Tilaisuuden järjestäjät estivät henkilöiden pääsyn, jolloin syntyi yhteenotto. Yhtä tapahtuman järjestäjää viillettiin teräaseella, ja hyökkääjiä lyötiin teleskooppipatukalla.[43][44][45] Sisään pyrkineet miehet olivat Suomen vastarintaliikkeen aktiiveja.[46] Teoksen kirjoittajista paikalla olivat Li Andersson ja toimittaja Mikael Brunila. Tapauksen johdosta pidätettiin helmikuussa 2013 järjestön aktiivi epäiltynä osallisuudesta törkeään pahoinpitelyyn ja poliittisten toimintavapauksien loukkaamisen yritykseen.[47] Kirjastopuukotukseen syyllistynyt mies tuomittiin tammikuussa 2015 Keski-Suomen käräjäoikeudessa puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Myöhemmin maaliskuussa hän sai Pirkanmaan käräjäoikeudessa kolmen kuukauden ehdollisen rangaistuksen marraskuussa 2012 Tampereella tehdystä pahoinpitelystä. Tuomittu oli yhdessä kahden muun miehen kanssa lyönyt ja potkinut maahan kaatunutta uhria.[48]
2014
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Vastarintaliikkeen jäsenet pahoinpitelivät tammikuussa 2014 Vantaalla heidän jakamiaan lentolehtisiä arvostelleen mieshenkilön.[49]
Järjestön jäsenet häiritsivät vappuna 2014 Porissa Vasemmistoliiton vappujuhlaa sytyttämällä savuheitteitä läheiseltä katolta, jolloin yksi putosi tai heitettiin yleisön joukkoon. SVL:n jäsenet häiritsivät myös juhlapuhetta huudattamalla sireeniä ja huutelemalla megafoniin.[50]
2015
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SVL:n aktivistit tunkeutuivat toukokuussa 2015 Kirkkopäiville jakamaan Magneettimedia-lehteä ja kahakoivat järjestysmiesten kanssa.[51]
SVL järjesti elokuussa 2015 Jyväskylässä mielenosoituksen, jossa osa mielenosoittajista ryntäsi joukolla kolmen ihmisen kimppuun. Pahoinpidellyt olivat Jyväskylän kirjastopuukotuksen ovivahti ja hänen seurassaan olleet mies ja nainen. Poliisi otti tapahtuman yhteydessä kiinni 32 ihmistä.[52][53][54]
Helsingin Asema-aukion pahoinpitely 2016
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Helsingin Asema-aukion pahoinpitely
SVL:n mielenilmauksen yhteydessä syyskuussa 2016 SVL:n jäsen Jesse Torniainen potkaisi paikalle pysähtynyttä mielenosoitusta arvostellutta miestä hyppypotkulla rintaan. Uhri kuoli viikko tapahtuman jälkeen sairaalassa. Puolitoista päivää aiemmin hänet oli omasta vaatimuksestaan kotiutettu sairaalasta.[55][56] Käräjäoikeus tuomitsi tekijälle kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion törkeästä pahoinpitelystä.[57] Hovioikeus korotti tekijän vankeusaikaa kolmella kuukaudella yhteensä kahteen vuoteen kolmeen kuukauteen. Perusteluna oli ”rasistinen motiivi”, koska uhri oli ilmaissut vastustavansa rasistisen järjestön edustamia arvoja. Syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin. Tekijä haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta sitä ei myönnetty, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.[56]
Oulun puukotus 2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen vastarintaliikkeen aktiivinen jäsen Sebastian Lämsä puukotti alaikäistä Oulussa 13. kesäkuuta 2024.[58]
