Valokuva
Valokuva on kuva, joka muodostuu valon vaikutuksesta valoherkälle pinnalle tai tallentuu digitaalisessa muodossa kameran muistiin.[1] Yleensä valokuva on luotu näkyvän valon aallonpituisesta säteilystä, joka tallentaa sen, mitä ihmisen silmäkin pystyy näkemään. Myös ei-näkyvää valoa, kuten röntgen-, UV- ja infrapunasäteilyä, voidaan valokuvata.
Useimmat valokuvat on tehty kameralla, joka tarkentaa valon joko filmille tai CCD- tai CMOS-kennolle. Ilman kameraa suoraan valoherkälle materiaalille valotettuja kuvia kutsutaan fotogrammeiksi. Valokuvat vedostetaan tavallisesti paperille.
Median uudistuessa valokuvauksen käytänteet ovat moninaistuneet. Paitsi valoherkälle materiaalille vedostettu, valokuva voi olla myös esimerkiksi painomusteella eri materiaaleille siirretty painokuva, digitaalinen tuloste tai valokopio. Valokuva voi olla myös aineeton, kuten valkokankaalle heijastettu kuva tai näyttöpäätekuva.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Valokuvauksen historia
Ensimmäisen säilyneen valokuvan kehitti Nicéphore Niépce. Tämän kuvan valottaminen kesti kahdeksan tuntia, minkä vuoksi kuvaan eksyi outoja valoja ja varjoja. Suomen valokuvauksen historia alkoi, kun piirilääkäri Henrik Cajander kuvasi Nobelin talon Turussa 3. marraskuuta 1842.
Valokuvavedos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Valokuvavedos
Valokuvavedos valmistetaan joko valottamalla valokuva suoraan vedostusmateriaalille tai vedostamalla kuva negatiivista tai digitaalisesta tiedostosta. Vedostusmateriaali on usein paperipohjaista, mutta se voi olla muovia tai "immateriaalinen" digitaalinen tiedosto. Digitaalisesta tiedostosta voidaan tehdä myös digitaalinen vedos esimerkiksi PDF-muotoon. Digitaalista vedostusta kutsutaan yleisesti tulostamiseksi. Valokuvavedos voidaan tehdä myös painomenetelmällä.
Stillkuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvassa stillkuvalla tarkoitetaan yhtä filmin ruutua,[2] mutta yleisesti sillä tarkoitetaan liikkumatonta kuvaa elokuvan vastakohtana[3]. Erityisesti stillkuvalla tarkoitetaan usein elokuvan kuvausten aikana tai yhteydessä otettuja valokuvia[4], joita käytetään elokuvan mainostarkoitukseen tai tulevien kuvausten suunnitteluun.
Valokuva sijoituskohteena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valokuvateosten hinnoissa tehtiin loppuvuodesta 2011 uusi ennätys, kun saksalaisen Andreas Gurskyn digitaalisesti käsittelemästä otoksesta Rhein II maksettiin Christien huutokaupassa Lontoossa 4 338 500 dollaria eli noin 3,2 miljoonaa euroa.[5]
Valokuva-alan koulutus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Valokuvakoulutus
Valokuva-alaa voi Suomessa opiskella ammattiopistoissa, kansanopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa. Valokuvaajaksi voi valmistua myös oppisopimuksella.
Tutkimusta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valokuva-alan tutkimusta tehdään Suomessa Suomen valokuvataiteen museossa, Aalto-korkeakoulussa ja yliopistoissa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitoimiston sanakirja
- ↑ Elokuva ja muut adiovisuaaliset teokset, viitattu 15.12.2011
- ↑ Pienehkö sivistyssanasto, viitattu 15.12.2011
- ↑ Smpsp.org, viitattu 15.12.2011
- ↑ Gurskyn valokuvasta ennätyshinta Helsingin Sanomat. 10.11.2011.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Digitaalikuvaus, Kysy mitä vain, Helsingin kaupunginkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)