Snellman-korkeakoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Snellman-korkeakoulu
Perustettu 1980
Tyyppi Yksityinen
Henkilökunta 16
Sijainti Helsinki, Suomi
Osoite Puuskakuja 14, 00850 Helsinki
Sivusto snellman-korkeakoulu.fi

Snellman-korkeakoulu on Helsingin Jollaksessa toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka pääasiallinen tehtävä on kouluttaa luokanopettajia, erityisopettajia ja taideaineiden opettajia steinerkouluihin sekä varhaiskasvattajia ja erityiskasvattajia steinerpäiväkoteihin. Valtakunnallisena oppilaitoksena toimiva Snellman-korkeakoulu perustettiin vuonna 1980. Snellman-korkeakoulu -nimisen kansanopiston asema vakiinnutettiin "muuna vapaan sivistystyön oppilaitoksena" lakimuutoksella 2002[1].

Snellman-korkeakoulun aatteellinen lähtökohta pohjautuu kansallisfilosofi Johan Vilhelm Snellmanin kasvatusfilosofisiin käsityksiin ja itävaltalaisen Rudolf Steinerin antroposofiseen hengentieteeseen pohjautuvaan steinerpedagogiikkaan.

Opetusfilosofia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

J. V. Snellman arvosteli aikanaan yliopistoa jäykästä koulumaisuudesta.[2] Teoreettisena viitekehyksenä ovat Snellmanin teokset Persoonallisuuden aika ja Akateemisesta opiskelusta. Tämä snellmanilainen ajatus ihmisen yksilöllisestä henkisestä kasvusta ja kehityksestä yhdistyy Snellman-korkeakoulussa Rudolf Steinerin filosofiaan. Snellman-korkeakoulu korostaa steinerilaisen ajattelun ihmiskäsityksen olevan aivan erityinen verrattuna muihin ajattelumalleihin. Ihminen nähdään fyysisenä, sielullisena ja henkisenä olentona, ja koko hänen tiedollisen sivistyksen tarpeensa nähdään laajana kokonaisuutena. Tiedollisen puolen lisäksi sivistyksen osaksi nähdään myös esteettisyys ja eettisyys. Käsitys tiedon muodostuksesta on laadullinen. Idea ei ole niinkään selittää jonkin olemassaoloa, vaan kuvailla sitä. Steiner itse romantikkona näki koko elämän yhtenä orgaanisena ykseytenä. Filosofia on keskeisesti siis fenomenologista ja pedagogisella tasolla pyrkii korostamaan värien, kokemusten, sävelten, musiikin, kielen, muotojen ja kaikkien maailman ilmiöiden merkitystä.[3] Ideana on ihmisen kykyjen kokonaisvaltainen herättäminen henkisesti, fyysisesti ja psyykkisesti. Esteettisyyden osalta korostetaan elämyksellisyyttä eli taidetta (mm. goetheanistista kuvataidetta), laulua, musiikkia, Steinerin kehittelemää eurytmiaa eli liikuntataidetta ja luonnon tärkeyttä. Luonnon osuus korostuu biodynaamisen viljelyn ja luonnonhoidon kautta.[4] Eettisyys taas yhdistyy sosiaalisiin taitoihin ja toimintaan. Yhtenä tällaisena sosiaalisena tavoitteena on egoismista siirtyminen empatiaan.[5]

Steinerilainen pedagogia on kansainvälisesti tunnustettu ns. vaihtoehtopedagogia, kuten esimerkiksi montessori-, ja freinetpedagogiikat. Snellman-korkeakoulun voi nähdä myös taideyliopistona, ja sen ylioppilaskunta toimiikin taideyliopistojen ylioppilaskuntien yhteistyöjärjestössä ArsYOssa.

Opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Snellman-korkeakoulun opintotarjonta jakautuu seuraavanlaisesti:

  • Yleisopinnot (60 op.)
  • Steinerpedagogiikan yleisopinnot (60 op.)
  • Varhaiskasvattajaopinnot (240 op.)
  • Luokanopettajaopinnot (280 op.)
  • Erityispedagogiikan opinnot (60 op.)
  • Kuvataiteiden opinnot (60–300 op.)
  • Puhe- ja draamataiteen opinnot (240 op.)
  • Eurytmian opinnot (240 op.)
  • Laulun opinnot

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Snellman-korkeakoulu&oldid=21954848”