Suojoki (Äänekoski)
| Suojoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Äänekoski |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Saarijärven alue|Saarijärven alue (14.61) |
| Pinta-ala | 3 119,56 km² [1] |
| Järvisyys | 9,24 % [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kiimasjärvi |
| Laskupaikka | Naarajärvi |
| Esteet | Hietamankosken voimalaitos |
| Sivu-uomat | Muinospuro |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 107,5 m [2] |
| Laskukorkeus | 93,9 m [3] |
| Korkeusero | 13,6 m |
| Pituus | 4,7 km |
| Kaltevuus | 2,89 m/km |
| Suurin virtaama | 167 m³/s (HQ) [4] |
| Keskiylivirtaama | 99,04 m³/s (MHQ) [4] |
| Keskivirtaama | 30,26 m³/s (MQ) [5] |
| Keskialivirtaama | 2,67 m³/s (MNQ) [4] |
| Pienin virtaama | 0 m³/s (NQ) [4] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suojoki on Keski-Suomen Äänekoskella Hietaman kylässä virtaava noin viisi kilometriä pitkä joki, joka alkaa Kiimasjärvestä ja laskee Naarajärveen. Joki muodostaa Saarijärven reitin pääuoman alajuoksun osuuden. Joen vapaan virtauksen katkaisee siinä toimiva Hietamankosken vesivoimalaitos.[2][3][6]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suojoki alkaa Hietaman kylän länsipuolella Kiimaskoskella, jossa kapenevan Kiimasjärven kaakkoinen lahti muuttuu vaiheittain joeksi. Joen niskalla on vedenpinnan korkeus 107,5 metriä mpy. Joki virtaa aluksi kohti eteläkaakkoa metsämaiden läpi. Kiimaskosken alapuolella on vielä Aittokoski, joiden kuohut ovat rauhoittuneet voimalaitoksen padon nostaessa vedenpinnan noin metrin verran alle Kiimasjärven vedenpintaa. Aittokosken alapuolella leviää patoallas noin 300 metriä leveäksi. Voimalan yli 200-metrinen maapato ja noin 60 metriä leveä betonipato sulkee joen uoman vesivoiman tarpeisiin. Padon alapuolella on joki jaettu pääuomaan ja ohijuoksutusuomaan, jotka yhtyvät 200 metrin päässä toisiinsa. Voimalan jälkeen aukeaa molempien rantojen ympäristöön laaja peltoalue. Noin 850 metriä voimalan jälkeen laajenee joki peratun Varpaskosken jälkeen 250 metriä leveäksi suvannoksi, jossa joki kääntyy mutkitellen kohti itää, jossa se alittaa 1,4 kilometrin päässä valtatien 13. Joki tekee sillan jälkeen mutkan kohti pohjoista, jossa vain joen länsiranta on viljeltyä maata. Mutkan vasemmalla puolella on Hietaman kirkko ja sen hautausmaa. Kilometrin päässä sijaitsee perattu Vätälänkoski, joka päättyy Naarajärveen laskevaan suvantoon. Suvannossa on vedenpinnan korkeus 93,9 metriä mpy. Joen pudotukseksi tulee näin 13,6 metriä.[2][3]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suojoki sijaitsee Kymijoen vesistössä (14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Saarijärven alueella (14.61), jonka Naarajärven alueeseen (14.611) ja Kiimasjärven alueeseen (14.612) se kuuluu.[7][8] Joen valuma-alueen pinta-ala on likimain sama kuin Hietamankosken vesivoimalaitoksen kohdalla ilmoitettu arvo 3 089,89 neliökilometriä. Valuma-alueen järvisyys olisi silloin noin 9,27 %.[1]
Suojoen virtaamat mitataan voimalaitoksella ja ne ovat keskivirtaamana (MQ) olleet 30,26 kuutiometriä sekunnissa (m³/s [5] tai 21 m³/s vuosina 1984–2010 [9]), keskiylivirtaamana (MHQ) 99,04 m³/s ja keskialivirtaamana (MNQ) 2,67 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1976–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) on 0 m³/s, joka sattui viimeksi 15.5.2082, ja suurin virtaama (HQ) on 167,00 m³/s, joka mitattiin 27.11.2018. Voimalaitoksesta tulee päästää vettä Suojokeen aina jonkin verran, jottei uoma kuivu kokonaan [5].[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hietaman vesivoimalaitoksen valmistumisvuosi on 1966 ja käyttöönottovuosi 1967. Karttojen mukaan vaikuttaa siltä, että voimalaa rakennettaessa alapuolisen Suojoen uoma perattiin suoraksi ja Varpaskoskea syvennettiin. Samassa yhteydessä katosi Vätälänkoski ja sen saaret.[2][10][11][12]
Vuonna 1977 julkaistussa Vesihallituksen Koski-inventoinnissa ilmoitetaan Suojoesta viiden kosken tiedot. Alin koski Vätälänkoski on ollut 105 metriä pitkä ja 25 metriä leveä. Sen pudotus oli puoli metriä. Ylempänä sijainnut Varpaskoski oli 250 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja sen pudotus oli 1,9 metriä. Nykyään vesivoimalle valjastettu Hietamankoski oli 300 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja sillä oli 7,9 metrin pudotus. Ylimmät kaksi koskea sijaitsivat lähekkäin. Aittokoski oli 140 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja sillä oli pudotusta 1,8 metriä. Kiimaskoski oli 80 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja sen pudotus oli 0,6 metriä. Kiimaskoski, Aittokoski ja Hietamankoski jäivät patoaltaassa veden alle.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d Suojoki, niska (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ a b c Suojoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ a b c d e Kymijoen vesistö - Saarijärvi (virtaamatietoja vuosilta 1976–2022) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ a b c Andersson, Axel: Fiskvägar vid småskaliga vattenkraftverk – lösningar för fiskars uppvandring och nedvandring vid kraftverk i Saarijärvileden (PDF) (diplomityö) aaltodoc.aalto.fi. 25.5.2015. Espoo: Aalto-yliopisto. Viitattu 18.7.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Naarajärven alue (14.611) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Kiimasjärven alue (14.612) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Mittausasemien virtaamat - Keski-Suomi (virtaamatietoja vuosilta 1981–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3221 03 Hietama. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1967. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.7.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3221 03 Hietama. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1984. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.7.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3221 03 Hietama. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1997. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.7.2023)
- ↑ Koski-inventointi, s. 76–77. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.7.2023).
