Tämä on lupaava artikkeli.

Smash ASEM

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helsinki 9. syyskuuta 2006

Smash ASEM oli helsinkiläisten anarkistien lauantaiksi 9. syyskuuta 2006 koolle kutsuma "mielenosoitus Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta (ASEM) vastaan".[1] Mielenosoitus ei kuitenkaan ehtinyt alkaa, koska noin 200[2] mellakkapoliisia apunaan rajavartiolaitos[3] ja satoja muita poliiseja[2] saartoi kaikki taidemuseo Kiasman edessä olleet, jolloin piirityksen sisään jäi useiksi tunneiksi myös sivullisia.[4] Mielenosoitusta varten paikalle saapuneita oli järjestäjien mukaan noin 300,[5] mutta tiedotusvälineissä esiintyi myös huomattavasti pienempiä arvioita. Poliisi laski videolta, että saarrosta poistui yli 500 henkilöä.[6]

Lievää levottomuutta alkoi esiintyä väkijoukossa piirityksen jälkeen, ja poliisi otti Kiasman edestä ja lähistöltä illan aikana kiinni yhteensä 136 ihmistä[7] epäiltyinä "virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, väkivaltaisen mellakan johtamisesta ja mellakoinnista."[3] Pidätettyjen joukossa oli muun muassa kaksi kaupunginvaltuutettua ja Suomen Kuvalehden lehtikuvaaja. Poliisi perusteli toimiaan suojelupoliisilta saamillaan ennakkotiedoilla, joiden mukaan kyseessä ei olisi ollut mielenosoitus vaan mellakka,[8] sekä sillä, ettei järjestäjiin saatu toivotunlaista neuvotteluyhteyttä.[2]

Suomen valtiojohto kiitteli poliisin toimintaa, mutta poliisi sai osakseen myös voimakasta kritiikkiä, jota herätti varsinkin sivullisten kohtelu. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin poliisin toimista yli 60 kantelua,[7] mitä luonnehdittiin erittäin poikkeukselliseksi.[9] Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin ratkaisun mukaan poliisi menetteli osin lainvastaisesti Smash ASEM -mielenosoituksen yhteydessä.[6] Lindstedt antoi kiinniotoista neljä huomautusta.[7]

Helsingin poliisi ilmoitti helmikuussa 2007 epäilevänsä 86:ta Smash ASEMissa kiinniotettua rikoksista.[10] Syyttäjä nosti syytteet 86 henkilöä vastaan. Syytteet vastasivat poliisin epäilyjä ja vaihtelivat yksittäisestä ampuma-aserikoksesta, useasta väkivaltaisesta mellakasta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta lievempiin, kuten haitantekoon virkamiehelle, laittomaan naamioitumiseen ja niskoitteluun poliisia vastaan. Joulukuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 22 vastaajaa väkivaltaisuuksista sakkoihin tai enimmillään puolen vuoden ehdollisiin rangaistuksiin ja 36 vastaajaa lievemmistä rikoksista sakkoihin. Tuomittujen joukossa oli muun muassa entinen vihreiden kansanedustaja Ville Komsi ja Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäinen.[11]

Mielenosoituksen tarkoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dongzhou esimerkkinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutsun Smash ASEM -mielenosoitukseen – ASEMin edustamaa kansainvälistä järjestystä "murskaamaan" (englanniksi smash) – esitti niin sanottu Dongzhou koalitio, joka ilmoitti yhteystiedoikseen helsinkiläisen Anarkistisen Toiminnan sähköpostiosoitteen.[12] Dongzhoulla viitattiin eteläkiinalaiseen rannikkokylään, jonka asukkaat ottivat yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa joulukuussa 2005. Kutsussa kerrottiin muun muassa Kiinan kansantasavallan, Burman ja Vietnamin ihmisoikeusloukkauksista ja väitettiin, etteivät nämä kiinnosta Euroopan unionin johtoa, koska ihmisoikeuksia ei ollut otettu kokouksen asialistalle.[12] Jälkikäteen ilmoitettiin, ettei Dongzhou koalitio ollut anarkistinen, vaan tilapäinen epämuodollinen ryhmä, joka oli avoin niille, jotka "yhtyivät mielenosoituksen julistukseen ja jotka sitoutuivat olemaan tuomatta paikalle puoluepoliittisia tunnuksia".[13]

