Autarkia

Autarkia (kreik. αὐτάρκεια ’itsenäisyys, itsehallinto’) tarkoittaa talousjärjestelmää, joka perustuu täydelliseen omavaraisuuteen. Autarkkisessa järjestelmässä alueen talousjärjestelmä toimii omaehtoisesti ja omiin raaka-aineisiin ja tuotantolaitoksiin perustuen. Tavoitteena on alueen täydellinen riippumattomuus muista alueista. Käytännössä autarkia edellyttää (ainakin laajasta) ulkomaankaupasta luopumista, omien tuotantojärjestelmien ja palveluiden kehittämistä sekä riittävää omaa perustuotantoa. Koska vain harvalla maalla on riittävästi edellytyksiä tuottaa itse maan tarvitsemat raaka-aineet ja elintarvikkeet, pyrkimys autarkiaan on johtanut yleensä pulaan ja talouslamaan. Toisaalta autarkiapyrkimys on saanut useita maita kehittämään omaa teollisuuttaan ja täten parantamaan alueen omavaraisuutta.

Suljettu talous on kansantalous, joka ei käy ulkomaankauppaa. Sen vastakohta on avoin talous.

Biologiassa autarkiaksi kutsutaan ekosysteemiä, joka toimii eristyksissä ja riippumattomana muista ekosysteemeistä.

Yleistä

Historiassa autarkiapyrkimys on liittynyt usein kansallismielisyyden eli nationalismin nousuun. Useat valtiot ovat pyrkineet autarkiaan vähentääkseen maan riippuvuutta muista valtioista ja mahdollistaakseen täten itsenäisen politiikan. Samalla autarkian on ajateltu tekevän valtiosta vahvemman ja kestävämmän kriisien aikana. Esimerkiksi kansallissosialistinen Saksa ilmoitti pyrkivänsä maatalous- ja teollisuustuotannossaan omavaraisuuteen. Tämän politiikan taustalla olivat osittain kokemukset ensimmäisen maailmansodan ajoilta, jolloin ympärysvaltojen toimeenpanema taloussaarto oli osaltaan edesauttamassa Saksan keisarikunnan hajoamista.

Autarkiaa vastaan ja puolesta

Paikalliset autarkiat

• anarkoprimitivismi
• ekoanarkismi
• kibbutz-liike
• survivalismi
• siirtymäliike
• utopistinen sosialismi

Yhteiskunnallinen autarkia

Puolesta

• Syndikalismi
• Valtiokapitalismi
• Sosialismi yhdessä maassa
• Autonominen marxilaisuus
• Populismi
• Paleokonservatismi
• uuskorporativismi
• Kansallissyndikalismi
• Mutualismi
• Punaiset khmerit
• Hoxhalaisuus
• Juche
• Hoxhalaisuus
• Deleonismi
• Neuvostojen kommunismi
• Autonominen marxilaisuus
• Anarkosyndikalismi
• Anarkokommunismi

Vastaan

• anarkokapitalismi
• klassinen liberalismi
• Georgismi
• Neljäs internationaali
• Oikeistolibertarismi
• neokonservatismi
• uusliberalismi
• Jatkuva vallankumous
• Anarkokommunismi
• Kolmas tie
• Trotskilaisuus
• Maailmanvallankumous

Makroekonomisella tasolla

Puolesta

• Alexander Hamilton
• Murray Bookchin
• Friedrich List
• Tuonnin korvausmalli
• protektionismi
• merkantilismi
• kansallistaminen
• protektionismi
• Raúl Prebisch

Vastaan

• Andre Gorz
• Itävaltalainen koulukunta
• talousliberalismi
• vapaakauppa
• Globalisaatio
• Milton Friedman
• Uusklassinen taloustiede
• yksityistäminen

Kehitysmaat: omavaraisuus vai globalisaatio?

Taloustieteilijä Paul Krugman on sanonut: "Jokainen 1900-luvun onnistunut esimerkki taloudellisesta kehityksestä – joka tapaus, jossa köyhä valtio on työstänyt tiensä kohtuulliseen tai ainakin dramaattisesti parempaan elintasoon – on tapahtunut globalisaation kautta, tuottamalla maailmanmarkkinoille pikemmin kuin pyrkimällä omavaraisuuteen'"..

Maailmankauppa toi hyvinvointia kehitysmaihin

YK:n UNDP:n raportti kertoi inhimillisen kehityksen mittareiden osoittavan huomattavaa paranemista 2000-luvulla. Syynä tähän on kaupan kasvu. Globalisaatio on vähentänyt kaupan esteitä ja levittänyt tuotantoketjuja valtionrajojen yli. Tämä on kiihdyttänyt köyhien maiden talouskasvua. Niiden osuus maailmankaupasta kolminkertaistui ajanjaksona 1980–2011.

Vapaakaupan kehitysmaat ottavat kiinni teollisuusmaita, suljetut jäävät jälkeen

Professori Jeffrey Sachsin mukaan syy siihen, että osa kehitysmaista on ottanut teollisuusmaita kiinni mutta osa jää jälkeen, on se, että vapaampaa kauppapolitiikkaa harjoittavat köyhät maat kasvavat tuplasti niin nopeasti kuin teollisuusmaat ("catch-up effect" eli kiinniottajan etu) mutta suljetut taloudet jäävät jälkeen.

Sachs ja Andrew Warner totesivat 111 maata kattaneessa tutkimuksessaan vuosien 1970–1989 ajalta, että teollisuusmaiden talouskasvu oli 2,3 %/vuosi/henkilö, avoimen talouden kehitysmaiden 4,5 % ja suljetun talouden kehitysmaiden vain 2 %.