Yhdistyksen lakkauttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistys oli saanut käytännössä toimia vapaasti, ja kynnystä sen toiminnan lakkauttamiselle pidettiin korkeana.[59][60] Julkisuudessa keskusteltiin yhdistyksen laillisuudesta sen jäsenten tekemien väkivallantekojen takia.[61] Lain mukaan yhdistyksen toiminnan voi lakkauttaa jatkuvan lain ja hyvien tapojen vastaisuuksien takia. Helsingin Asema-aukion välikohtaus nosti julkisen mediakohun ja poliittisen keskustelun. Suojelupoliisi totesi vuoden 2016 lopussa, että PVL:n jäsenten väkivaltaa esiintyy pääosin julkisten tapahtumien yhteydessä, ja se on luonteeltaan spontaania ja reaktiivista. Liike ei uhkaa kansallista turvallisuutta, mutta sen harjoittama katuväkivalta on turvallisuusuhka erityisesti vähemmistöjä ja poliittisia vastustajia kohtaan.[26]
Kanne ja oikeudenkäynti liikkeen kieltämiseksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliisihallitus ilmoitti syyskuussa 2016 harkitsevansa kanteen nostamista Suomen vastarintaliikkeen toiminnan lakkauttamiseksi. Poliisin mukaan SVL:n vallankumouksellinen, väkivaltainen ja avoimen rasistinen toiminta on olennaisesti lakien ja hyvien tapojen vastaista.[62] Joulukuun 2016 lopussa uutisoitiin, että poliisihallitus nostaa kanteen liikkeen lakkauttamiseksi.[63] Kanne jätettiin Pirkanmaan käräjäoikeudelle maaliskuussa 2017.[64] Suomessa on edellisen kerran kielletty yhdistyksiä 1970-luvulla vuonna 1990 rauenneen Pariisin rauhansopimuksen nojalla.[65]
Lokakuussa 2017 käydyssä oikeudenkäynnissä järjestön edustajat ihmettelivät, kuka määrittelee ne hyvät tavat, joiden pohjalta yhdistys voitaisiin lakkauttaa. Samoin järjestö esitteli useita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja, joissa järjestöjen lakkauttamiset on katsottu aiheettomiksi. Lisäksi PVL:n edustajan mukaan joidenkin moottoripyöräjengien tapaiset yhdistykset saavat toimia vapaasti, mutta PVL ei ole syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmiä vastaan. Torniaisen mukaan hänen tekemänsä väkivallanteot ovat hänen yksityisiä hölmöilyjään[32].
Samassa yhteydessä liikkeen johtohahmoihin kuulunut Antti Niemi arvioi, että liike halutaan lakkauttaa poliittisen painostuksen vuoksi, koska pääministeri Juha Sipiläkin on sanonut, että liike pitää lakkauttaa. Oikeudessa Niemi totesi suhteestaan kansallissosialismiin: ”Se ei ole muita rotuja tai kansoja vastaan, vaan oman kansan puolesta.” Liikkeen toinen jäsen kertoi, että: "Kansallissosialismi [– –] tarkoittaa järkkymätöntä rakkautta omaa kansaa kohtaan. Se ei ole vihan ideologiaa, vaan se on rakkautta omia kohtaan. Liike vastustaa massiivista maahanmuuttoa, joka johtaa lopulta valkoisten kansanmurhaan". Kaksi muuta jäsentä totesi, että he eivät ole jämähtäneet Kolmannen valtakunnan aikoihin vaan tuoneet aatetta nykyaikaan.[32] Asianajaja Tommi Koivistoinen huomautti: "Rotusyrjinnästä PVL kertoo, ettei se koskaan luokittele rotuja paremmuus- tai arvojärjestykseen."[66]
Mielenosoitus kieltoa vastaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vastarintaliike järjesti 21. lokakuuta 2017 Tampereella mielenosoituksen, jossa muun muassa vastustettiin järjestön kieltämistä. Paikalla oli arviolta 200–300 mielenosoittajaa, joista osa oli ulkomailta.[67][68][69] Ilmaus keräsi myös antifasistisia vastamielenosoittajia, joista osa toimi iskulauseen "Koko Tampere vihaa natseja" alla.[67][70] He olivat mainostaneet vastamielenosoitustaan etukäteen muun muassa iskulauseilla "Tuhotkaa fasistit!".[71] Poliisi otti vastamielenosoituksesta kiinni neljä ihmistä ja tutkii heidän toimiaan väkivaltaisena mellakkana.