Mafalda

Mafaldan piirtäjä Quino sai Pariisin kirjamessuilla 2014 Ranskan Kunnialegioonan ansiomerkin.

Mafalda on vuonna 1962 luotu strippisarjakuva. Sarjakuvaa kirjoitti ja piirsi argentiinalainen sarjakuvapiirtäjä Quino (Joaquín Salvador Lavado). Sarjakuvaa, jonka päähenkilö on ihmiskunnasta ja maailmanrauhasta huolestunut pieni tyttö, joka kapinoi maailman nykytilaa vastaan, tehtiin vuodesta 1964 vuoteen 1973 ja se sai suurta suosiota sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Euroopassa.

Sarjakuvan hahmoja Mafaldan lisäksi ovat muun muassa tämän muut perheenjäsenet sekä ystävät Felipe, Manolito, Susanita ja Miguelito.

Historia

Mafalda ja muita sarjakuvan hahmoja luotiin vuonna 1962 kodinkoneita mainostavaan sarjakuvaan, jota oli tarkoitus julkaista päivittäin Clarín-sanomalehdessä. Clarín kuitenkin mitätöi sopimuksen, ja mainoskampanja lopetettiin kokonaan.

Mafaldasta tuli oikea sarjakuva Julián Delgadon ehdotuksesta, joka oli tuohon aikaan viikoittaisen Primera Plana -sanomalehden vanhempi päätoimittaja ja Quinon ystävä. Sarjakuvaa julkaistiin tuossa lehdessä 29. syyskuuta 1964 lähtien. Ensimmäisissä stripeissä esiintyivät vain viisivuotias Mafalda ja hänen vanhempansa. Mukaan liittyi Mafaldan ystävä Felipe tammikuussa 1965. Maaliskuussa 1965 syntyi laillisia kiistoja, ja Mafaldan julkaiseminen päättyi yhdeksäs maaliskuuta 1965.

Viidentenätoista maaliskuuta 1965 Mafalda alkoi ilmestyä uudelleen päivittäisessä Mundo-sanomalehdessä mahdollistaen ajankohtaisten tapahtumien seuraamisen stripeissä. Hahmot Manolito ja Susanita luotiin seuraavina viikkoina ja kun lehti lakkautettiin 22. joulukuuta 1967, Mafaldan äiti oli raskaana.

Puoli vuotta myöhemmin Mafaldan julkaisu jatkui toisena kesäkuuta 1968, viikoittaisessa Siete Días Illustrados -lehdessä. Nyt Mafalda oli saanut pikkuveljen nimeltä Guille. Koska sarjakuvat piti toimittaa lehdelle kaksi viikkoa ennen julkaisua, Quino ei voinut enää kommentoida uutisia sarjakuvassaan samalla tavalla. Hän lopetti itse Mafaldan piirtämisen 25. kesäkuuta 1973.

Quino piirsi Mafaldaa vielä muutamia kertoja, enimmäkseen ihmisoikeuksia puolustaviin julkaisuihin. Esimerkiksi vuonna 1976 hän teki julisteen Unicefin lasten oikeuksien kongressille.

Mafalda-kirjat ja -käännökset

Suurin osa stripeistä, jotka eivät olleet liian läheisesti sidoksissa sen aikaisiin, jo unohdettuihin tapahtumiin on kronologisesti julkaistu uudelleen kahdessatoista pienessä kirjassa, kaksi strippiä sivua kohden. Pois jäivät myös ensimmäiset Primera Plana-lehdessä julkaistut stripit, joita ei nähty uudelleen ennen kuin vuonna 1989.

Mafaldaa on käännetty monille eurooppalaisille kielille ja kiinaksi.

Mafaldaa on toisinaan verrattu Charles Schulzin Jaska Jokuseen, huomattavimpana esimerkkinä näin teki Umberto Eco vuonna 1968.

Ensimmäiseksi Mafalda-sarjakuvia Suomessa julkaisi Sanoma Oy 1970-luvun alussa (suom. Jorma Kapari). 1980-luvun lopussa Jalava julkaisi Mafaldaa albumikoossa (suom. Soile Kaukoranta). 2000-luvun alussa Jalava julkaisi Mafalda-albumit uudestaan pokkareina.

Mafalda-animaatiot

Quino vastusti sitä, että Mafaldasta tehtäisiin näyteltyjä elokuvia tai näytelmiä mutta kahteen animaatiosarjaan hän myöntyi. Ensimmäisen, jossa oli 260 puolitoistaminuuttista jaksoa, tuotti Daniel Mallo argentiinalaiselle televisiolle vuodesta 1972 lähtien. Carlos Márquez muokkasi näistä kokoillan elokuvan vuonna 1982, joskin se on jäänyt melko tuntemattomaksi. Vuonna 1993 kuubalainen ohjaaja Juan Padrón, Quinon läheinen ystävä, ohjasi 104-jaksoisen Mafalda-sarjan, espanjalaisten tuottajien tukemana.

Ensimmäinen Mafalda-piirrossarja oli Suomessa osana Veturi-lastenohjelmaa 90-luvun loppupuolella.

Aiheesta muualla

• Mafalda Internet Movie Databasessa (englanniksi)
• Mafaldan kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomeksi julkaistuja Mafalda-albumeita
• Heikki Jokinen: Mafalda – vain aikuisille lukijoille. Helsingin sanomat 29.7.2000.