Sekasorto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin huomio mielenosoituskutsussa kohdistui sen viimeiseen kappaleeseen, jossa puhuttiin "sekasorron" tuomisesta Helsingin kaduille. Kutsun englanninkielisessä versiossa käytettiin sanaa "disorder"[14] ja ruotsinkielisessä sanaa "kaos"[15]. Myös poliisi perusteli mittavia turvatoimiaan juuri aikeilla aiheuttaa sekasortoa.[16] Kappale kokonaisuudessaan kuului:

»Kansainvälisen moninkeskeisen systeemin ylläpitäminen käy yhä vaikeammaksi. Eri puolilla Kiinaa pienviljelijät ja hikipajojen työläiset mellakoivat lähes päivittäin. Vähintä mitä me yhdessä voimme tehdä heidän tukemisekseen on tuoda edes hieman sekasortoa myös Helsingin kaduille.[12]»

Tapahtuneen jälkeen järjestäjät täsmensivät, että sekasorto voidaan ymmärtää lentävien pullojen lisäksi huono-osaisten ongelmien tuomisena julkisuuteen, jolloin näistä tulee myös johtajien ongelmia. Järjestäjät ilmoittivat luottaneensa osanottajien harkintakykyyn käytettävien toimintatapojen suhteen.[13]

Motiivit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poliisirengas Helsingin postitalon luona

Mielenosoituksen järjestäjät täsmensivät motiivejaan "Me haluamme kaiken!" -tiedotteessa, jota jaettiin esimerkiksi aiemmin lauantaina 9. syyskuuta pidetyssä Helsinki 2006 -verkoston järjestämässä mielenosoituksessa. Tiedotteessa ei puhuttu sekasorron aiheuttamisesta, vaan siinä lähinnä kritisoitiin Euroopan unionia, Kiinan kansantasavaltaa ja näiden liittolaisiksi Suomessa miellettyjä. Osansa sai myös rauhanomaisuutta ja yhteistyötä poliisin kanssa korostanut Helsinki 2006 -verkosto. Tiedotteen laatijat (Dongzhou koalitio) julistivat tukijoillaan olevan "enemmän yhteistä Kiinassa päivittäin mellakoivien pienviljelijöiden ja hikipajojen työläisten kanssa kuin vallanpitäjien kanssa, tai heidän kanssaan jotka kahlitsevat protestinsa raameihin joissa vallanpitäjät pitävät niitä vaarattomina".[17]

Ilmoitus mielenosoituksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoituksesta tehtiin edellisenä päivänä kokoontumislain 7 §:n vaatima ilmoitus, jossa kerrottiin marssin suunniteltu reitti Kiasmalta Messukeskukselle.[2][18] Poliisi ilmoitti neuvotelleensa perjantaina järjestäjien kanssa[19] ja järjestäjien mukaan neuvotteluja käytiin mielenosoituksen ilmoittajan kanssa myös lauantaina Kiasman edustalla.[13] Poliisi totesi jälkeenpäin, ettei tehty ilmoitus ollut asianmukainen.lähde? Puutteena nähtiin, ettei ilmoituksen tekijä ollut tapahtuman virallinen järjestäjä eikä kulkueen reitti myöskään sopinut poliisille.[20] Järjestäjät kertoivat kieltäytyneensä poliisin perjantaina esittämistä neuvotteluista "edustajien" välillä, koska he eivät uskoneet edustajien voivan neuvotella kaikkien järjestäjien puolesta. Poliisi ei myöskään ilmoittanut vaihtoehtoista reittiä, josta olisi voitu neuvotella kaikkien järjestäjien kesken.[13]

Tapahtumat lauantai-iltana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva 1. Poliisit olivat mellakkavarustuksessa.