[67] He käyttäytyivät uhkaavasti, heittelivät naamioituneina paukkupommeja ja soihtuja poliiseja ja Vastarintaliikettä kohti sekä solvasivat heitä.[67][68] Vastamielenosoittajat pyrkivät käymään Vastarintaliikkeen jäsenten kimppuun, mutta poliisi esti tämän.[71] Lisäksi vastamielenosoittajat vahingoittivat mielenosoitukseen osallistuneiden ruotsalaisten autoa hyppäämällä sen konepellille. Autolla liikkeellä olleet juoksivat ilkivallantekijän perään ja tekivät Koskipuistossa natsitervehdyksiä.[72] Vastamielenosoittajat tukkivat Tampereen raideliikenteen ja katuja.[67] Uusnatsien mielenosoitukseen osallistuneet käyttivät väkivaltaa vastamielenosoittajia kohtaan.[73]
Vastarintaliikkeen mielenosoitukseen osallistui muun muassa Helsingin Asema-aukion pahoinpitelystä vankeuteen tuomittu Jesse Torniainen.[74] Soldiers of Odin -järjestön jäsenten lisäksi siihen osallistui myös Suomi Ensin -liikkeen aktiiveja, kansalaisaktivisti ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka, perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Terhi Kiemunki ja kansalaisaktivisti Seppo Lehto. Kansan Uutisten mukaan poliisi ei puuttunut Vastarintaliikkeen kannattajien tekemiin vastamielenosoittajien pahoinpitelyihin, joita näkyy myös videotallenteilla. Internetissä julkaistuille videoilla pahoinpitelijät huusivat iskulauseita ruotsiksi.[69]
Oikeuden päätös lakkauttamisesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirkanmaan käräjäoikeus päätti 30. marraskuuta 2017 antamallaan tuomiolla lakkauttaa Vastarintaliikkeen, koska sen toiminta on ollut laitonta ja räikeästi hyvän tavan vastaista. Oikeus katsoi, että Suomen vastarintaliikkeen tavoitteet ovat demokratian vastaisia. Myös Vastarintaliikkeeseen kuuluva Pohjoinen perinne -yhdistys lakkautetaan. Yhdistys ei saa jatkaa elinkeinotoimintaa eli Magneettimedia-lehden julkaisemista ja verkkokauppaa.[2] Kieltämisen jälkeen järjestön ruotsalaisen haaran jäsenet eivät saa toimia Suomessa.[65]
Pohjoismainen Vastarintaliike ja Pohjoinen Perinne vastustivat lakkauttamista.[2] Ne vetosivat oikeudessa perustuslain suojaan eli sananvapauteen ja kokoontumisvapauteen ja kiistivät lakien ja hyvien tapojen rikkomisen ja väkivallan kuulumisen toimintaan.[2][75] Yhdistykset katsoivat, että niille voidaan antaa enintään varoitus. Ne korostivat, että viranomaiset eivät ole antaneet minkäänlaista ohjeistusta eivätkä mahdollisuutta korjata toimintatapoja ja julkisia asenteita.[2] Järjestön jäsenet pitävät käyttämäänsä väkivaltaa reaktiivisena[76] ja sanovat kannustavansa siihen vain, jos tarkoituksena on itsepuolustus.[75] Lisäksi Pohjoismainen Vastarintaliike vetosi oikeudessa siihen, ettei sen johtajia ole tuomittu kunnianloukkauksesta, rikokseen yllyttämisestä tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[65]
Kieltämisen vaikutukset poliisin toimintaan eivät olleet heti selvillä oikeuden päätöksen jälkeen.[75] Antti Niemi totesi oikeuden päätöksen jälkeen, että Vastarintaliikkeen jäsenet aikovat jatkaa aatteen mukaista toimintaa.[75] Esimerkiksi mielenosoituksia ei ole hänen mukaansa tähänkään asti järjestetty yhdistyksen nimissä, vaan yhteyshenkilönä poliisille on toiminut yksittäinen henkilö.[75] Näin ollen mielenosoitustoiminta aiottiin jatkaa, esimerkiksi itsenäisyyspäivänä.[75][2] Vastarintaliike valitti päätöksestä hovioikeuteen.[75] Järjestöä ei asetettu väliaikaiseen toimintakieltoon, eli se sai jatkaa toimintaansa, kunnes tuomio on lainvoimainen. Poliisihallitus vaati väliaikaista toimintakieltoa, jos lakkautuspäätöksestä valitetaan.[77]
