Suklaameriahven

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suklaameriahven
Suklaameriahven Indonesiassa
Suklaameriahven Indonesiassa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Meriahvenet Serranidae
Alaheimo: Meriahvenet Epinephelinae
Tribus: Epinephelini[2]
Suku: Cephalopholis
Laji: boenak
Kaksiosainen nimi

Cephalopholis boenak
(Bloch, 1790)[3]

Synonyymit[1]
  • Bodianus boenak Bloch, 1790
Katso myös

  Suklaameriahven Wikispeciesissä
  Suklaameriahven Commonsissa

Suklaameriahven[4] (Cephalopholis boenak) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva indopasifisella merialueella tavattava kalalaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Madagaskarilainen yksilö Réunionin yliopiston kokoelmasta.

Suklaameriahven voi kasvaa noin 30 senttimetrin mittaiseksi (TL). Se on väritykseltään tavallisesti tummanruskea. Ruumiissa on osittain epäsäännöllisiä mustanruskeita pystyraitoja. Päässä on tummia silmän kohdasta ”säteileviä” juovia. Kiduskannen ylemmän ja keskimmäisen piikin välissä on musta täplä.[5][6]

Suklaameriahvenella on kylkiviivallaan 46–51 suomua. Selkäevässään lajilla on yhdeksän piikkiruotoa ja 15–17 pehmeää ruotoa. Peräevässään suklaameriahvenella on kolme piikkiruotoa ja kahdeksan pehmeää ruotoa. Rintaevissään sillä on 15–17 ruotoa.[5][6]

Levinneisyys ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suklaameriahventa tavataan Afrikan itärannikolla, Madagaskarilla, Lakkadiiveilla, Intian ja Sri Lankan vesillä, Andamaanienmerellä ja lisäksi läntisellä Tyynellämerellä, missä sitä esiintyy alueella Riukiusaarilta ja Etelä-Kiinan mereltä Australian koillisrannikolle ja eteläiselle Korallimerelle ja idässä Palaulle, Salomonsaarille ja Uuteen-Kaledoniaan asti.[3] Sen elinympäristöjä ovat koralliriutat ja tasaiset hiekka- ja kivipohjat matalissa, korkeintaan 50 metrin syvyisissä vesissä.[5] Lajin ravintoa ovat pääasiassa kalat ja äyriäiset. Laji saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin kahdeksan senttimetrin mittaisena. Se on protogyyninen hermafrodiitti (yksilöt ovat aluksi naaraita mutta muuttuvat myöhemmin koiraiksi), ja sukupuolenvaihdos tapahtuu 10–15 senttimetrin mittaisena (SL, 1–4-vuotiaana). Hongkongin vesillä lajin lisääntymisaika kestää huhtikuusta lokakuuhun. Vanhin tunnettu yksilö on ollut 11-vuotias.[1]

  1. a b c Law, C. & Samoilys, M.: Cephalopholis boenak IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.8.2022. (englanniksi)
  2. Nelson, Joseph S. & Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World, s. 447–448. (Fifth edition) John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 31.8.2022). (englanniksi)
  3. a b Parenti, Paolo & Randall, John E.: An annotated checklist of the fishes of the family Serranidae of the world with description of two new related families of fishes. FishTaxa, 2020, s. 52. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.8.2022. (englanniksi)
  4. Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 72. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  5. a b c Anam, Rashid & Mostarda, Edoardo: Field identification guide to the living marine resources in Kenya, s. 168. Rooma: FAO, 2012. ISBN 978-92-5-107239-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 31.8.2022). (englanniksi)
  6. a b Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: FAO Species Catalogue (Vol 16 – Groupers of the World), s. 37–38. Rooma: FAO, 1993. ISBN 978-9251031254 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 31.8.2022). (englanniksi)