Sotaromaani (Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus)
| Sotaromaani | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Väinö Linna |
| Kansitaiteilija | Martti Mykkänen |
| Genre | sota |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 2000 |
| Sivumäärä | 517 |
| ISBN | 951-0-25187-9 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sotaromaani on vuonna 2000 julkaistu lyhentämätön versio Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Ennen Tuntemattoman sotilaan julkaisua vuonna 1954 kustantaja poisti Linnan käsikirjoituksesta poliittisesti ja uskonnollisesti provosoivia kohtia sekä alatyylistä kielenkäyttöä. Yrjö Varpion mukaan käsikirjoituksessa käytetyn murteen tarkistuksen suoritti Veikko Ruoppila, kirjaan sopimattomiksi katsotut kohdat poisti Asser Jokinen.[1][2]
Linnan käsikirjoituksen alkuperäinen kansilehti ei ole säilynyt. Tiedetään kuitenkin, että käsikirjoituksen alkuperäinen otsikko oli nimenomaan Sotaromaani.[3]
Käsikirjoitukseen tehdyt muutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin kolmasosa kaikista käsikirjoitukseen tehdyistä poistoista oli hahmojen alatyylistä puhetta, härskejä vitsejä ja kiroilua. Etenkin kirkkoon ja uskontoon liittyviä repliikkejä karsittiin. Toinen suuri ryhmä poistettujen joukossa olivat kohdat, joissa arvosteltiin Suomen armeijan päällystöä, ylintä sodanjohtoa ja sotaa itsessään. Osa näistä poistoista oli vähäisiä tyylillisiä muutoksia, mutta osa on huomattavia. Monet poistetuista kohdista olivat kuvanneet ironisesti yhteiskuntaluokkien vastakkainasettelua sodan keskellä. Esimerkiksi Lahtisen tunnettua monologia lyhennettiin huomattavasti. Alun perin kustantaja aikoi poistaa sen kokonaan, mutta Linna sai osan tekstistä palautettua. Tuntemattoman sotilaan kymmenenteen painokseen Linna palautti isomman osan tästä kohtauksesta.[4]
Käsikirjoituksesta poistettiin myös monia selitteleviä kohtia, joissa kertoja pohtii sodan- tai historianfilosofiaa tai yksittäisten hahmojen psykologisia motiiveja.[4] WSOY:n johtaja Yrjö A. Jäntin mielestä monet näistä sodanvastaisista puheenvuoroista olivat liian jälkiviisaita ja saarnaavia, joten ne olisivat saattaneet vaarantaa kirjan menestyksen.[5] Samoin sensuroitiin yksittäisiä kohtia, joissa hahmot puhuvat epäkorrektisti Neuvostoliitosta ja sen asukkaista. Toimitusvaiheessa Linna teki myös itse käsikirjoitukseen joitakin korjauksia. Keskeiset muutokset olivat ilmeisesti kuitenkin kaikki kustantajan tekemiä.[4]
Väinö Linnalle ilmoitettiin näistä poistoista edeltä käsin, mutta kustantaja antoi ymmärtää niiden olevan luonteeltaan vähäisiä. Tuntemattoman sotilaan julkaisukiireistä johtuen käsikirjoitus pysyi kustantajan hallussa ja poistojen määrä kävi Linnalle ilmi vasta hänelle lähetetyistä oikovedoksista. Tämän johdosta Linna lähetti marraskuussa 1954 kustantajalle kirjeen, jossa hän hämmästeli romaaniin tehtyjä poistoja, mutta tyytyi ratkaisuun esittäen kuitenkin huolensa kirjansa sanoman muuttumisesta liian sovinnaiseksi ja sen sodanvastaisen kritiikin hämärtymisestä.[5][4] Myöhemmin on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, tuliko Linnan teos kustantajan tekemien muutosten seurauksena paremmaksi vai huonommaksi. Tuntemattoman sotilaan ruotsintajan Nils-Börje Stormbomin mukaan poistot tekivät romaanista taideteoksena paremman.[4]
Linna oli alkuperäisessä käsikirjoituksessaan laittanut hahmot puhumaan murteiden ja yleiskielen välimuotoa, mutta kustantajan kielentarkistuksen yhteydessä pyrittiin puhtaampaan ja aidompaan murreilmaisuun. Kun Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen jotkut huomauttelivat murreasussa olevan vieläkin virheitä, WSOY palkkasi Lauri Hakulisen, Viljo Kojon ja Kalle Väänäsen tarkastamaan asiantuntijoina tekstin vielä kertaalleen. He tekivät murresanoihin joukon korjauksia, jotka sisällytettiin kaikkiin painoksiin kymmenennestä painoksesta alkaen.[4] Hakulinen tarkasti lounaismurteiset repliikit, Kojo kaakkoismurteiset ja Väänänen savolaismurteiset.[6]
Sotaromaanin uudelleenjulkaisun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WSOY julkaisi alkuperäiskäsikirjoituksen Linnan kuoltua nimellä Sotaromaani vuonna 2000. Siihen on merkitty kursiivilla ne kohdat, jotka puuttuvat Tuntemattomasta sotilaasta. Tästäkin versiosta on jätetty pois sellaiset käsikirjoituksesta yliviivatut kohdat, jotka on katsottu Linnan itsensä tekemiksi poistoiksi.[3] Teoksen kansikuva on muuten samanlainen kuin Tuntemattoman sotilaan kuuluisa kansi, paitsi että siluettina näkyvä sotilas on musta eikä valkoinen.
Vuonna 2017 valmistunut elokuva Tuntematon sotilas on Linnan romaanin ensimmäinen elokuvasovitus, joka perustuu Sotaromaani-versioon. Kun tieto Sotaromaaniin perustuvasta elokuvasuunnitelmasta vuoti julkisuuteen syksyllä 2014, asianosaiset aluksi kiistivät tiedon. Myöhemmin Linnan oikeuksienomistajat ja ohjaaja Aku Louhimies vahvistivat elokuvahankkeen olemassaolon yhteisellä tiedotteella.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väinö Linna: Sotaromaani, pokkarilaitos, kymmenes painos. WSOY 2000.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helsinki.fi
- ↑ Yle.fi MOT (Arkistoversio)
- ↑ a b Yrjö Varpio: Toimitustyön periaatteista, Sotaromaani, s. 27–28.
- ↑ a b c d e f Yrjö Varpio: Sensuroitiinko Linnan Sotaromaani?, Sotaromaani, s. 5–12.
- ↑ a b Yrjö A. Jäntti: Päämäärästä Tuntemattomaan sotilaaseen: Kustantajan muistoja ja vaikutelmia, s. 17–18 teoksessa Sotaromaani.
- ↑ Lyytikäinen, Erkki: Sehän on murretta!, s. 35. Helsinki: Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-060-8
- ↑ Veli-Pekka Leppänen, Sotelokuva tarvitsee nyt miljoonia, Helsingin Sanomat 26.9.2014 sivu B 4