Hovioikeus vahvisti lakkauttamispäätöksen syyskuussa 2018.[78] Korkein oikeus asetti yhdistyksen väliaikaiseen toimintakieltoon valituksen käsittelyn ajaksi ja kielsi yhdistyksen toiminnan lopullisesti syksyllä 2020.[9]
Toiminnan jatkuminen toimintakiellon jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistys on jatkanut toimintaansa lakkauttamisen jälkeen uudella Kohti vapautta! -nimellä. Yhdistyksen internetsivut ovat olleet toiminnassa ja lisäksi sen edustajia on esiintynyt useissa tilaisuuksissa lakkauttamisen jälkeen. Toimintakiellossa oleva yhdistys on myös laittomasti tehnyt jäsenhankintaa. Syksyllä 2020 poliisi epäili yhdeksää liikkeen jäsentä laittomasta yhdistystoiminnasta.[9]
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Pohjoinen perinne ry on Pohjoismaisen vastarintaliikkeen epäitsenäinen alayhdistys.[79] Se on julkaissut Magneettimedia-lehteä, pitänyt verkkokauppaa ja kerännyt varoja Pohjoismaiselle vastarintaliikkeelle.[80] Huhtikuussa 2018 Turun hovioikeus päätti, että Pirkanmaan käräjäoikeus oli toimivaltainen lakkauttamaan Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen linkittyvän yhdistyksen.[81]
Suomen vastarintaliikkeen uskotaan jatkavan yhä toimintaansa myös Suomalaisapu-järjestön kautta.[3][10][78]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen uusnatsit ovat harvinaisen radikaaleja - Supon erikoistutkija: ”Vastaavaa en tiedä Euroopasta” Iltalehti. Viitattu 11.5.2022.
- ↑ a b c d e f g h Käräjäoikeus kieltää uusnatsijärjestön toiminnan Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2017.
- ↑ a b c d Nordic Resistance Movement (NRM) Counter Extremism Project. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Korkein oikeus: Väkivaltainen uusnatsijärjestö PVL ei nauti sananvapauden suojaa, joten se on lakkautettava Yle Uutiset. Viitattu 11.5.2022.
- ↑ Suojelupoliisin mukaan uusnatsiliike koostuu pääosin keskiluokkaisista, perheellisistä ja työssäkäyvistä miehistä Aamulehti. Viitattu 11.5.2022.
- ↑ a b Kansallissosialistinen Suomen Vastarintaliike Kansallinen Vastarinta. 14.12.2011. Viitattu 14.12.2011.
- ↑ House Democrats Just Demanded These Neo-Nazi Groups Be Prosecuted as International Terrorists www.vice.com. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Brunila, Mikael: Ei ole yhtä äärioikeistoa - keitä Suomen vastarintaliike kutsui Helsinkiin? 21.10.2011. Otavamedia. Viitattu 14.12.2011.
- ↑ a b c Poliisi: Kohti vapautta! -liike on jatkanut toimintakieltoon määrätyn PVL:n toimintaa – yhdeksää henkilöä epäillään laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta mtvuutiset.fi. 9.4.2020. Viitattu 11.12.2020.
- ↑ a b Kohti vapautta -uusnatsiliikkeen epäillään jatkavan kielletyn järjestön toimintaa – Saavatko uusnatsit marssia itsenäisyyspäivänä Helsingissä? Helsingin Sanomat. 13.11.2019. Viitattu 19.11.2019.
- ↑ a b c d e Tavoitteistamme lyhyesti (arkistoitu lähde) Patriootti. 14.12.2011. Viitattu 14.12.2011.
- ↑ a b c d Yle Etelä-Karjala tutustui suomalaiseen natsipropagandaan 8.6.2012. Yle. Viitattu 19.9.2016.
