Strippaus (kemia)
Strippauksella tarkoitetaan kemiassa yksikköoperaatiota, jossa yksi tai useampi komponentti poistetaan nestefaasista kaasuvirran tai höyryn avulla. Strippauksessa poistuva komponentti haihtuu kaasun tai höyryn mukana pois nestevirrasta ja prosessia voidaan pitää absorption käänteisprosessina. Strippausta käytetään muun muassa jätevesien puhdistuksessa, öljynjalostuksessa tuotteiden erottamiseen ja eräissä metallurgisissa prosesseissa. Strippaus suoritetaan tislauskolonneja muistuttavissa kolonneissa, joiden täytteenä on täytekappaleita erottumisen tehostamiseksi.[1][2][3][4][5]
Strippauksen käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Strippaus perustuu helposti haihtuvien komponenttien erottumiseen haihtumalla inertin kaasun, kuten ilman tai kuuman vesihöyryn mukana. Komponenttien strippautuvuus riippuu niiden Henryn vakiosta Henryn lain mukaisesti ja tyypillisesti korkeat lämpötilat kasvattavat Henryn vakiota ja siten parantavat erotustehokkuutta. Strippaus voi olla joko myötävirta- tai vastavirtaprosessi. Myötävirtaprosessissa puhdistettava neste ja ilma tai vesihöyry virtaavat kolonnissa samansuuntaisesta ja vastavirtaprosesseissa eri suunnista. Ilmaa käytetään strippausaineena erotettaessa vesiliuoksista helposti haihtuvia veteen niukkaliukoisia orgaanisia komponentteja, kuten bensiiniä ja muita hiilivetyjä, liuottimia kuten trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä sekä helposti erityisesti emäksisistä liuoksista haihtuvaa ammoniakkia. Käytetyimmät menetelmät ovat vastavirtaprosesseja, joissa strippausilma johdetaan kolonniin alaosasta ja puhdistettava liuos yläosasta.[1][2][4][5]
Vesihöyrystrippausta käytetään veteen enemmän liukenevien ja vaikeammin haihtuvien komponenttien, kuten asetonin ja pentakloorifenolin erottamiseen. Vesihöyrystrippausta käytetään myös butadieenin erottamiseen öljynjalostuksen muista tuotteista ja orgaanisten kompleksinmuodostajien erottamiseen orgaanisista liuottimista esimerkiksi uraanin ja kuparin metallurgiassa. Vesihöyrystrippaus poikkeaa kaasustrippauksesta, kuten ilmastrippauksesta siten, että nestefaasin läpi kulkenut strippaushöyry voidaan tiivistää nesteeksi ja veteen liukenemattomat orgaaniset komponentit voidaan erottaa joko dekantoimalla tai tislaamalla.[1][2][4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Dianna S. Kocurek & Gayle Woodside: Waste Treatment, Hazardous Waste, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 6.2.2015
- ↑ a b c G. W. Stevens, Teh C. Lo & Malcolm H. I. Baird: Extraction, Liquid-Liquid, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2007. Viitattu 6.2.2015
- ↑ Christie John Geankoplis: Transport Processes And Separation Process Principles, s. 625. Prentice Hall, 2008. ISBN 0-13-101367-X (englanniksi)
- ↑ a b c Stanley E. Manahan: Hazardous Waste Chemistry, Toxicology, and Treatment, s. 279-280. CRC Press, 1990. ISBN 9780873712095 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.2.2015). (englanniksi)
- ↑ a b c Lyle Albright: Albright's Chemical Engineering Handbook, s. 1074-1107. CRC Press, 2008. ISBN 9780824753627 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.2.2015). (englanniksi)