Sulkeet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sulkumerkki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
()

[] {}


Välimerkit

piste .
pilkku ,
kaksoispiste :
puolipiste ;
kysymysmerkki ?
huutomerkki !
heittomerkki
lainausmerkit ” ”, » », ’ ’
viivamerkit -, , ,
sulkeet ( ), [ ], { }, ⟨ ⟩
kolme pistettä
vinoviiva /
kenoviiva \
välilyönti  

Sulkeet, sulkumerkit eli sulut (yksikkömuoto sulje tai sulku) ovat välimerkkejä, joita käytetään monien kielten kirjoituksessa sekä matemaattisissa ja teknisissä merkinnöissä erottamaan jokin ilmaus tai elementti ympäristöstään. Sulkeita käytetään yleensä pareittain, niin että erotettavan osan eteen kirjoitetaan aloittava sulje ja perään lopettava sulje (joka näyttää aloittavan sulkeen peilikuvalta). Aloittavan ja lopettavan sulkeen sijasta puhutaan usein vasemmasta ja oikeasta sulkeesta.

Tavallisin suljetyyppi ovat kaarisulkeet ( ). Muita sulkeita ovat hakasulkeet [ ], aaltosulkeet { } ja kulmasulkeet 〈 〉.

Sisäkkäiset sulkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulkeet voivat joskus esiintyä sisäkkäinkin, jolloin ympäröivästä tekstistä sulkein erotetun ilmauksen sisällä on vuorostaan jokin siitä erotettava ilmaus. Havainnollisuuden vuoksi sisemmällä tasolla käytetään tällöin usein toisentyyppisiä sulkeita. Erityisesti yleiskielessä uloimpina sulkeina käytetään tavallisesti kaarisulkeita ja sisempinä hakasulkeita.

Pintapuolisesti katsoen tässä nimittäin näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A. (Modernissa tietoteoriassa [Russell, Moore jne.] nuo lauseet onkin käsitetty tällä tavoin.) – Ludwig Wittgenstein, suom. Heikki Nyman.

Matematiikassa elementtejä ryhmiteltäessä suljetyyppien roolitus on toisenlainen kuin yleiskielessä. Jos sisäkkäiset sulkeet ylipäätään ovat keskenään erityyppisiä, kaarisulkeita käytetään kaikkein sisimmällä ryhmittelytasolla ja haka- tai aaltosulkeita ulommilla tasoilla. Matemaattisten merkkien käyttöä luonnontieteiden ja tekniikan alalla koskeva kansainvälinen standardi ISO 80000-2 suosittelee tosin käyttämään kaarisulkeita ryhmittelytasosta riippumatta, sillä muille suljetyypeille on määritelty omat erikoistarkoituksensa eivätkä kaarisulkeet toisten kaarisulkeiden sisällä käytännössä jätä tilaa tulkinnoille, koska kunkin ryhmän aloittava ja lopettava sulkumerkki joka tapauksessa erottuvat toisistaan. Havainnollisuuden lisäämiseksi voivat ulomman ryhmittelytason kaarisulkeet kuitenkin olla kookkaampia kuin sisemmät kaarisulkeet.

( )

Kaarisulkeita eli parenteeseja käytetään suomen kielessä muun muassa seuraaviin tarkoituksiin:

  • Kaarisulkeiden sisään voidaan kirjoittaa lisähuomautuksia ja täsmennyksiä:
Viidestä esityksestä neljä on loppuunmyyty (peruutuspaikkoja voi kysyä), viimeinen on osin myymättä.
  • Kaarisulkeissa voidaan mainita myös vaihtoehtoinen ilmaus:
tekninen (teknillinen) tieto
tekni(lli)nen tieto
  • Kaarisulkeita voidaan käyttää lähdeviitteiden merkitsemiseen:
Myös fennisti Hakala (1994) pohjaa työnsä toimitustyön oppikirjoihin.
Tuon ajan teksteissä korostetaan vapaalla olemista ja työstä irtautumista (Salmi 2000: 214–215).
  • Asiakirjan kokonaissivumäärä voidaan ilmaista kaarisulkeissa sivunumeron jälkeen (tavallisesti näin tehdään vain ensimmäisellä sivulla):
1 (25)
  • Suomalaisen puhelinnumeron suuntanumero kirjoitetaan kaarisulkeisiin:
(09) 123 4567
  • Oikeaa kaarisuljetta voidaan käyttää luettelossa numeron tai kirjaimen jäljessä osoittamaan luettelon jäsentä. Poikkeuksellisesti vasen sulje jää tällöin yleensä kokonaan pois:
Sulkeita ovat 1) kaarisulkeet, 2) hakasulkeet, 3) aaltosulkeet ja 4) kulmasulkeet.

Matematiikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matemaattisissa lausekkeissa sulkumerkkejä käytetään ryhmittelymerkkeinä, joilla osoitetaan, että niiden välissä oleva laskutoimitus on suoritettava ennen muita. Jos lausekkeessa ei ole sulkumerkkejä, lausekkeessa olevat kerto- ja jakolaskut suoritetaan ensin ja sen jälkeen yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle. Poikkeukset tästä laskujärjestyksestä osoitetaan sulkumerkeillä.

Esimerkiksi lausekkeessa 5 + 2 · 3 on suoritettava ensin kertolasku 2 · 3 = 6 ja sitten yhteenlasku 5 + 6 = 11, joten lausekkeen arvo on 11. Sen sijaan lausekkeessa (5 + 2) · 6 on suoritettava ensin yhteenlasku 5 + 2 = 7, minkä jälkeen tämä summa kerrotaan 6:lla, jolloin lausekkeen arvoksi saadaan 42.

Sulkumerkkejä käytetään myös matemaattisten funktioiden yhteydessä. Esimerkiksi f(x) tarkoittaa funktion f arvoa, kun argumentin arvona on x. Monien matematiikassa yleisesti käytettyjen funktioiden, esimerkiksi trigonometristen ja logaritmifunktion, yhteydessä jätetään kuitenkin tavallisesti sulkumerkit pois, ellei argumentti itsessään ole lauseke. Niinpä merkitään yleensä ilman sulkeita ”sin x” tai ”sin 45°”, mutta sulkeiden kanssa ”sin (a + b)”.

Sulkeilla on matematiikassa lisäksi monia erikoismerkityksiä. Kaarisulkeita käytetään binomikertoimen, järjestetyn parin ja jonon merkinnöissä. Matriisit ympäröidään kaari- tai hakasulkeilla.

Tietotekniikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulkeita käytetään monissa ohjelmointikielissä, mutta niiden merkitys vaihtelee kielestä toiseen.

C-kielen syntaksia seuraavissa kielissä (C++, Java, JavaScript, Perl, PHP) kaarisulkeilla osoitetaan funktioiden argumentteja:

substring(val, 10, 1)

Toisin kuin matematiikassa, sulkumerkit on aina merkittävä myös esimerkiksi trigonometristen ja logaritmifunktion yhteydessä:

sin(x)
log(x)

Lispin sukuisissa kielissä kaarisulkeita käytetään lausekkeiden ympärillä:

(cond
   ((equal? maa #\+) 'risti)
   ((equal? maa #\#) 'ruutu)
   ((equal? maa #\p) 'pata)
   ((equal? maa #\h) 'hertta)
   ((and (equal? maa #\j) (equal? (car lista) #\SPACE)) 'jokeri)
   (else 'ERROR)))
[ ]

Hakasulkeita käytetään esimerkiksi seuraaviin tarkoituksiin:

  • Kun kaarisulkeiden sisällä oleva toinen ilmaus merkitään sulkeisiin, käytetään selvyyden vuoksi hakasulkeita (kuten edellä mainittiin).
  • Lainauksen sisälle lisättävät lainaajan omat huomautukset erotetaan hakasulkeilla:[1]
Liisa muisteli: Sinä talvena [1974] järvi jäätyi vasta tammikuussa.”
cashewpähkinä [käšuu-]
  • Matematiikassa hakasulkeita voidaan käyttää kaarisulkeiden sijasta matriisien ympärillä.
queue[3]
  • MediaWikissä ja muissa wikiohjelmistoissa kaksoishakasulkeilla merkitään sisäistä linkkiä:
[[Sulkeet]]
{ }

Aaltosulkeita käytetään lähinnä teknisissä ja tieteellisissä teksteissä.

  • Vasenta aaltosuljetta käytetään joskus osoittamaan peräkkäisten rivien kuulumista yhteen:
  • Matematiikassa aaltosulkeilla voidaan merkitä luvun x desimaaliosaa:
{x}
  • C-ohjelmointikielessä aaltosulkeita käytetään merkitsemään koodilohkon alkua ja loppua tai alustamaan taulukon alkioita:
if (muuttuja == 1) {
   printf("Muuttujan arvo on 1.");
}
  • Pascal-ohjelmointikielessä aaltosulkeita käytetään kommentin aloitus- ja lopetusmerkkeinä.

Kulmasulkeita käytetään lähinnä eri alojen erikoismerkinnöissä.

  • Kielitieteessä kulmasulkein voidaan merkitä kirjoitusmerkit eli grafeemit (erotukseksi esimerkiksi hakasulkein merkittävistä ääntämisohjeista):
Sanan kenkä äännearvo merkitään kansainvälistä foneettista kirjaimistoa käyttäen [keŋkæ].
<p>Tekstikappaleen sisältö.</p>

Kulmasulkeet tietokonejärjestelmissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aitojen kulmasulkeiden kirjoittaminen tavanomaisella tietokone­näppäimistöllä on usein hankalaa, koska niille ei ole varattu omia näppäinyhdistelmiä. Muutenkin kulmasulkeet voivat olla ongelmallisia, sillä ne eivät sisälly kaikkiin merkistöihin tai fontteihin. Kulmasulkeiden sijasta käytetäänkin usein pienemmyys- ja suuremmuusmerkkejä, jotka ovat helppo ja erityisesti tietoteknisissä yhteyksissä yleensä jopa ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Kielitieteellisissä yhteyksissä voidaan kulmasulkeiden korvikkeina joskus käyttää myös kulma­puolilainaus­merkkejä.

