Luettelo Skotlannin hallitsijoista
Tämä on luettelo Skotlannin kuningaskunnan hallitsijoista. Perimätiedon mukaan valtion perusti Kenneth I vuonna 843, vaikkakin nykyinen historiankirjoitus pitää hänen pojanpoikaansa Konstantin II:ta Skotlantia edeltäneen Alban kuningaskunnan perustajana. Itsenäisen kuningaskunnan luonne muuttui vuonna 1707 unionisopimuksen (Act of Union) myötä, jolloin Englannin kuningaskunta ja Skotlanti yhdistyivät muodostaen Ison-Britannian kuningaskunnan. Englanti ja Skotlanti olivat olleet personaaliunionissa vuodesta 1603 lähtien, mutta mailla oli ollut omat parlamentit, jotka yhdistettiin unionisopimuksen myötä.
Nykyisin Skotlanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin ohella. Alueilla on yksi yhteinen hallitsija, mutta lisäksi muilla paitsi Englannilla omat parlamenttinsa.
Alpinin hallitsijasuku (848–1034)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| monarkki[1] | keskiaikainen gaelinimi[1] | vallassa[1] | |
|---|---|---|---|
|
Kenneth I | Cináed mac Ailpín Ciniod m. Ailpin |
843/848 – 13.2.858 |
| Donald I | Domnall mac Ailpín | 858 – 13.4.862 | |
|
Konstantin I | Causantín mac Cináeda | 862–877 |
| Aed | Áed mac Cináeda | 877–878 | |
| Giric | Giric mac Dúngail | 878–889 | |
| Eochaid | Eochaid mac Run | *878–889? | |
|
Donald II | Domnall mac Causantín | 889–900 |
|
Konstantin II | Causantín mac Áeda | 995–997 |
|
Malcolm I | Máel Coluim mac Domnaill | 943–954 |
|
Indulf | Ildulb mac Causantín | 954–962 |
| Dub | Dub mac Maíl Choluim | 962–967 | |
| Culen | Cuilén mac Ilduilb | 967–971 | |
| Amlaíb | Amlaíb mac Ilduilb | 973x–977 | |
|
Kenneth II | Cináed mac Maíl Choluim | 971, 977–995 |
.jpg)
|
Konstantin III | Causantín mac Cuiléin | 995–997 |
|
Kenneth III | Cináed mac Duib | 997 – 25.3.1005 |
|
Malcolm II | Máel Coluim mac Cináeda | 1005–1034 |
Dunkeld-hallitsijasuku (1034–1286)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| monarkki[1][2] | keskiaikainen gaelinimi[1][2] | vallassa[1][2] | |
|---|---|---|---|
|
Duncan I | Donnchadh mac Crìonain Donnchad mac Crínáin |
1034–1040 |
|
Macbeth | MacBheatha mac Fhionnlaigh Mac Bethad mac Findláich |
1040–1057 |
| Lulach | Lughlagh mac Gille Chomghain Lulach mac Gille Comgaín |
1057–1058 | |
|
Malcolm III | Maol Chaluim mac Dhonnchaidh Máel Coluim mac Donnchada |
1058–1093 ' |
| Donald III | Dòmhnall mac Dhonnchaidh Domnall mac Donnchada |
1093–1097 | |
|
Duncan II | Donnchadh mac Mhaoil Chaluim Donnchad mac Maíl Choluim |
1094 |
|
Edgar | Eagar mac Mhaoil Chaluim Étgar mac Maíl Choluim |
1097–1107 |
_i.JPG)
|
Aleksanteri I | Alasdair mac Mhaoil Chaluim Alaxandair mac Maíl Choluim |
1107–1124 |
|
David I | Dàibhidh mac Mhaoil Chaluim Dabíd mac Maíl Choluim |
1124–1153 |
|
Malcolm IV | Maol Chaluim mac Eanraig Máel Coluim mac Eanric |
1153–1165 |
|
Vilhelm I Leijona | Uilleam mac Eanraig Uilliam mac Eanric |
1165–1214 |
_i.JPG)
|
Aleksanteri II | Alasdair mac Uilleim Alaxandair mac Uilliam |
1214–1249 |
|
Aleksanteri III | Alasdair mac Alasdair Alaxandair mac Alaxandair |
1249–1286 |
Sverren hallitsijasuku (1286–1290) kiistanalainen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| monarkki[2] | syntynyt[2] | vallassa[2] | kuollut[2] | |
|---|---|---|---|---|
|
Margaret | 1283 Norjassa |
1286–1290 | 1290 Orkneysaarilla |
Ensimmäinen interregnum 1286–1292