Mielenosoituksen oli mainostettu alkavan kello 17.45, jolloin Kiasman eteen oli kerääntynyt runsaasti asiasta jollakin tavalla kiinnostuneita. Varsinaisen mielenosoituksen lisäksi yleisön kiinnostusta lisäsi poliisien suuri lukumäärä sekä hiphop-artistit Asa ja Julma-Henri, joiden oli mainostettu esiintyvän tapahtuman yhteydessä. Poliisi käännytti kuitenkin äänentoistolaitteita sisältäneen auton pois sen pyrkiessä paikalle ennen klo 17.30.[21] Myös paikalla olleiden henkilötietoja tarkastettiin jo ennen tapahtuman suunniteltua alkua. Poliisi yritti myös etsiä jonkinlaisia johtajia, joiden kanssa se olisi halunnut sopia esimerkiksi paikalle asetettavista järjestyksenvalvojista.[22]

Kun poliisi ei saanut mielenosoituksen järjestäjiin haluamansa kaltaista neuvotteluyhteyttä, se saartoi kaikki Kiasman edessä olleet hieman kuuden jälkeen. Ennen saartoa poliisit katosivat hetkeksi alueelta, mutta pian paikalle saapui ainakin neljä linja-autollista mellakkapoliiseja täydessä varustuksessa (kuva 1). Nämä muodostivat saartorenkaan Postitalon nurkasta Kiasman kulmaan. Toinen poliisiketju sulki Sanomatalolle johtavan tienpätkän.[21]

Osa mielenosoitusta varten kokoontuneista yritti noin kymmenen minuuttia saarron toteuttamisen jälkeen poistua paikalta Postitalon vierestä rynnäköllä.[21]. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen poliisia kohti heitettiin joitakin esineitä ja näitä kasteltiin vesipyssyillä.[2] Tämän jälkeen kello 18.20 poliisi ilmoitti keskeyttävänsä alkaneeksi tulkitsemansa mielenosoituksen järjestyshäiriöiden vuoksi ja kertoi valmistautuvansa voimankäyttöön.[21][23]

Piirityksen sisälle jääneillä sadoilla ihmisillä ei ollut käytännössä mahdollisuutta päästä pois alueelta, vaikka poliisi kehotti useasti hajaantumaan. Viranomaisten äänentoisto oli riittämätöntä, ja moni saarretuista kuuli hajaantumiskäskyn vasta kauan saarron jälkeen. Ulos pääsi aluksi vain joitakin yksittäisiä ihmisiä, kuten vanhuksia, jotka poliisi arveli vaarattomiksi. Suurin osa saarretuista otti tilanteen rauhallisesti, mutta osa heitteli välillä pulloja kohti poliiseja. Monet antoivat poliisien kuulla, mitä mieltä näistä olivat. Liian lähelle poliisirivistöä uskaltautuneita vedettiin yksitellen pois ja heidät vietiin tarkoitukseen varattuihin linja-autoihin. Lopulta, kahdeksan jälkeen, poliisi alkoi päästää ihmisiä rivakammin ulos rivistönsä yhdestä päästä.[21] Ihmisille kerrottiin, että nämä syyllistyvät rikokseen, elleivät poistu paikalta. Poliisi kuvasi kaikki saarrosta pois päästetyt ja vaati kertomaan nimen sekä tarkasti ihmisten kassit. Osalle esitettiin lisäkysymyksiä.lähde?

Yli kolme tuntia kestäneen piirityksen aikana poliisia kohti heitettiin lukuisia pulloja. Viisi ihmistä loukkaantui lievästi.[24] Levottomuuksia aiheuttivat saarrettujen lisäksi poliisin massiivisesta operaatiosta närkästyneet kaupunkilaiset saarron ulkopuolella.[3] Poliisin toteutettua saarron paikalle kerääntyi lisää uteliaita ihmisiä seuraamaan tilannetta. Poliisin päätettyä työntää nämä kauemmas saarretuista (kuva 2.) provosoitui osa jälleen heittämällä pulloja poliiseja kohti.lähde?

Kuva 2. Yksirivinen poliisirivistö käveli eteenpäin tyhjentäen Lasipalatsin edustan.

