Skerkin matalikon taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skerkin matalikon taistelu
Osa toisen maailmansodan Välimeren sotanäyttämö
Päivämäärä:

2. joulukuuta 1942

Paikka:

Skerkin matalikko

Lopputulos:

saattueen tuhoutuminen

Osapuolet

 Yhdistynyt kuningaskunta

 Italia

Komentajat

kontra-amiraali C. H. J. Harcount

kapteeni Aldo Cocchia

Vahvuudet

3 kevyttä risteilijää
2 hävittäjää

3 hävittäjää
2 torpedovenettä
4 kauppalaivaa

Tappiot

1 hävittäjä

1 hävittäjä
4 kauppalaivaa

Skerkin matalikon taistelu oli Britannian kuninkaallisen laivaston ja Italian kuninkaallisen laivaston Palermosta Bizertaan Pohjois-Afrikkaan purjehtineen saattueen välinen taistelu toisessa maailmansodassa.

Amiraliteetti piti Bônen niemimaata tarpeelliseksi turvallisena perustaakseen 30. marraskuuta 1942 kontra-amiraali C. H. J. Harcourtin alaisuuteen Force Q:n, johon kuuluivat risteilijät HMS Aurora, HMS Argonaut ja HMS Sirius sekä hävittäjät HMAS Quiberon ja HMS Quentin.[1][2][3]

Force Q lähti 1. joulukuuta merelle saatuaan tiedon Napolista lähteneestä saattueesta.[1][3]

Akselivaltojen huoltosaattue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napolista Bizertaan matkalla olleen saattueen (Huoltosaattue ”H”) muodostivat italialaiset kauppa-alukset Aventino (3794 brt), Puccini (2422 brt) ja Aspromonte (976 brt) sekä saksalainen KT1 (850 brt). Alusten lastina oli joukkoja, 88 millimetrin ilmatorjuntatykkejä, panssarivaunuja sekä muita ajoneuvoja. Saattueen suojana olivat hävittäjät Nicoloso Da Recco (lippu), Folgore ja Camicia Nera sekä torpedoveneet Clio ja Procione.[1][4]

Saksalainen lentokone havaitsi Force Q:n merellä ja ilmoitti aluksista. Samanaikaisesti italialaiset havaitsivat saattuettaan seuraavien lentokoneiden viestit aluksille. Merellä olleista neljästä akselivaltojen saattueesta kaksi palasi lähtösatamaan, yksi ohjattiin Pantelleriaan, mutta saattue ”H” jatkoi matkaansa kääntyen kohti itää torpedoveneiden saattamana.[1][4]

Force Q sai saattueesta tutkahavainnon hieman puolenyön jälkeen noin 60 mailia Bizertasta koilliseen. Force Q lähestyi saattuetta 20 solmun nopeudella ja avasi tulen noin kello 00.37 kohti KT 1:tä 1500 jaardin etäisyydeltä. Kontra-amiraali Harcourt käytti aiemmin Agnewin Duisburg saattuetta vastaan käyttämää piiritystaktiikkaa. Saattueen kauppa-alukset kääntyivät ja pyrkivät takaisin Sisiliaan ja hävittäjät aloittivat epätoivoisen hyökkäyksen ylivoimaista brittiosastoa vastaan. Kaksi hävittäjää laukaisi torpedonsa ja kaikki avasivat tulen tykeillään.[1][4]

Force Q:n poistuessa kello 01.30 upottamatta oli vain yksi saattueen kauppa-aluksista ja se jouduttiin itse upottamaan vaurioiden vuoksi. Lisäksi hävittäjä Folgore upposi taistelussa, hävittäjä Nicoloso Da Recco vaurioitui pahoin samoin kuin torpedovene Procione. Nicoloso da Recco jouduttiin hinaamaan Sisiliaan. Alusten mukana menehtyi 2 200 sotilasta ja merimiestä 3 000 mukana olleesta.[1][5][4]

Taistelun jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Force Q:n ollessa paluumatkalla se joutui saksalaisen torpedokoneen kohteeksi. Osastosta upposi hävittäjä HMS Quentin.[1][2]

  • Levien, Alan J.: The War Against Rommel's Supply Line, 1942-43. Mechanicsburg, Pennsylvania: Stackpole Books, 2008. ISBN 0-8117-3458-7 (englanniksi)
  • Greene, Jack & Massignani, Alessandro: The Naval War in the Mediterranean 1940-1943. Lontoo: Chatham Publishing, 2002. ISBN 1-86176-190-2 (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
  1. a b c d e f g Levien s. 88
  2. a b Whitley - Destroyers s. 127
  3. a b Greene & Massignani s. 279
  4. a b c d Greene & Massignani s. 280
  5. Whitley - Destroyers s. 166

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]