- ↑ Nordgren, Stefan: Målet är en nordisk stat 30.7.2010. Yle. Viitattu 19.12.2011. (ruotsiksi)
- ↑ a b Kiistää holokaustin ja haluaa rajoittaa sananvapautta Aamulehti. 30.11.2017. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ Mäntymaa, Eero: 7 asiaa, jotka sinun olisi hyvä tietää suomalaisista uusnatseista Yle. 19.9.2016. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ a b c 7 asiaa, jotka sinun olisi hyvä tietää suomalaisista uusnatseista Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2017.
- ↑ Näin toimii Suomen Vastarintaliike 15.05.2016. Yle. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ Äärioikeisto marssi Helsingissä poliisin tiukassa valvonnassa Savon Sanomat. Viitattu 8.12.2017.
- ↑ Uusnatsien mielenosoitus lähtenyt liikkeelle, vastamielenosoitus melkein perillä, poliisi ottanut kiinni kaksi häirikköä Yle Uutiset. Viitattu 6.12.2017.
- ↑ Kymmenen kiinniottoa mielenosoituksissa, äärioikeistolaisen 612-marssin osallistujia heiteltiin kananmunilla (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 6.12.2017. Viitattu 6.12.2017.
- ↑ Yksi kiinniotetuista häiriköi Hakaniemestä lähtenyttä kulkuetta ja kaksi Narinkkatorilla ollutta kulkuetta, yksi haastoi riitaa sivullisen kanssa ja heitti tätä oluttölkillä, ja yhdeltä löytyi Töölössä kaasusumutin. #Helsinki #poliisi @HelsinkiPoliisi. 6.12.2017. Viitattu 6.12.2017.
- ↑ Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike määrättiin lakkautettavaksi ”kansanryhmiä solvaavana ja vihapuhetta levittävänä” (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 30.11.2017. Viitattu 10.12.2017.
- ↑ Hietikko, Marko: Natsijohtaja, jonka usko loppui 15.5.2016. Yle. Viitattu 15.5.2016.
- ↑ a b Hietikko, Marko: Miehet, jotka johtavat natsiliikettä yle.fi. 15.5.2016. Viitattu 18.9.2016.
- ↑ Tutkija arvioi oikeudessa: Pohjoismaisella Vastarintaliikkeellä 80–85 jäsentä Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ a b Supon lista: Nämä 34 asiaa uhkaavat Suomen turvallisuutta Ilta-Sanomat. 29.11.2016. Viitattu 3.3.2017.
- ↑ Pakkari, Jani: Äärioikeiston jäsenhakemukset vuotivat nettiin Iltalehti. 31.10.2011. Viitattu 14.12.2011.
- ↑ Perussuomalaisten eduskunta-avustaja haki uusnatsien jäseneksi (digitilaajille) Hs.fi. 1.11.2011. Sanoma. Arkistoitu 28.2.2014. Viitattu 14.12.2011.
- ↑ Här är mördaren Rami Joukanen mitt i Almedalen 8.7.2018. Expressen. Viitattu 20.8.2018.
- ↑ Expressen: Almedalenissa myös Suomessa toiminut, murhasta tuomittu uusnatsi 8.7.2018. Salon Seudun Sanomat. Viitattu 20.8.2018.
- ↑ Supo seuraa uusnatsiryhmän tarrakampanjaa Karjalainen.fi. 9.4.2010. Viitattu 16.12.2011.
- ↑ a b c d Uusnatsikäräjät Tampereella (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 27.10.2017. Arkistoitu 27.10.2017. Viitattu 30.11.2017.
- ↑ Nuorin Pride-kulkueen kaasuiskun uhri on alle 1-vuotias 4.7.2010. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 8.2.2015. Viitattu 8.2.2015.
- ↑ Pride-iskusta kolmelle ehdollista vankeutta 3.5.2011. Yle. Viitattu 8.2.2015.
- ↑ Helsingin Pride-iskijällä on uusnatsitausta 1.11.2011. Kansan Uutiset Oy. Viitattu 27.1.2014.