Poliisi kertoi aluksi, että sen päälle olisi lentänyt pullojen lisäksi bensiiniä,[25] mutta tästä ei puhuttu myöhemmin. Helsingin Sanomien mukaan yhdessä vesipyssyssä olisi ollut tuntematonta ainetta, joka tukki poliisien hengitystiet.[26]

Kiinniotetut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi otti illan aikana kiinni 136 ihmistä, joista Helsingin Sanomien mukaan 20 päätettiin sunnuntaina pidättää.[24] Rikosylitarkastaja Jouko Salon mukaan pidätettyjä oli maanantaiaamuna vielä 31. Suurin osa pidätetyistä kuitenkin vapautettiin iltaan mennessä ja viimeinenkin tiistaiaamuna.[27] Kiinni otettujen joukossa oli suomalaisten lisäksi joitakin ulkomaalaisia.[16]

Poliisi vei mielenosoituksesta yöksi putkaan esimerkiksi vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun Paavo Arhinmäen ja vihreiden entisen kansanedustajan Ville Komsin.[28] Omien sanojensa mukaan kumpikaan ei ollut aikonut osallistua varsinaiseen mielenosoitukseen. Arhinmäki otettiin kiinni vasta hänen päästyään pois saarrosta ollessaan kuvaamassa mellakkapoliisin toimintaa kamerakännykällä Vanhan ylioppilastalon edessä.[29] Komsi puolestaan otettiin kiinni yhdessä Suomen Kuvalehdelle työskennelleen kuvaajan kanssa viimeisinä saarron sisälle jääneinä klo 21.20, kun he eivät totelleet poliisin poistumiskäskyä.[23][21]

Poliisin tiedotus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi tiedotti lauantain tapahtumista useissa järjestämissään tiedotustilaisuuksissa, joissa operaatiota pidettiin kaikin puolin onnistuneena, eikä kritiikille nähty aihetta. Poliisiylijohtaja Markku Salminen sanoi 12. syyskuuta toiminnan olleen "juuri sellaista mitä sen parhaimmillaan uskottiin olevan". Salminen ei pitänyt tutkimuksia tarpeellisina ja ilmoitti myös uskovansa, ettei hävettävää löydy.lähde? Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen kertoi lauantai-illan sujuneen "suunnitelmien mukaan".[30]

Poliisirengas Helsingin postitalon luona.

Saarto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiistaina 12. syyskuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa poliisiylijohtaja Markku Salminen kertoi saaneensa kuulla suojelupoliisilta torstaina 7. syyskuuta, että oli syytä olettaa mielenosoituksen muuttuvan mellakaksi. Tämän jälkeen päätettiin Salmisen mukaan toimia "etupainotteisesti" ja poliisin vahvuutta lisättiin vielä sadalla.lähde? Saartoa perusteltiin muun muassa sillä, että "väkivaltaiseksi arvioidun mielenosoituskulkueen liikkuminen kaupungin keskustassa olisi saattanut vaarantaa kaupunkilaisten turvallisuutta ja aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle."[25]

Kerätyt tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viranomaiset ilmoittivat aluksi tallentavansa kaikkien tiedot rekistereihinsä,[16] mutta myöhemmin tarkennettiin, että tarpeeton aines heitetään pois.lähde? Rajavartiolaitos kuvasi videolle myös saartorenkaan ulkopuolella ollutta yleisöä.[31]

Astalot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku perusteli poliisin toimintaa saarron jälkeen piiritetyiksi joutuneiden ”astaloilla”, viitaten ilmeisesti poliisin valokuvaan, joka sisälsi neljä metalliputkea, mattoveitsen, spraykannun, pesäpallomailan ja ketjuja.lähde? Dongzhou-koalitio kommentoi väitteitä astaloista mellakkayrityksen todisteina toteamalla: ”Käsityksemme mukaan tällainen arsenaali ei riitä mellakan järjestämiseen.”[13]

Kannanotot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Poliisin toiminnassa moitittavaa Smash Asem -tapahtumassa

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt ilmoitti tutkivansa poliisin toimet saatuaan niistä kymmeniä kanteluja.[9] Hänen marraskuussa 2007 tekemänsä ratkaisun mukaan poliisi menettelikin osin lainvastaisesti. Hänen mukaansa eniten aihetta arvosteluun antoivat eräät kiinniotot ja kiinniotettujen osin nöyryyttävä kohtelu. Kahdessa tapauksessa hän antoi huomautuksen ylikonstaapelille ja Helsingin poliisilaitokselle perusteettomasta kiinniotosta. Sen sijaan mielenosoituksen keskeyttäminen oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan lainmukaista, mutta sen toteuttamistapa oli laajuudeltaan ja kestoltaan ongelmallinen.[7] Osan saamistaan kanteluista (koskien väitteitä poliisin liiallisesta voimankäytöstä) apulaisoikeusasiamies siirsi kihlakunnansyyttäjän arvioitaviksi. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan kokoontumisvapauden koskevan vain rauhanomaisia mielenosoituksia.[6]

