Suomen Moskovan-suurlähetystö
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Suomen Venäjän-suurlähetystö. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Edustaa Suomea koko Venäjällä, ei vain Moskovassa |
Suomen Venäjän-suurlähetystö (ven. Посольство Финляндии в России, Posolstvo Finljandii v Rossii) sijaitsee Venäjän pääkaupungissa Moskovassa. Suurlähettiläänä on toiminut Marja Liivala 1. syyskuuta 2024 alkaen.[1]
Lähetystössä on henkilökuntaa 34 (vuonna 2023).
Suurlähetystörakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurlähetystön nykyinen rakennus vihittiin käyttöön Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1938 ja on Suomen ensimmäinen nimenomaan diplomaattiseksi edustustoksi rakentama talo. Samalla se oli ensimmäinen Neuvostoliiton pääkaupunkiin Moskovaan rakennettu ulkovaltojen edustusto[2] ja on yksi harvoista funktionalismin tyylisuunnan rakennuksista Moskovassa toimien edelleen paljolti sellaisena kuin sen suunnittelija, arkkitehti Hilding Ekelund sen piirsi.
Talon suurta parveketta kutsutaan "Paasikiven komentosillaksi". Sisätiloissa koristeellisessa salissa ruokasalin ja ison salin välissä on kaksi Ilja Repinin maalausta ja kullatut 1900-luvun alun huonekalut. Huonekalut ovat tarinan mukaan peräisin Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisesta ministerivaltiosihteerin residenssistä. Isossa salissa on nykyaikainen kalustus ja ruokasalissa on alkuperäinen arkkitehti Elli Ruuthin suunnittelema kalustus.[2]
Talon valmistuttua henkilökunta asui lähetystöalueella. Talvisodan aikana rakennus oli tyhjillään ja Ruotsin valvonnassa, jatkosodan aikana siinä asui ruotsalaisia diplomaatteja ja sodan päätyttyä yhdysvaltalainen diplomaatti George F. Kennan.[2]
Lähetystön pihalla oli viljelypalstoja sekä kanoja ja sikoja 1940-luvun loppupuolelta 1960-luvulle, jolloin henkilökunnalle alettiin vuokrata asuntoja muualta kaupungista.[2]
Suurlähetystön lisärakennuksen rakentaminen alkoi Neuvostoliiton hajoamisen myötä ja vihittiin käyttöönsä keväällä 1996.[2]
Edustustopäälliköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Valtioneuvosto, Ajankohtaista, Uutiset: Suurlähettiläsnimityksiä ja sivuakkreditointeja
- ↑ a b c d e Jussi Niemeläinen, Suomen valkoinen talo. Helsingin Sanomat 1.12.2013 s. C 10–11
- ↑ a b Suomi ulkomailla, Venäjä, Suomi, Yhteystiedot, Suurlähetystö, Historia: Suomen edustustopäälliköt Moskovassa
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jyrki Paloposki, Jussi Pekkarinen: Kolhoosi ja keidas. Moskovan suurlähetystörakennus 60 vuotta. Otava 1998. (Julkaistu venäjäksi 2005.)
- Mansala, Arto: Kohti kaaoksen pitkää yötä. Kolme kautta Moskovassa. WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40966-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Venäjän-suurlähetystö
- Kimmo Elo: Diplomaatti muistelee ja pohtii Venäjää. Kirja-arvostelu teoksesta Mansala, Arto: Kohti kaaoksen pitkää yötä. Kolme kautta Moskovassa. WSOY, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut, 29.4.2015)