- ↑ a b Halminen, Laura & Nieminen, Tommi: Uusnatsien sisäpiirissä (digitilaajille) 8.2.2015. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 8.2.2015. Viitattu 16.2.2015.
- ↑ Luotiliivimiehet häiriköivät Oulussa vaalitilaisuutta 10.4.2011. Yle. Viitattu 16.12.2011.
- ↑ Eklund, Ville: Pahoinpitelyjä, kaasuiskuja ja puukotus 3.8.2015. MTV. Viitattu 3.2.2016.
- ↑ a b c Uusnatsit pahoinpitelivät miehen Hartolan markkinoilla 1.9.2012. Voima Kustannus. Viitattu 22.2.2017.
- ↑ a b Mies pahoinpideltiin Hartolan markkinoilla uusnatsien teltan luona ESS.fi. 2.9.2012. Viitattu 21.6.2017.
- ↑ Hietikko, Marko: Näin toimii Suomen Vastarintaliike 15.5.2016. Yle. Viitattu 22.10.2017.
- ↑ Suojelupoliisi: "Jyväskylän kaltainen isku ei yllätys" 31.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 4.2.2013.
- ↑ http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/video-kirjastopuukotuksesta-tuoli-lentaa-ja-pampulla-lyodaan/4692362
- ↑ Puukotus Äärioikeisto Suomessa -kirjan tilaisuudessa Jyväskylässä Ilta-sanomat. 30.1.2013. Viitattu 31.1.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Puukotus Jyväskylän kaupunginkirjastossa, 7. tiedote 5.2.2013. Keski-Suomen poliisilaitos. Arkistoitu 12.11.2014. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Tiitinen, Kalevi: Jyväskylän puukkoiskusta vangittu on uusnatsiaktiivi Iltalehti. 4.2.2013. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Kerkelä, Lasse: Jyväskylän puukotuksesta vangittiin Suomen vastarintaliikkeen aktiivi (digitilaajille) 4.2.2013. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 6.2.2013. Viitattu 4.2.2013.
- ↑ Kirjastopuukottaja jälleen käräjillä 4.3.2015. Keskisuomalainen. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 19.3.2014.
- ↑ Arvostelija hakattiin Suomen vastarintaliikkeen katutempauksessa Vantaalla 27.1.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.11.2014. (Archive.org)
- ↑ SK: Seitsemän uusnatsia otettiin kiinni Porissa vappuna Turun Sanomat. 1.5.2014. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ Krautsuk, Satu: Äärioikeistoliike tunkeutui Kirkkopäiville 26.5.2015. Yle. Viitattu 19.9.2016.
- ↑ Santaharju, Teija & Laakso, Ville: Kansallissosialistit mellakoivat Jyväskylässä 19.4.2016. Yle. Viitattu 19.9.2016.
- ↑ Laakso, Ville: Jyväskylän pahoinpitelyn uhri uusnatseille kirjastopuukotuksesta tuttu 19.4.2016. Yle. Viitattu 19.9.2016.
- ↑ Santaharju, Teija: Poliisi: Mielenosoittajat ryntäsivät kauppakeskukseen 1.8.2015. Yle. Viitattu 19.9.2016.
- ↑ Syyttäjältä pian ratkaisu Asema-aukion tapahtumista Yle Uutiset. Viitattu 19.12.2016.
- ↑ a b Leppänen, Mikko: KKO ei myönnä valituslupaa Jesse Torniaiselle Helsingin asema-aukion hyppypotkujutussa Yle Uutiset. 15.10.2018. Viitattu 19.10.2018.
- ↑ Mölsä, Ari: Asema-aukion hyppypotku: 2 vuotta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä 30.12.2016. Yle. Viitattu 5.1.201.
- ↑ Oulun puukotus | HS:n tiedot: Alaikäisen puukotuksesta epäillyllä pitkä historia äärioikeistoon liitetyssä väkivallassa Helsingin Sanomat. 14.6.2024. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Poliisihallitus nostaa kanteen uusnatsijärjestön kieltämiseksi Ilta-Sanomat. 22.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
- ↑ Poliisihallitus nostaa kanteen uusnatsijärjestön kieltämiseksi iltalehti.fi. Viitattu 22.12.2016.