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ilmaisi huolensa kansalaisten tietosuojasta. Hän ilmoitti selvittävänsä teknisen valvonnan kohdistumista henkilöihin, "joilla ei ollut mitään tekemistä koko tapahtuman kanssa".[31]

Pääministeri Matti Vanhanen antoi STT:lle lähettämässään tiedotteessa tukensa poliisille heti tuoreeltaan. Vanhasen mukaan käytetyt keinot olivat "hyvin perusteltuja toimia, koska mielenosoittajat olivat sanoneet etukäteen, että he haluavat aiheuttaa sekasortoa"[32]. Sisäministeri Kari Rajamäki puolusti poliisin valintoja monissa yhteyksissä ja luonnehti niitä "ammattitaitoisiksi"[30] sekä "täyden tunnustuksen ja kiitoksen" ansaitseviksi.[33]

Mielenosoituksen järjestäjät syyttivät lehdistötiedotteessaan poliisia muun muassa yhteistyökyvyttömyydestä, provokaatiosta ja väkivaltaisuudesta.[5]

Mielenosoitus ja sen torjunta oli suosittu puheenaihe poliitikkojen keskuudessa. Eduskunnassa asiasta keskusteltiin kyselytunnilla 14. syyskuuta. Vasemmistoliiton Annika Lapintie arvosteli suullisessa kysymyksessään poliisin toimintaa varsinkin ihmisten yksityisyyden kannalta ja keskusteluun otti osaa viitisentoista kansanedustajaa.[33] Vihreä liitto ilmoitti harkitsevansa välikysymyksen tekemistä poliisin otteista, mikäli tulevat selvitykset antaisivat siihen aihetta. Vihreiden varapuheenjohtaja Janne Länsipuro paheksui erityisesti siviiliasuisten poliisien käyttöä mielenosoituksessa.[34] Vasemmistonuoret vaati kannanotossaan[35] tutkintaa poliisin toimista, jotka sen mukaan johtivat sivullisten loukkaantumisiin, koska jotkut saivat osumia mielenosoittajien heittämistä pulloista pyrkiessään ulos saartorenkaasta.[36]

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 12. syyskuuta otti osittain kriittisen kannan poliisin toimintaan pohtimalla, oliko sivullisten useita tunteja jatkunut motittaminen ja valokuvaaminen perusteltua.[37] Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa "Aivan uusi poliisi" 15. syyskuuta syytettiin virkavaltaa ylimitoitetuista otteista, perusoikeuksien toteutumisen estämisestä ja ammattitaidottomuudesta, joihin vedoten todettiin olevan "aika rajoittaa poliisin valtuuksia".[38]

Viestinnän Keskusliitto paheksui 22. syyskuuta 2006 sisäministeri Kari Rajamäelle lähettämässään kirjeessä sitä, että poliisi oli pidättäessään Suomen Kuvalehden valokuvaajan vaikeuttanut vapaata tiedonvälitystä, ja pyysi, että jatkossa poliisilla olisi selvät ohjeet siitä, miten toimittajien ja kuvaajien työskentely vastaavanlaisissa tilanteissa turvataan.[39] Myös Suomen Journalistiliitto ihmetteli poliisin toimintaa.[40] Lokakuussa 2007 kritiikin esittäjiin liittyi Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI), joka totesi kannanotossaan pettymyksensä lehdistönvapaudesta tunnetun maan toimintaan lehtikuvaajan tapauksessa.[41] Käräjäoikeuden tuomion jälkeen Euroopan Journalistiliitto ilmaisi paheksuntansa työtään tekevän toimittajan tuomitsemisesta.[42]

Aamulehden Taloustutkimuksella tuottaman kyselyn mukaan 68 prosenttia suomalaisista piti poliisin toimia mielenosoituksen estämiseksi oikeutettuina ja 71 prosenttia vastasi luottavansa siihen, että poliisi huomioi kansalaisoikeudet aina riittävän hyvin. Puhelinhaastatteluna 18.–21. syyskuuta tehtyyn kyselyyn vastasi 1 009 15–79-vuotiasta suomalaista.[43]

Oikeusprosessit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Smash Asem -mielenosoituksesta ehdollisia vankeustuomioita