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Balliolin hallitsijasuku (1292–1296)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| monarkki[2] | keskiaikainen gaelinimi[2] | syntynyt[2] | vallassa[2] | kuollut[2] | |
|---|---|---|---|---|---|
|
John Balliol | Toom Tabard | 1249 | 1292–1296 | 1314 Picardiessa Ranskassa |
Toinen interregnum 1296–1306
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brucen hallitsijasuku (1306–1371)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| monarkki[3] | puoliso(t)[3] | vallassa[3] | syntynyt[3] | kuollut[3] | keskiaikainen gaelinimi[3] | |
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Robert I Bruce | Isabella of Mar (1295) Elizabeth de Burgh (1302) |
1306–1329 | 11. heinäkuuta 1274 Girvanissa, Skotlannissa |
7. kesäkuuta 1329 (54 vuotta) Cardrossissa, Skotlannissa |
Raibeart a Briuis |
|
David II | Joan 7. heinäkuuta 1328 Margaret Drummond 20. helmikuuta 1364 |
1329–1371 | 5. maaliskuuta 1324 Dunfermlinessa, Skotlannissa |
22. helmikuuta 1371 (46 vuotta) Edinburghissa, Skotlannissa |
Dàibhidh Bruis |
Stuartin hallitsijasuku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Stuart (suku)
Robert Brucen pojan David II:n kuoltua lapsettomana Brucen tyttärenpoika Robert Stewart peri kruunun lähimpänä perillisenä. Robert II (2. maaliskuuta 1316 – 19. huhtikuuta 1390) oli ensimmäinen Stewart- eli Stuart-sukuinen Skotlannin kuningas (1371–1390).[4] Suku oli Skotlannin viimeinen kuningassuku: vuonna 1707 kuningaskunnat ja parlamentit yhdistettiin kuningatar Anna Stuartin alaisuudessa. Annaa kuitenkin seurasi hänen pikkuserkkunsa Yrjö I Hannover-suvusta (1714–1727).
Stewart-nimi tuli perinnöllisestä tittelistä "High Steward of Scotland", jonka suvun edustajat saivat 1100-luvulla.
Stewartin hallitsijasuku (1371–1567)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Stuart (suku)
| monarkki[5] | vallassa [5] | syntynyt [5] | puoliso(t) [5] | kuollut [5] | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
Robert II | 1371–1390 | 2. maaliskuuta 1316 Paisleyssa Renfrewshiressa |
Elizabeth Mure 1336 tai 1349 Euphemia de Ross 2. toukokuuta 1355 |
19. huhtikuuta 1390 (74 vuotta) Dundonaldissa Ayrshiressa Skotlannissa | |
 |
Robert III | 1390–1406 | noin 1337 | Anabella Drummond 1367 | 4. huhtikuuta 1406 (69 vuotta) Perthissä Skotlannissa | |
 |
Jaakko I | 1406–1437 | heinäkuu, 1394 Dunfermlinessa, Skotlannissa |
Joan Beaufort 2. helmikuuta 1424 |
21. helmikuuta 1437 (42 vuotta) Blackfriars, Perthissä Skotlannissa | |
 |
Jaakko II | 1437–1460 | 16. lokakuuta 1430 Holyrood Abbeyssa Edinburghissa |
Mary Guelders 3. heinäkuuta 1449 | 3. elokuuta 1460 (29 vuotta) Kelsossa Skotlannissa | |
 |
Jaakko III | 1460–1488 | 10. heinäkuuta 1451 Stirlingissa tai St Andrewssa |
Margaret Oldenburg 13. heinäkuuta 1469 | 11. kesäkuuta 1488 (36 vuotta) Sauchieburnin taistelussa Skotlannissa | |
 |
Jaakko IV | 1488–1513 | 17. maaliskuuta 1473 Stirlingissa |
Margaret Tudor 8. elokuuta 1503 | 9. syyskuuta 1513 (40 vuotta) Flodden Fieldin taistelussa Northumberlandissa Englannissa | |
 |
Jaakko V | 1513–1542 | 15. huhtikuuta 1512 Linlithgowissa, Skotlannissa |
Madeleine Valois 1. tammikuuta 1537 Maria Guise 18. toukokuuta 1538 |
14. joulukuuta 1542 (30 vuotta) Falklandissa Skotlannissa | |
 |
Maria Stuart | 1542–1567 | 8. joulukuuta 1542 Linlithgowissa , Skotlannissa |
Frans II 24. huhtikuuta 1558 Henry Stuart 9. heinäkuuta 1565 James Hepburn (Bothwellin jaarli) 15. toukokuuta 1567 |