- ↑ Uusnatsien toimien arvostelua ei tarvitse pehmentää sivuhuomautuksilla, eikä poliittiselle väkivallalle ole hyväksyttäviä syitä Helsingin Sanomat. 21.9.2016. Viitattu 22.12.2016. (Archive.org)
- ↑ Suomen vastarintaliike saatetaan lakkauttaa, Poliisihallitus selvittää kanteen nostamista Helsingin Sanomat. 21.9.2016. Viitattu 22.12.2016. (Archive.org)
- ↑ Poliisihallitus nostaa kanteen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2017.
- ↑ Poliisihallitus jätti kanteen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
- ↑ a b c Vastarintaliikkeen lakkauttamisesta päätös käräjiltä Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2017.
- ↑ Suomessa lakkautettiin vuonna 1977 neljä järjestöä uusfasistisena, käykö sama nyt Pohjoismaiselle vastarintaliikkeelle? Helsingin Sanomat. 25.10.2017. Viitattu 30.11.2017. (Archive.org)
- ↑ a b c d e Tampereen mielenosoitukset: Poliisi alkaa tutkia tähän mennessä tapahtunutta väkivaltaisena mellakkana Satakunnan Kansa. 21.10.2017. Arkistoitu 28.10.2017. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ a b Tampereen vastamielenosoituksesta tutkinta väkivaltaisesta mellakasta ESS.fi. 21.10.2017. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ a b Ropponen, Ville: Natsien mielenosoitus Tampereella päättyi tyhjiöön 22.10.2017. Kansan Uutiset. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ Petteri Mäkinen: Paukkupommit lensivät, junaliikenne poikki Tamperelainen. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ a b Uusnatsien mielenosoitus ja vastamielenosoitukset työllistävät poliisia Tampereella viikonloppuna Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ Lehto, Essi; Rimpiläinen, Tuomas: Hyppy päin liikkuvaa autoa johti yhteenottoon 21.10.2017. Aamulehti. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ Tampereen mielenosoitus: Poliisi vapautti kaksi kiinniotettua 22.10.2017. MTV3. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ Laakso, Aapo: Asema-aukion pahoinpitelijä osallistui Tampereen natsimielenosoitukseen 23.10.2017. Aamulehti. Arkistoitu 28.10.2017. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ a b c d e f g Poliisihallitus: Vastarintaliikkeen lakkauttaminen selkeä viesti yhteiskunnalta Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2017.
- ↑ Oikeudenkäynti uusnatsistisen järjestön lakkauttamisesta alkoi Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2017.
- ↑ Vastarintaliikkeen lakkautuspäätökseltä puuttuu vielä lainvoima Yle Uutiset. Viitattu 6.12.2017.
- ↑ a b Hovioikeus lakkauttaa uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen, Yle.fi, uutiset 28.9.2018
- ↑ Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike määrättiin lakkautettavaksi ”kansanryhmiä solvaavana ja vihapuhetta levittävänä” (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 30.11.2017. Arkistoitu Viitattu 10.12.2017.
- ↑ Käräjäoikeus kieltää uusnatsijärjestön toiminnan yle.fi. Viitattu 11.4.2018.
- ↑ Hovioikeus: Pirkanmaan käräjäoikeus sai lakkauttaa Pohjoinen Perinne ry:n Aamulehti. 13.4.2018. Viitattu 14.4.2018.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hänninen, Jera & Hänninen, Jyri: Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelu nyky-Suomessa. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36072-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järjestön kotisivut.
- Suomen Vastarintaliike on pieni, mutta vaarallinen. Kansan uutiset 21.1.2013.
- Marko Hietikko: Valkoisen vallan soturit. Yle Silminnäkijä 5.9.2013.
- Suomen vastarintaliike on uusnatsijärjestö Helsingin Sanomat. 18.9.2016. (Archive.org)
- Marko Hietikko, Jessikka Aro: Entinen natsijohtaja avoimena Ylen haastattelussa: ”Minun täytyy määritellä nyt elämäni uudestaan” 15.5.2016. Yle Uutiset.