Soile Kaukoranta

Soile Marja Karin Kaukoranta (o.s. Sandell; 25. marraskuuta 1942 Helsinki – 14. joulukuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen sarjakuvien suomentaja, joka työskenteli sekä yksin että yhdessä aviomiehensä Heikki Kaukorannan kanssa. Soile Kaukoranta arveli kääntäneensä uransa aikana noin 500 teosta. Hän erikoistui ranskankielisten sarjakuvien suomentamiseen.

Työläisperheeseen syntynyt Soile Kaukoranta kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin tyttölukiosta vuonna 1962. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuutta, estetiikkaa ja ranskan kieltä. Hän työskenteli vuosina 1965–1973 Helsingin yliopiston kirjastossa, jossa myös hänen puolisonsa Heikki Kaukoranta oli töissä. He olivat naimisissa vuosina 1963–1994 ja saivat kaksi lasta.

Soile ja Heikki Kaukoranta ryhtyivät aktiivisiksi sarjakuvasuomentajiksi 1970-luvulla, jolloin käännössarjakuvien julkaisu albumisarjoina oli juuri rantautunut Suomeen. Kaukorannat olivat Suomen sarjakuvaseuran perustajajäseniä vuonna 1971. He suomensivat yhdessä muun muassa pääosan Hergén Tintti-sarjakuvista, osan Morrisin ja Goscinnyn Lucky Lukeista sekä Hugo Prattin Corto Malteset. 1980-luvulla he suomensivat Jalava-kustantamon julkaisemaa ”Sarjakuvan mestareita” -julkaisusarjaa, joka sisälsi muun muassa ensimmäiset suomennokset George Herrimanin Krazy Kat -sarjasta. Heidän on sanottu vaikuttaneen siihen, että aikuisille suunnatut sarjakuvaromaanit saivat noihin aikoihin jalansijaa Suomessa. Kaukorannat tarjoutuivat 1960-luvun lopulla myös suomentamaan Asterixia WSOY:lle, joka ei kuitenkaan ottanut sitä julkaistavakseen.

Kaukoranta toimitti vuosina 1973–1975 ilmestynyttä Ruutu-sarjakuvalehteä ja vuosina 1975–1979 sen seuraajaa Non Stopia, jotka sisälsivät paljon ranskankielisen alueen sarjakuvia. Hän suomensi Heikki Kaukorannan kanssa useita näiden lehtien sarjoista, muun muassa Peyon Strumffeja (tunnettu myöhemmin nimellä Smurffit). Vuosina 1986–1987 Kaukoranta päätoimitti sarjakuvaharrastajien voimin perustettua Tapiiri-lehteä, jonka hän ja hänen miehensä olivat ostaneet estääkseen sen lopetuksen.

Kaukorannan yksin suomentamia sarjoja ovat muun muassa Claire Bretécherin Turha joukko, François Bourgeonin Hämärän matkamiehet ja Willy Vandersteenin Anu ja Antti. Benoît Sokalin Tarkastaja Ankardoa sekä Pierre Christinin ja Jean-Claude Mézièresin Valeriania ja Laurelinea Heikki ja Soile Kaukoranta suomensivat aluksi yhdessä, mutta myöhemmät albumit Soile Kaukoranta suomensi yksin erottuaan Heikistä. Hän suomensi myös muutamia kokoelma-albumeita Will Eisnerin sarjakuvia, Charles M. Schulzin Tenavia, Quinon Mafaldaa, Scott Adamsin Dilbertiä sekä Disney-sarjakuvia, muun muassa eräitä Aku Ankan taskukirjoja. Lisäksin hän suomensi Didier Comèsin sarjakuvaromaanin Lumikko. Nuoruudessaan Kaukoranta myös tekstitti elokuvia suomeksi, muun muassa Jean-Luc Godardin elokuvan Viimeiseen hengenvetoon.

Suomen sarjakuvaseura myönsi Kaukorannalle vuonna 1981 sarjakuvaneuvoksen arvonimen samanaikaisesti Heikki Kaukorannan kanssa. Soile Kaukorannan erityisenä ansiona mainittiin eurooppalaisen sarjakuvan tuominen suomalaisille lukijoille Ruudun ja Non Stopin päätoimittajana. Kaukoranta kuoli keuhkoahtaumaan 62-vuotiaana vuonna 2004. Hän sairasti viimeisinä vuosinaan myös Alzheimerin tautia.