Rynnäkkötykkiprikaati 303
| Rynnäkkötykkiprikaati 303 | |
|---|---|
 Prikaatin StuG III Lappeenrannassa |
|
| Toiminnassa | 23.10.1943-1945 |
| Valtio |
 Saksa |
| Puolustushaarat | Heer |
| Aselajit | Tykistö |
| Koko | Prikaati |
| Sodat ja taistelut | Talin–Ihantalan taistelu |
Rynnäkkötykkiprikaati 303 (saks. Sturmgeschütz-Brigade 303) oli toisen maailmansodan aikainen saksalainen rynnäkkötykkiyksikkö, joka perustettiin 23. lokakuuta 1943. Se taisteli vuoden 1944 alussa itärintaman pohjoissektorilla Pihkovan ja Narvan alueilla. Kesä-heinäkuussa 1944 osallistui Suomen jatkosodassa Ihantalan taisteluun Karjalankannaksella.[1]
Rynnäkkötykkiprikaati Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puna-armeijan hyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 marsalkka Mannerheim pyysi Saksalta lisäapua. Adolf Hitler lähetti Lento-osasto Kuhlmeyn ja Rynnäkkötykkiprikaati 303:n Virosta Suomeen.
Ensimmäiset osat rynnäkkötykkiprikaatia saapuivat Helsinkiin 22. kesäkuuta. Siirtoa hankaloitti yhtenä aluksena prikaatia kuljettaneen M/S Marsk Stig:n uppoaminen venäläispommituksen seurauksena Helsingin satamassa, jolloin joukko prikaatin ajoneuvoista painui laivan mukana.[1] Prikaati siirtyi rautatiekuljetuksella Lappeenrantaan 23.-24. kesäkuuta. Siirto vaati kaikkiaan 260 rautatievaunua. Prikaati sijoittui Lappeenrannasta edelleen Joutsenon alueelle, jossa prikaatin tukialue Karjalankannaksen taistelujen aikaan sijaitsi. Yksikön vahvuus Suomessa on arvioitu olleen 300-400 miestä. Rynnäkkötykkejä oli 30-35 kappaletta, joista osa rynnäkköhaupitseja.[2]
Rynnäkkötykkiprikaati osallistui Tali-Ihantalan taisteluihin, joissa se menetti kaksi panssarivaunuistaan. Jälkikäteen esitetyissä arvioissa on todettu, että suomalaiset käyttivät joukkoja umpimetsässä jalkaväen tukena, joka ei ollut tehokkain tapa yksikön käytölle. Suomalaisten puutteellinen saksankielen taito myös hankaloitti yhteistoimintaa.[2]
Taistelujen laannuttua prikaati oli Joutsenon alueella aina Jatkosodan aselepoon asti. Prikaati laivattiin Helsingistä takaisin Viroon 9. syyskuuta 1944. Sen jälkeen se osallistui itärintaman taisteluihin 1944-1945.[2] [1]