Mielenosoittajia vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2007 Helsingin poliisi ilmoitti epäilevänsä 86:aa Smash ASEMissa kiinniotettua rikoksista, joiksi lueteltiin virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, väkivaltainen mellakka, laiton naamioituminen, niskoittelu poliisia vastaan, ampuma-aserikos ja haitanteko virkamiehelle. Rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan epäiltyjen joukossa oli aktivistien lisäksi "kaikenlaista hengailijaa".[10] Rikostutkintaa pidettiin poikkeuksellisen laajana. Esimerkiksi poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja ei muistanut uraltaan vastaavaa tapausta.[44]

Toukokuussa 2007 syyttäjä nosti syytteet 86 henkilöä vastaan, joista kahdeksan on myöntänyt syytteet. Syytteet vastaavat poliisin epäilyjä ja vaihtelevat yksittäisestä ampuma-aserikoksesta, useasta väkivaltaisesta mellakasta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta lievempiin kuten haitantekoon virkamiehelle, laittomaan naamioitumiseen ja niskoitteluun poliisia vastaan.[11]

Suomalaisittain laaja oikeudenistunto pidettiin joulukuun 2007 alussa (tuomiot julkistettiin 17.12.2007 kl 13[45]), jossa Helsingin käräjäoikeus antoi enimmillään puolen vuoden ehdolliset vankeustuomiot 16 vastaajalle. Sakkoja sai 42 vastaajaa, 2 jätettiin rangaistuksetta ja 14 vastaajan syytteet hylättiin. Lisäksi alkuperäisistä 86 syytetystä 12 jätettiin haastamatta oikeuteen.

Ehdolliset rangaistukset tulivat väkivaltaiseen mellakkaan osallistumista tai virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, jollaiseksi laskettiin muun muassa pullojen heittely. Kaikkiaan väkivaltaisesta mellakasta tuomittiin 22, mutta alaikäiset selvisivät sakkorangaistuksilla. Lopuille sakot puolestaan tulivat haitanteosta virkamiehille ja niskoittelusta poliisia vastaan, kuten poliisin antaman poistumiskäskyn tottelematta jättämisestä. Poliisia vastaan oli niskoitellut muun muassa entinen vihreiden kansanedustaja Ville Komsi ja Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäinen, joka oli myös toinen niistä, joiden oikeus katsoi niskoitelleen, mutta jätti rangaistukseen tuomitsematta.[46][47]

Suomen Kuvalehden toimittaja Markus Pentikäinen valitti toimittajansa tuomiosta hovioikeuteen.[48] Hovioikeus ei kuitenkaan pitänyt tarpeellisena muuttaa käräjäoikeuden tuomiota eikä hovioikeuden päätös saanut korkeimmasta oikeudesta valituslupaa. Pentikäinen vei tapauksen edelleen Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen, jonka mukaan valokuvaajan pidättäminen ei rikkonut sananvapautta äänestysratkaisussa 5—2. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto teki saman ratkaisun äänin 13—4.[49][50][51][52]

Poliisin toimia vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantai-iltapäivään 22. syyskuuta 2006 mennessä eduskunnan oikeusasiamiehelle toimitettiin 53 kantelua poliisin toiminnasta Smash Asem -mielenosoituksessa. Kanteluiden määrä voi olla lajissaan Suomen ennätys.[53] Poliisien toiminnan tutkintaa vaikeutti se, että epäiltyjen poliisien tunnistaminen oli vaikeaa, koska paikalla oli poliiseja ympäri Suomea eikä mellakka-varusteissa ollut yksilöiviä tunnusmerkkejä.[54]

Maaliskuussa 2007 kihlakunnansyyttäjä käynnisti esitutkinnan kahdesta kiinniotosta epäillen poliiseja pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkinta eteni kahden poliisin osalta syytteeksi.[55] Helsingin käräjäoikeuden 31. maaliskuuta 2008 antamassa päätöksessä hylättiin syytteet pahoinpitelystä ja virka-aseman väärinkäytöstä.[56]

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jontin & Shakan levyllä Rata-äänite on kappale "Paska juttu" joka ruotii Smash Asemin tapahtumia. Mukana kappaleella on myös paikan päällä ollut räppäri Petos.