Unicode-merkistössä on useitakin kulmasulkeita, joista latinalaisten kirjainten kanssa käytettäviksi sopivat matemaattiset kulmasulkeet (U+27E8 ja U+27E9). Muut kulmasulkeet on tarkoitettu käytettäviksi lähinnä itäaasialaisten kirjoitusmerkkien kanssa.

Näyte Unicode Nimi HTML-viittaus Huomautuksia
Latinalainen perusosa[2] (ASCII)
< U+003C PIENEMPI KUIN -MERKKI[3] &lt;
&#60;
&#x3C;
Kulmasulkeiden korvikkeina etenkin tietoteknisissä yhteyksissä ja usein muutenkin.
> U+003E SUUREMPI KUIN -MERKKI[3] &gt;
&#62;
&#x3E;
Yleisiä välimerkkejä[4]
U+2039 VASEMMALLE OSOITTAVA KULMAPUOLILAINAUSMERKKI[3] &lsaquo;
&#8249;
&#x2039;
Toisinaan kulmasulkeiden korvikkeina lähinnä kielitieteellisissä yhteyksissä.
U+203A OIKEALLE OSOITTAVA KULMAPUOLILAINAUSMERKKI[3] &rsaquo;
&#8250;
&#x203A;
Sekalaisia matemaattisia symboleita A[5]
U+27E8 MATEMAATTINEN VASEN KULMASULJE &#10216;
&#x27E8;
Merkistö- ja fonttirajoitusten vuoksi eivät välttämättä näy oikein kaikissa tilanteissa.
U+27E9 MATEMAATTINEN OIKEA KULMASULJE &#10217;
&#x27E9;
Sekalaisia teknisiä merkkejä[6]
U+2329 VASEMMALLE OSOITTAVA KULMASULJE[3] &lang;
&#9001;
&#x2329;
Vanhentuneita merkkejä; määritelty muodollisesti identtisiksi itäaasialaisten merkkien U+3008 ja U+3009 kanssa.[7] Nimi­viittaukset &lang; ja &rang; ovat HTML 4 -standardin mukaisia, mutta avoimessa HTML5-kehitystyössä ne on päivitetty viittaamaan matemaattisiin kulma­sulkeisiin U+27E8 ja U+27E9.[8]
U+232A OIKEALLE OSOITTAVA KULMASULJE[3] &rang;
&#9002;
&#x232A;
Kiinalaisia, japanilaisia ja korealaisia symboleita ja välimerkkejä[9]
U+3008 VASEN KULMASULJE &#12296;
&#x3008;
Sulje-nimityksestä huolimatta tarkoitettu oikeastaan käytettäviksi eräänlaisina lainausmerkkeinä itäaasialaisten kirjoitus­­­­­merkkien yhteydessä. Tyypillisesti glyyfiin sisältyy vasenta merkkiä edeltävä ja oikeaa merkkiä seuraava tyhjä tila.
U+3009 OIKEA KULMASULJE &#12297;
&#x3009;
  • ”Merkkikello”. Kielikello, 1998, nro 3. ISSN 0355-2675
  • Pilkun paikka. Yhdysmerkki vai ajatusviiva? Monenlaisia lainauksia. Numeroiden taivutus. Kielikello, 2006, nro 2. ISSN 0355-2675
  1. Virkkeen sisäiset välimerkit: Sulkeet. Kielikello, 2006, nro 2, s. 15. Artikkelin verkkoversio.
  2. Unicode: C0 Controls and Basic Latin (PDF) unicode.org. 1991–2012. Viitattu 1.8.2012.
  3. a b c d e f Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennos on tehty Suomen Standardisoimisliiton taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Arkistoitu 19.9.2010. Viitattu 20.3.2010.
  4. Unicode: General Punctuation (PDF) unicode.org. 1991–2012. Viitattu 1.8.2012.
  5. Unicode: Miscellaneous Mathematical Symbols-A (PDF) unicode.org. 1991–2012. Viitattu 1.8.2012.
  6. Unicode: Miscellaneous Technical (PDF) unicode.org. 1991–2012. Viitattu 1.8.2012.
  7. Symbols (PDF) The Unicode Standard Version 6.1 – Core Specification. 2012. Viitattu 10.8.2012.
  8. SVN bug 1286 HTML5 Tracker. 29.2.2008. Viitattu 10.8.2012.
  9. Unicode: CJK Symbols and Punctuation (PDF) unicode.org. 1991–2012. Viitattu 1.8.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]