Stålarminkatu
Stålarminkatu (ruots. Stålarmsgatan) on yksi Turun keskustan pääkaduista, joka sijaitsee Martin, Itärannan ja Korppolaismäen kaupunginosissa. Stålarminkatu alkaa Martissa III kaupunginosan rajalta Betaniankadun ja Itäisen Pitkäkadun risteyksestä ja päättyy Korppolaismäessä Vähäheikkiläntien, Hirvensalon puistotien ja Kölikadun risteykseen.
Stålarminkadun alkuosa Betaniankadun ja Martinkadun välillä perustuu Bertel Jungin vuoden 1922 asemakaavaan, joka poikkesi aiemmasta ruutukaavasta.[1] Stålarminkadun keskiosa Martinkadun ja Wärtsilänpolun välillä perustuu C. L. Engelin vuoden 1827 ruutuasemakaavaan.[2] Kadun loppuosa perustuu Hirvensaloon johtaneeseen vanhaan maantiehen, jota ennen asemakaavoitusta kutsuttiin Hirvensalontieksi.
Stålarminkadulla oli raitiotie vuodesta 1956 vuoteen 1972 saakka. Korppolaismäessä linjan 2 kääntösilmukan vanhan sijainnin voi edelleen erottaa Stålarminkadun viereisessä Stålarminpuistossa.[3]
Stålarminkatu on osa yhdystietä 1821, joka johtaa Kupittaalta Kakskertaan.[4][5]
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katu on nimetty Arvid Stålarmin mukaan, joka toimi Suomen käskynhaltijana vuosina 1597–1602.[6] Nimi kuuluu nuijasodasta ja Vaasa-kuninkaiden ajasta muodostettuun nimiryhmään, joka sijoittuu sekä IV että V kaupunginosiin.[7]
Vuonna 1940 Turun nimistötoimikunta ehdotti Stålarminkadun nimen muuttamista Hirvensalonkaduksi (ruots. Hirvensalogatan), koska kasun nimi tuottaa suomenkieliselle väestölle ääntämis- ja kirjoitusvaikeuksia. Ehdotus aiheutti vastustusta ja julkista keskustelua, eikä muutosta enää myöhemmin edistetty.[6]
Vuoteen 1890 saakka katu esiintyi eri suunnitelmissa nimellä Ylinen Korppolaistenkatu (ruots. Korpolais öfre Gatan). Vuosina 1890–1923 kadun nimi ruutukaava-alueella oli Työläiskatu (ruots. Arbetaregatan). Nimellä viitattiin mitä ilmeisimmin alueella toimineen telakka- ja konepajateollisuuden työläisiin, jotka käyttivät katuja työmatkoihinsa.[8]
Poikkikadut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Betaniankatu / Itäinen Pitkäkatu (lounaaseen)
- Kuninkaankartanonkatu
- Martinkatu
- Tiilentekijänkatu
- Tervahovinkatu
- Illenkatu
- Nokiankatu
- Merimiehenkatu (pohjoiseen) / Daniel Hjortinkatu (etelään)
- Purserinpolku (puistokäytävä)
- Jungmanninkatu (pohjoiseen) / Perämiehenkatu (etelään)
- Ankkuripolku & Ankkurikatu
- Wärtsilänpolku (puistokäytävä)
- Unioninkatu
- Melojanpolku (puistokäytävä)
- Vanha Hirvensalontie
- Kölikatu (länteen) / Vähäheikkiläntie (itään)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Turun karttapalvelu (Jungin asemakaava) opaskartta.turku.fi. Viitattu 16.11.2024.
- ↑ Turun karttapalvelu (Engelin asemakaava) opaskartta.turku.fi. Viitattu 16.11.2024.
- ↑ Laaksonen, Mikko: Turun raitiotiet, s. 166. Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-04-8
- ↑ Suomen Väylät suomenvaylat.vayla.fi. Viitattu 16.11.2024.
- ↑ Turun karttapalvelu opaskartta.turku.fi. Viitattu 16.11.2024.
- ↑ a b Kupila, Sanna & Söderström, Marita: Turun katuja ja toreja – Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään, s. 390. Turun museokeskus, 2011. ISBN 978-951-595-150-2
- ↑ Turun karttapalvelu (Martin nimistö) opaskartta.turku.fi. Viitattu 16.11.2024.
- ↑ Kupila, Sanna & Söderström, Marita: Turun katuja ja toreja – Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään, s. 399. Turun museokeskus, 2011. ISBN 978-951-595-150-2