Skitalets

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skitalets. 1900-luvun alun valokuva.

Skitalets (ven. Скита́лец, suomeksi ”maankiertäjä, kulkuri”, oikea nimi Stepan Gavrilovitš Petrov, Степа́н Гаври́лович Петро́в; 9. marraskuuta 1869 nykyisen Samaran alueen Privolžjen piirin Obšarovkan kylä – 25. kesäkuuta 1941 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen kirjailija.

Tuleva kirjailija syntyi talonpoikaisperheeseen. Vuosina 1885–1887 hän opiskeli Samaran opettajaseminaarissa, josta hänet erotettiin poliittisesti epäluotettavana. Vuosina 1893–1897 hän kierteli Venäjän eteläosia kokeillen erilaisia ammatteja. Palattuaan Samaraan hän työskenteli Samarskaja gazeta -lehdessä.[1]

Maksim Gorki vaikutti ratkaisevasti Skitaletsin kirjailijanuran muotoutumiseen. Gorkin myötavaikutuksella ilmestynyt pienoisromaani Oktava (1900) teki hänet tunnetuksi. Gorkin perustama Znanije-kustantamo julkaisi Skitaletsin ensimmäisen kertomuskokoelman vuonna 1902. Kirjailijan varhaisvaiheen realististen teosten sankareita ovat yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet poikkeusyksilöt ja kapinalliset, joiden elämä päättyy usein traagisesti.[1][2]

1900-luvun alussa Skitalets osallistui aktiivisesti poliittiseen toimintaan ja oli vuonna 1901 kolmen kuukauden ajan vankilassa. Vuoden 1905 vallankumoustapahtumien jälkeen hän julkaisi pienoisromaanin Etapy (”Etappeja”, 1908), jossa aikaisemman kapinahengen oli korvannut traaginen fatalismi.[1] Samaan aikaan kirjailija etääntyi Maksim Gorkista ja bolševikeista. Vuonna 1921 hän muutti Harbiniin.[2]

Vuonna 1934 Skitalets palasi Moskovaan. Elämänsä loppuvaiheessa hän keskittyi omaelämäkerrallisten ja muistelmateosten kirjoittamiseen.[3]

  1. a b c Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 354. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6
  2. a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 700. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
  3. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 354–355. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]