Jouko Aaltosen dokumenttielokuvassa Miten korjata maailma (2023) kuvaillaan Smash ASEM -mielenosoitusta aktivistien näkökulmasta.lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Smash Asem asem.anarkismi.net. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 2.5.2014.
  2. ↑ a b c d e Poliisi piiritti ja pidätti mielenosoittajia Kiasman luona (vanhentunut linkki) HS.fi. 9.9.2006 (päivitetty 10.6.2006). Arkistoitu Viitattu 2.5.2014.
  3. ↑ a b c Iltalehti 9.9.2006: Poliisi piiritti mielenosoittajia Kiasmalla
  4. ↑ Asem-mielenosoitus poiki kanteluita Yle Uutiset. 13.9.2006. Viitattu 2.5.2014.
  5. ↑ a b Mielenosoittajat: Poliisi ei suostunut yhteistyöhön. Mellakka väärä sana tapahtumille 10.9.2006. Dongzhou koalitio. Viitattu 4.8.2010.
  6. ↑ a b c Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt: eoak 1836/2007: Viranomaisten toiminta Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä 28.11.2007. Eduskunta. Viitattu 28.11.2007.
  7. ↑ a b c d Smash Asemista yli 60 kantelua (vanhentunut linkki) HS.fi. 2.5.2014. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 2.5.2014.
  8. ↑ Mäenpää, Pirjo: Rajamäki ja poliisi puolustivat poliisin toimia (vanhentunut linkki) HS.fi. 12.9.2006. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 4.5.2014.
  9. ↑ a b Poliisin toiminnasta Smash Asemissa jo yli 50 kantelua (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 22.9.2006 (Arkisto)
  10. ↑ a b Poliisi epäilee 86 ihmistä rikoksista Smash Asemissa (vanhentunut linkki) HS.fi. 6.2.2007. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 4.5.2014.
  11. ↑ a b Smash Asem -kahinoista joutuu oikeuteen kaikkiaan 86 ihmistä. Helsingin Sanomat, 24.5.2007, s. A7.
  12. ↑ a b c Kutsu protesteihin Helsingin ASEM-huippukokousta vastaan 9.-11. syyskuuta (Arkistoitu – Internet Archive) (Dongzhou koalitio)
  13. ↑ a b c d e Smash ASEM - usein kysytyt kysymykset(Takku 14.9.2006)
  14. ↑ A call to protest against ASEM summit in Helsinki 9th-11th of September 2006 2006. Dongzhou coalition. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  15. ↑ Inbjudan till protesterna mot Helsingfors ASEM -toppmote 9.-11 september 2006. Dongzhou koalitionen. Viitattu 4.8.2010. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b c Poliisi puolusti mielenosoittajien kiinniottoja (Ilta-Sanomat 10.9.2006)
  17. ↑ Me haluamme kaiken! 2006. Dongzhou koalitio. Viitattu 4.8.2010.
  18. ↑ Tarkempi reitti ks. Smash ASEM - usein kysytyt kysymykset (Takku 14.9.2006)
  19. ↑ Perjantain mielenosoitukset sujuneet rauhallisesti Yle 9.9.2006
  20. ↑ Asem-mielenosoituksesta parikymmentä pidätystä Yle Uutiset. 9.9.2006. Viitattu 4.5.2014.
  21. ↑ a b c d e f Kustaa Hulkko: Helsingin henki (Suomen Kuvalehti 37/2006)
  22. ↑ Seitsemän uutiset (Arkistoitu – Internet Archive) Mtv3 10.9.2006
  23. ↑ a b Komsi, Ville: Villen vankilavihkot Vihreä Lanka. 15.9.2006. Viitattu 4.5.2014.
  24. ↑ a b Kaksikymmentä pidätystä Kiasman mielenosoituksesta (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 10.9.2006 (Arkisto)
  25. ↑ a b Poliisi tutkii Kiasman mielenosoitusta mellakkana (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 10.9.2006 (Arkisto)
  26. ↑ Kuvia Asem-mielenosoituksesta (vanhentunut linkki) (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat (Arkisto)
  27. ↑ Kaikki Helsingissä pidätetyt mielenosoittajat vapaiksi (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 12.9.2006 (Arkisto)
