Sodankylän geofysiikan observatorio
| Sodankylän geofysiikan observatorio | |
|---|---|
 |
|
| Järjestö | Oulun yliopisto |
| Sijainti | Sodankylä, Suomi |
| Koordinaatit | 67°21′55″N 26°37′42″E / 67.36517°N 26.62833°E |
| Tyyppi | organisaatio ja tutkimusasema (en) |
| Perustettu | |
| Kotisivu | www.sgo.fi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
_p252_Polar_Station_in_Sodankyl%C3%A4.jpg)
Sodankylän geofysiikan observatorio (lyhenne SGO) on Sodankylässä toimiva geofysiikan mittauksia ja tutkimusta tekevä Oulun yliopiston erillisyksikkö. Observatoriolla on mittauslaitteita yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomea sekä Pohjois-Skandinaviassa. Geofysiikan observatorio perustettiin 1. syyskuuta 1913 Sodankylän Tähtelässä ja jatkuva virallinen havaintotoiminta alkoi vuoden 1914 alusta. Vuodet 1913-1997 observatorio toimi Suomalaisen Tiedeakatemian alaisuudessa ja rahoitus tuli pitkään veikkausvaroista. Vuodesta 1997 lähtien Sodankylän geofysiikan observatorio on toiminut Oulun yliopiston alaisuudessa valtakunnallisena erillislaitoksena. Observatorion nykyinen johtaja on Eija Tanskanen
SGO sijaitsee Tähtelä-nimisellä alueella kuutisen kilometriä Sodankylän keskustasta etelään. Samalla alueella toimii myös Ilmatieteen laitoksen yksikkö, Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus, joka havainnoi ja tutkii ilmakehän ja lähiavaruuden vuorovaikutusilmiöitä yhteistyötä SGO:n kanssa.[1][2]
Observatorion pääasiallisena tutkimusalueena on geofysiikka, eli tutkimuksen kohteena on maapallon ja sitä ympäröivän lähiavaruuden fysikaalinen rakenne ja toiminta. Observatoriossa tutkitaan muun muassa maan magneettikenttää, magneettisia pulsaatioita, yläilmakehän ja lähiavaruuden ilmiöitä kuten revontulia muun muassa mittaamalla kosmisen radiokohinan vaimenista yläilmakehässä, ionosondilla tehtävillä luotauksilla, kuvaavamalla taivasta tieteellisillä revontulikameroilla sekä erityyppisillä VLF-vastaanottimilla. SGO mittaa kosmista säteilyä Oulussa Linnanmaalla ja Etelämantereella (DomeC). Lisäksi observatoriolla on seismometrien havaintoverkko Pohjois-Suomessa maanjäristyksien rekisteröintiin.
1975 perustettiin kansainvälinen EISCAT (European Incoherent Scatter Scientific Association), joka on mm. ionos- ja plasmasfääriä tutkiva tutkimuslaitoksien yhteenliittymä. Tutkia ja tutka-asemia Sodankylän lisäksi on Kiirunassa, Tromssassa ja Huippuvuorilla. EISCAT-järjestelmän näkyvin osa on tutka-antenni, jonka halkaisija on 32 metriä. Sodankylän antenni valmistui 1978. 2020-luvulla kyseinen järjestelmä korvataan pienemmillä antenneilla, noin hehtaarin alalla sijoittuvilla noin 10 000 miniantennilla. Uuden Eiscat 3D:n hinnaksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa. Tutka-asemat sijoittuvat Suomessa Karesuvantoon, Ruotsissa Abiskon lähelle Kaiseniemeen ja Norjassa Skibotniin, jonne tulee myös lähetin.[3]
1. kansainvälinen polaarivuosi 1882-1883
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodankylässä toimi vuosina 1882-1884 polaariasema, jossa tehtiin magneettikenttään, revontuliin ja meteorologiaan liittyviä havaintoja. Retkikuntaa johti Selim Lemström. Retkikunnan vaihteista on Heikki Nevanlinna kirjoittanut kirjan Suomalainen polaariretkikunta Lapissa 1882-1884, jossa on uudelleen käännetty alkuperäinen matkakertomus ja lisäksi selvitetty tarkemmin retkikunnan tekemää havainto-ohjelmaa. Kirjan on julkaissut Suomen Tiedeseura.
SGO 100 vuotta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syksyllä 2013 observatorio täytti 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi observatorio järjesti muun muassa luentosarjan, jossa luennoitsijana oli muun muassa Esko Valtaoja.[4] Observatorion vaiheista on julkaistu Heikki Nevanlinnan toimittama juhlakirja Sodankylän geofysiikan observatorio 1913-2013.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arktisten alueiden mittaustoimintaa Sodankylässä Ilmatieteen laitos. Viitattu 11.10.2015.
- ↑ Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilamteieteen laitos. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 11.10.2015.
- ↑ Avaruusjättiläinen palveli 30 vuotta yliajalla Sodankylässä vuonna 1978 valmistunut 32-metrinen suurtehotutka korvataan 10 000 miniantennin kentällä, Lapin Kansa / Olli Miettunen, 24.11.2022
- ↑ Sodankylän geofysiikan observatorion 100-vuotisjuhlat Oulun yliopisto. Viitattu 26.1.2019.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nevanlinna, Heikki: Suomalainen polaariretkikunta Lapissa 1882-1884. Helsinki: Suomen Tiedeseura, 2017. ISBN 978-951-653-414-8
- Nevanlinna, Heikki (toim.): Sodankylän geofysiikan observatorio 1913-2013: sata vuotta havaintoja ja tutkimusta. Oulu: Oulun yliopisto, 2017. ISBN 978-952-62-1307-1
- Nevanlinna, Heikki: Jaakko Keränen: Suomen sääprofessori. Helsinki & Sodankylä: Ilmatieteen laitos & Sodankylän geofysiikan observatorio, 2014. ISBN 978-951-697-847-8 Verkkojulkaisu (PDF).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sodankylän geofysiikan observatorio
- Seismisten mittausten tuoretta dataa observatoriosta
- Tiedetuubi: Sodankylän geofysiikan observatorio 100 vuotta (YouTube)