8. helmikuuta 1587 (44 vuotta) Oundlessa Northamptonshiressa Englannissa | |
Stuartin hallitsijasuku (1567–1651)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Stuart (suku)
Isänsä Jaakko V:n kuoltua Maria Stewart (1542–1587) nousi alle viikon ikäisenä Skotlannin kuningattareksi (1542-1567). Maria avioitui Ranskan kuninkaan Frans II:n kanssa, jolloin velipuoli hallitsi kuningattaren nimissä. Maria otti sukunimekseen Stuart, jotta ranskalaiset lausuisivat sen oikein. Vuonna 1560 Maria palasi kotimaahansa 18-vuotiaana leskenä. Katolisena hän joutui myöhemmin sisällissotaan velipuoltaan vastaan ja haki turvapaikkaa Jaakko V:n serkulta, Englannin kuningattarelta Elisabet I:ltä. Elisabet vangitsi Marian, koska tällä oli parempi oikeus Englanninkin kruunuun, nosti kaksivuotiaan Jaakko VI:n (1567–1625) Skotlannin kuninkaaksi ja teloitutti Maria Stuartin vuonna 1587.
Elisabet I:n kuoleman jälkeen vuonna 1603 Skotlannin kuningas Jaakko VI nousi myös Englannin kuninkaaksi (Jaakko I). Jaakko oli Tudor isoisoäitinsä Margaret Tudorin kautta, joka oli Henrik VII:n tytär. Vuonna 1604 Jaakko otti arvonimekseen Ison-Britannian kuningas. Skotlannin ja Englannin parlamentit kuitenkin jäivät erilleen.
Protestantteja syrjinyt Jaakon poika Kaarle I (kuninkaana 1625–1649) joutui epäsuosioon ja Englannin sisällissotiin 1642–1646 ja 1648–1649. Hänet teloitettiin (1649) ja valta siirtyi parlamentille ja lordiprotektori Oliver Cromwellille. Skotlannin parlamentti valitsi kuninkaakseen Kaarlen pojan Kaarle II, mutta Cromwell valloitti Skotlanninkin vuonna 1651 ja Kaarle II pakeni Ranskaan.
| monarkki[5] | vallassa[5] | syntynyt[5] | vanhemmat[5] | puoliso(t)[5] | kuollut[5] | vaatija[5] | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Jaakko VI | 1567–1625 | 19. kesäkuuta 1566 Edinburghissa |
Henrik Stuart ja Maria I (Skotlanti) | Anna Tanskalainen 23. marraskuuta 1589 |
27. maaliskuuta 1625 (58 vuotta), Cheshunt | Henrik VII:n suora jälkeläinen |
.jpg)
|
Kaarle I | 1625–1649 | 19. marraskuuta 1600 Dunfermlinessa |
Jaakko I ja Anna Tanskalainen | Henrietta Maria 13. kesäkuuta 1625 |
30. tammikuuta 1649 (48 vuotta), Lontoossa | Jaakko I:n poika |
.jpg)
|
Kaarle II | 1649–1651 | 29. toukokuuta 1630 Lontoossa |
Kaarle I ja Henrietta Maria | Katariina de Bragança 21. toukokuuta 1662 |
6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa | Kaarle I:n poika |
Stuartin hallitsijasuku (palautettu) (1660–1707)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Stuart (suku)
Levottomuuksien vuoksi rojalistit voittivat Englannin parlamenttivaalit, ja parlamentti kutsui Kaarle II:n kuninkaakseen, jolloin tästä tuli jälleen myös Skotlannin kuningas (1660–1685). Kaarle II hajotti Skotlannin parlamentin ja nimesi veljensä Jaakon Skotlannin kuvernööriksi. Katolisesta Jaakosta tuli Englannin (Jaakko II) ja Skotlannin (Jaakko VII) kuningas (1685–1688). Koska Jaakkokin suosi katolisia ja pyrki itsevaltaan, anglikaaninen aateli kutsui Jaakon vävyn ja sisarenpojan, Alankomaiden käskynhaltija Vilhelm III Oranialaisen hallitsijaksi vaimonsa, Jaakon vanhimman tyttären Maria II Stuartin kanssa. Vilhelm kukisti Jaakon mainiossa vallankumouksessa (1688–1689), ja pian myös Skotlannin parlamentti hyväksyi avioparin Skotlannin hallitsijoiksi (1689–1702; Maria kuoli 1694). Lapsetonta pariskuntaa seurasi Marian sisar Anna (1702–1707).