  28. ↑ Kaupunginvaltuutetut vietiin yöksi putkaan (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat 11.9.2006
  29. ↑ Paavo Arhinmäki: Kymmeniä syyttömiä otettiin kiinni punajuuri.net
  30. ↑ a b Noin 20 pidätystä mielenosoituksessa, Rajamäki puolusti toimia (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 10.9.2006 (Arkisto)
  31. ↑ a b Apulaisoikeusasiamies tutkii poliisin toimet Smash ASEM –mielenosoituksessa (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 11.9.2006 (Arkisto)
  32. ↑ Vanhaselta tuki poliisin toimille (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 9.9.2006 (Arkisto)
  33. ↑ a b SKT 112/2006. Poliisin toiminta mielenosoitusten yhteydessä (ptk 84/2006) Eduskunta.fi
  34. ↑ Iltalehti 16.9.2006: Vihreät röykyttävät poliisin toimia Smash Asemissa
  35. ↑ Joku raja, Rajamäki! vasemmistonuoret.fi 17.19
  36. ↑ Poliisijohdon toimet tutkittava Vasemmistonuorten kannanotto 10.9.2006
  37. ↑ Anarkistien motitus syytä tutkia (Helsingin Sanomat 12.9.2006)
  38. ↑ Aivan uusi poliisi (Suomen Kuvalehti 37/2006)
  39. ↑ Viestinnän Keskusliiton kirjelmä 22.9.2006 sisäministeri Kari Rajamäelle (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. ↑ Liitot paheksuvat poliisin toimia Yle Uutiset. 22.9.2006. Viitattu 4.5.2014.
  41. ↑ Iltalehti 25.10.2007: Sananvapausjärjestö tuomitsee lehtikuvaajan Asem-syytteen.
  42. ↑ Valokuvaajan tuomio rikkoo sananvapautta 20.12.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 1.9.2009.
  43. ↑ Kansa hyväksyy poliisin menetelmät mielenosoituksessa, Aamulehti.fi 22.9.2006
  44. ↑ Paakkanen, Mikko: Poikkeuksellisen laaja rikostutkinta (vanhentunut linkki) HS.fi. 6.2.2007. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 4.5.2014.
  45. ↑ Oikeus antaa tuomion Smash Asemista (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat, 17.12.2007 (Arkisto)
  46. ↑ 16 sai ehdollista Smash Asem -mielenosoituksesta Yle uutiset. Viitattu 17.12.2007.
  47. ↑ 16 sai ehdollista Smash Asemista Iltalehti. Viitattu 17.12.2007.[vanhentunut linkki]
  48. ↑ Suomen Kuvalehti aikoo valittaa tuomiosta Suomen Kuvalehti. 17.12.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 18.12.2007.
  49. ↑ Suomen Kuvaleden valokuvaajan tuomio säilyi hovissa 30.4.2009. Suomen Kuvalehti. Viitattu 1.9.2009.
  50. ↑ Kuvaajan Smash Asem -tuomio Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen? 1.9.2009. Iltasanomat. Viitattu 1.9.2009.
  51. ↑ Teemu Hallamaa: EIT: Valokuvaajan pidättäminen Asem-mielenosoituksessa ei rikkonut sananvapautta 4.2.2014. Yle. Viitattu 4.2.2014.
  52. ↑ Jarmo Koponen: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen korkein päättävä elin: Lehtikuvaajan pidättäminen Suomessa 2006 ei loukannut sananvapautta Yle Uutiset. 20.10.2015. Viitattu 9.1.2021.
  53. ↑ Aamulehti 23.9.2006, etusivu
  54. ↑ Lasse Kerkelä: Osa rikoksesta epäillyistä Smash Asem -poliiseista on jäänyt tunnistamatta (https://archive.is/0Dxy)+Helsingin Sanomat. 8.5.2008. Arkistoitu 7.11.2012. Viitattu 1.8.2010.
  55. ↑ Kaksi lahtelaispoliisia syytteeseen Smash Asem -jupakasta Yle Uutiset. 9.1.2008. Viitattu 4.5.2014.
  56. ↑ Minna Passi: Käräjäoikeus hylkäsi Smash Asem -poliiseja vastaan nostetut syytteet (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat. 31.3.2008. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 1.8.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Videoita ja kuvia
Tukimukset ja päätökset

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Smash_ASEM&oldid=22636211”