Studio Julmahuvi

Studio Julmahuvi
Tyyli	Sketsiviihde
Kestoaika	noin 25 min / jakso
Pääosissa	Petteri Summanen ; Jukka Rasila ; Tommi Korpela ; Janne Reinikainen
Alkuperämaa	Suomi
Alkuperäiskieli	suomi
Verkko	Yle TV1
Esitetty	30. lokakuuta 1998 – 18. joulukuuta 1998
Tuotantokausia	1
Jaksoja	8
Tuotanto
Tuottaja(t)	Janne Kuusi ; Kari Paljakka
Ohjaaja(t)	Jani Volanen
Leikkaaja(t)	Marko Ahokas
Lavastaja(t)	Malla Miettinen
Kuvaaja(t)	Petri Hyryläinen
Palkinnot
Voitetut	Venla-palkinto (1998)
Aiheesta muualla
	IMDb
	Infobox OK

Studio Julmahuvi on vuonna 1998 valmistunut Yleisradion tuottama sketsisarja, jossa käsikirjoittajina ja näyttelijöinä toimivat Tommi Korpela, Janne Reinikainen, Jukka Rasila ja Petteri Summanen. Sarjan ohjasi Jani Volanen, ja hän oli myös sen pääkäsikirjoittaja. Sarja oli suuri menestys ja sai Venla-palkinnon vuonna 1998.

Studio Julmahuvin kantava teema on olla oma ”täyden palvelun” televisiokanavansa. Jokaiseen puolen tunnin jaksoon on tiivistetty yhden illan ohjelmapaketti: uutiset ja sää, ajankohtaiskeskustelu, komediasarja, lastenohjelma, saksalainen poliisisarja ja dokumenttielokuva, höystettynä mainoksilla ja ohjelmapuffeilla. Sarjan huumori perustui pitkälti vakiohahmoihin ja toistuviin sketseihin.

Studio Julmahuvi julkaistiin DVD:llä vuonna 2005.^[3] Ohjaaja Jani Volanen on kertonut sarjan synnystä ja sketsien taustoista Jukka Annalan tv-tietokirjassa Toopelivisio.

Taustaa

Julmahuvi-ryhmän jäsenet tutustuivat toisiinsa Teatterikorkeakoulussa, ja he alkoivat tehdä vapaa-ajalla projekteja yhdessä, kuten mm. kesäteatteria. Ryhmä teki televisiokomediaa sekä ennen Julmahuvia että sen jälkeen:

To(i)ni ja Heikki Haaman -show (1995-96)
Joyboys Story (1997)
Studio Julmahuvi (1998)
Jerico 2000 (1999)
Mennen tullen (2000)^[4]

To(i)ni ja Heikki Haaman -show ja Joyboys Story tehtiin MTV3:lle. Edellinen oli mustaa ja absurdia huumoria viljellyt sketsisarja, jonka esikuvia olivat mm. Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Tabu ja Monty Python. Jälkimmäinen taas oli vuoden 1997 Montreux’n kultainen ruusu -kilpailuun tehty erikoisohjelma, joka voittikin kilpailun kolmannen palkinnon eli pronssisen ruusun.^[4]

Tuotanto

Joyboys Storyn menestyksen jälkeen Julmahuvi-ryhmä päätti tarjota eri televisioyhtiöille omaa komediasarjaa. MTV3:n silloinen kanavajohto halusi sarjan päätähdeksi tunnetumpaa näyttelijää ja nähdä käsikirjoitukset etukäteen, minkä takia ryhmä päätti tarjota sarjaa Yleisradiolle.^[5] Myyntipuheessaan ryhmä sanoi, kuinka heitä kiinnosti huolellinen tekeminen "nopeasti kasaan lätkimisen" sijaan. He halusivat enemmän kuvauspäiviä, "rutkasti aikaa editoitiin" ja panostusta maskeeraukseen, lavastukseen, puvustukseen ja grafiikkaan. He sanoivat tavoitteekseen televisioviihteen uudistamisen, jolla haluttiin "haastaa muutkin viihteentekijät siirtymään 2000-luvulle". Ryhmä päätyi töihin Ylelle vuoden ajaksi ja sai suomalaisittain tavanomaista suuremman budjetin, 375 000 markkaa (62 500 euroa) jaksolta.^[4] Tommi Korpela tuli ryhmään mukaan neljäntenä näyttelijänä, kun Jani Volanen halusi keskittyä ohjaukseen.^[4]

Studio Julmahuvia käsikirjoitettiin kolme kuukautta. Sketsejä suunniteltiin siten, että jokainen näyttelijä toi aamuisin mukanaan joko lauseen, aforismin, vitsin tai valmiin sketsin. Ideat jaettiin pinoihin niiden huvittavuuden ja puutteiden mukaan. Ajatus kuvitteellisesta TV-kanavasta syntyi kun ideoita kehiteltiin ja yhdisteltiin ja kun näistä haluttiin muodostaa kokonaisuus.^[4] Ajatuksena oli, ettei katsoja tiennyt katsovansa komediasarjaa jos hänellä oli äänet poissa televisiosta.^[5]

Julmahuvin jatkoksi syntyi erikoisjakso Jerico 2000 (1999), joka parodioi A-studion ja Ajankohtaisen kakkosen kaltaisia Yleisradion ajankohtaismakasiineja. Jericossa kierrätettiin Studio Julmahuvin ”illan dokumentteja”, kuten Viimeiset vaeltajat ja Paradise Coctail – totuus kulissien takana, ja siinä nähtiin myös uusia sketsejä, kuten reportaasi ”munkkien vapautusrintamasta”, joka päästää munkkeja pakoon luostareista. Ohjelma osallistui Montreux’n kilpailuun, muttei päässyt palkintosijoille.