| monarkki[5] | vallassa[5] | syntynyt[5] | vanhemmat[5] | puoliso(t)[5] | kuollut[5] | vaatija[5] | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
Kaarle II | 1660–1685 | 29. toukokuuta 1630 Lontoossa |
Kaarle I ja Henrietta Maria | Katariina de Bragança 21. toukokuuta 1662 |
6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa | Kaarle I:n poika |
|
Jaakko VII | 1685–1688 | 14. lokakuuta 1633 Lontoossa |
Kaarle I ja Henrietta Maria | (1) Anne Hyde 3. syyskuuta 1660 (2) Mary Modena 21. marraskuuta 1673 |
16. syyskuuta 1701 (67 vuotta) Saint-Germain-en-Laye'ssä, Ranskassa |
Kaarle I:n poika |
|
Maria II | 1689–1694 | 30. huhtikuuta 1662 Lontoossa |
Jaakko II ja Anne Hyde | Vilhelm III Oranialainen, 4. marraskuuta 1677 | 28. joulukuuta 1694 (32 vuotta), Lontoossa | Kaarle I:n lapsenlapsi |
_(lighter).jpg)
|
Vilhelm II | 1689–1702 | 4. marraskuuta 1650 Haagissa Yhdistyneissä provinsseissa |
Wilhelm II ja Maria Oranialainen | Maria II, 4. marraskuuta 1677 | 8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta), Lontoossa | |
|
Anna | 1702–1707 Ison-Britannian kuningatar 1. toukokuuta 1707–1714 | 6. helmikuuta 1665 Lontoossa |
Jaakko II ja Anna Hyde | George Oldenburg 28. heinäkuuta 1683 |
1. elokuuta 1714 (49 vuotta) Lontoossa |
Jaakko II:n tytär |
Ison-Britannian hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skotlannin ja Englannin parlamentit yhdistyivät vuonna 1707 Panaman kolonialismihankkeen vietyä Skotlannin vararikon partaalle. Tällöin Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta yhdistyivät Ison-Britannian kuningaskunnaksi.
Ison-Britannian ensimmäisenä kuningattarena toimi Anna Stuart 1707–1714, mutta koska hänen 17 lastaan olivat kuolleet jo lapsina eikä hänellä siten ollut perijää, sai parlamentti vuonna 1701 antamansa asetuksen perusteella valita hänen kuoltuaan uuden hallitsijan. Valituksi tuli Stuartien protestanttinen pikkuserkku, Hannoverin vaaliruhtinas Yrjö I:n, joka ei isälinjaltaan enää ollut Stuart vaan Hannover-sukua. Sen viimeisen edustajan, kuningatar Viktorian lapset katsottiin Viktorian puolison Albertin Saksi-Goburg-Gothan sukuun eli nykyiseen Windsorin hallitsijasukuun kuuluviksi. Ison-Britannian hallitsijat ovat siten yhä Stuartien suoria jälkeläisiä mutta eivät isälinjaltaan.
Toisaalta esimerkiksi ensimmäinen Stuart oli Robert I Brucen tyttärenpoika ja Bruce oli Dunkeld-suvun David I:n jälkeläinen. Ensimmäinen Dunkeld-sukuinen kuningas puolestaan oli Alpin-suvun jälkeläinen. Siten kaikki Skotlannin ja Ison-Britannian kuninkaat ja kuningattaret ovat olleet Kenneth I MacAlpinin (kuninkaana 843/848 – 858) suoria jälkeläisiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- [1] The official website of The British Monarchy
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f The early Scottish Monarchs Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Descendants of Malcolm III Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f The Bruces Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Robert II (r.1371-1390) The British Monarchy
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)