Sulkukorkeapaine
Sulkukorkeapaine eli antisykloni on laaja, noin 5–20 vuorokautta paikoillaan pysyvä korkeapaine. Se on yleensä voimakas, laaja, hidasliikkeinen ja pitkäkestoinen. Kesällä sulkukorkeapaine aiheuttaa helleaallon, ja syksyllä ja alkutalvesta suurten vesistöjen läheisyydessä pilvisyyttä ja tihkusateita mantereella useimmiten kireähköjä pakkasia, ja keväällä päivällä selkeän sään[1]. Talvella kylmyys voimistaa korkeapainetta ja jäähdyttää ilmaa. Kesällä taas pilvettömyys luo korkeita lämpötiloja.
Sulkukorkeapaineen ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukorkeapaine sijaitsee polaaririntaman matalapaineiden vyöhykkeellä keskileveyksillä ja keskikorkeilla leveyksillä[2]. Sadetta tuovat matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen pohjoisesta ja etelästä. Talvella se tuo pitkän kovan pakkasen, kesällä helleaallon. Suihkuvirtaus ja matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen[3], joka on tyypiltään niin sanottu lämmin pisara. Lämpimässä pisarassa etelästä tullut lämmin ilma on viileämmän ilman ympäröimä. Varsinkin jos sulkukorkean eteläpuolella on laaja keskusmatala, matalat pyrkivät kiertämään sitä. Sulkukorkeapainetilanne ei yleensä pääty hiljaa hivuttautuen itsekseen vaan jokin ohitse kulkeva yläselänne nappaa sen mukaansa antaen tilaa lähestyvälle matalapaineelle[4].
Vaikutus Suomen sääoloihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikäli sulkukorkeapaine on Suomen länsipuolella Atlantilla, Suomeen virtaa yleensä luoteen ja pohjoisen väliltä Jäämeren kylmää arktista ilmaa. Talvisin ja keväisin se aiheuttaa kovia pakkasia, kesällä kylmän ja ukkosherkän ilman ja syksyllä kirpeän kuulaita syyspäiviä.
Mikäli sulkukorkeapaine on keskisessä Euroopassa matalapaineet ohjautuvat sen pohjois- tai eteläpuolille.[5] Kun matalapaineiden rata suuntautuu Islannin suunnalta kohti Jäämerta ja Huippuvuoria, pysyy länsi- ja luoteisvirtaukset voimakkaina Suomessa.[5] Syksyllä länsivirtaukset mahdollistavat korkeat lämpötilat, kun ne kuljettavat Pohjois-Atlantin lämpöä kohti Suomea.[5] Matalapaineiden reitin kulkiessa laaja-alaisen korkeapaineen pohjoispuolitse voimakkaan länsivirtauksen alueella suosii se voimakkaidenkin myrskyjen syntymistä.[5]
Mikäli sulkukorkeapaine on Suomen itäpuolella Venäjällä lähellä Suomen rajaa, virtaa Suomeen yleensä etelän ja kaakon väliltä mantereista ilmaa. Tämä aiheuttaa talvisin kovia pakkasia ja lumipyryjä etenkin vielä pääosin sulien vesistöjen läheisyydessä. Keväällä ja syksyllä itäinen sulkukorkea tuottaa tihkusateisia päiviä ja vuodenajalle melko tyypillisiä lämpötiloja. Kesäisin seurauksena on kovia helteitä ja trooppisia öitä.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Saukkonen, Lea: Suomalainen sää : ilmastonmuutos ja ääri-ilmiöt, s. 129. Helsinki: Minerva, 2008. ISBN 9789524922029
- ↑ Peltonen, Tapani & Puhakka, Timo: Sääoppi, s. 150. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 9511059084
- ↑ Ferreyra, Eduardo: Heat Wave in Europe: The Mystery Unveiled John-daly.com. 16.9.2003. Viitattu 28.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Jokinen, Pauli J.: Konvektiokatsaus 9.8.2009 Helsingin sää kuvina -blogi. 8.8.2009. Viitattu 28.12.2019.
- ↑ a b c d Jättikokoinen antisykloni jämähtää Eurooppaan: Näin se vaikuttaa talven alkuun Suomessa - Forecan sääuutiset ja blogi Foreca. Viitattu 5.11.2024.
- ↑ Jokinen, Pauli J.: Suursäätilan muutosta odotellessa Sääbriefing. 3.10.2010. Arkistoitu 26.11.2013. Viitattu 28.12.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mäntykannas, Markus: Hellekorkeapaine jumittuu pian Suomen päälle – onko tämä kesäsäämme uusi normaali? Sään takaa -blogi. 31.5.2019. Foreca. Viitattu 28.12.2019.
- Lapintie, Nelli: Meteorologi kertoo hiostavan helleputken syyn: Blocking-ilmiö teki Suomesta jopa kuumemman kuin Välimeren maista Tamperelainen. 30.7.2018. Viitattu 28.12.2019.
- Sulkukorkeapaine Ilmakehä-ABC – Ilmatieteen laitos. Viitattu 28.12.2019.
- Antisykloni Ilmakehä-ABC – Ilmatieteen laitos. Viitattu 28.12.2019.