Rynnäkkötykkiprikaati 303

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rynnäkkötykkiprikaati 303
Prikaatin StuG III Lappeenrannassa
Prikaatin StuG III Lappeenrannassa
Toiminnassa 23.10.1943-1945
Valtio  Saksa
Puolustushaarat Heer
Aselajit Tykistö
Koko Prikaati
Sodat ja taistelut Talin–Ihantalan taistelu

Rynnäkkötykkiprikaati 303 (saks. Sturmgeschütz-Brigade 303) oli toisen maailmansodan aikainen saksalainen rynnäkkötykkiyksikkö, joka perustettiin 23. lokakuuta 1943. Se taisteli vuoden 1944 alussa itärintaman pohjoissektorilla Pihkovan ja Narvan alueilla. Kesä-heinäkuussa 1944 osallistui Suomen jatkosodassa Ihantalan taisteluun Karjalankannaksella.[1]

Rynnäkkötykkiprikaati Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puna-armeijan hyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 marsalkka Mannerheim pyysi Saksalta lisäapua. Adolf Hitler lähetti Lento-osasto Kuhlmeyn ja Rynnäkkötykkiprikaati 303:n Virosta Suomeen.

Ensimmäiset osat rynnäkkötykkiprikaatia saapuivat Helsinkiin 22. kesäkuuta. Siirtoa hankaloitti yhtenä aluksena prikaatia kuljettaneen M/S Marsk Stig:n uppoaminen venäläispommituksen seurauksena Helsingin satamassa, jolloin joukko prikaatin ajoneuvoista painui laivan mukana.[1] Prikaati siirtyi rautatiekuljetuksella Lappeenrantaan 23.-24. kesäkuuta. Siirto vaati kaikkiaan 260 rautatievaunua. Prikaati sijoittui Lappeenrannasta edelleen Joutsenon alueelle, jossa prikaatin tukialue Karjalankannaksen taistelujen aikaan sijaitsi. Yksikön vahvuus Suomessa on arvioitu olleen 300-400 miestä. Rynnäkkötykkejä oli 30-35 kappaletta, joista osa rynnäkköhaupitseja.[2]

Lappeenrannan Joutsenoon on pystytetty muistomerkki Saksan Wehrmachtin 303. rynnäkkötykkiprikaatille. Muistomerkin paljastustilaisuus oli 16. kesäkuuta 2017. Muistomerkkikiveen kiinnitetyssä laatassa lukee "Tällä alueella sijaitsi saksalaisen 303. rynnäkkötykkiprikaatin tukialue, sen osallistuessa suomalaisten rinnalla puna-armeijan suurhyökkäyksen torjuntaan Karjalan Kannaksella 1944".

Rynnäkkötykkiprikaati osallistui Tali-Ihantalan taisteluihin, joissa se menetti kaksi panssarivaunuistaan. Jälkikäteen esitetyissä arvioissa on todettu, että suomalaiset käyttivät joukkoja umpimetsässä jalkaväen tukena, joka ei ollut tehokkain tapa yksikön käytölle. Suomalaisten puutteellinen saksankielen taito myös hankaloitti yhteistoimintaa.[2]

Taistelujen laannuttua prikaati oli Joutsenon alueella aina Jatkosodan aselepoon asti. Prikaati laivattiin Helsingistä takaisin Viroon 9. syyskuuta 1944. Sen jälkeen se osallistui itärintaman taisteluihin 1944-1945.[2] [1]

  1. a b c Hari Anttonen: Sturmgeschütz-Brigade 303 - in Karelian Isthmus, South Eastern Finland 22.6. - 8.9.1944 2000. finnmilpge. Viitattu 5.9.2024. (englanniksi)
  2. a b c Jaska Petsola: Saksalainen 303. rynnäkkötykkiprikaati Etelä-Karjalassa 1944. Sotaveteraani 1, 2017, s. 28-29.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.