Siuron työväentalo
| Siuron työväentalo | |
|---|---|
 Siuron työväenyhdistyksen työväentalo 1930-luvulla. |
|
| Sijainti | Nokia (ent. Pohjois-Pirkkala) |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Purkuvuosi | 1971 |
 |
|
Siuron Työväentalo valmistui Pohjois-Pirkkalan kunnan, nykyisen Nokian kaupungin, alueelle vuonna 1907 talkoovoimin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo rakennettiin korkealle Siuron kallion laelle, josta oli hyvä näköala Siuronkoskelle, Kulovedelle ja Jokisjärvelle. Kokemäenjoen vesistö oli sen ajan hyvä infrastruktuuri, joten Siuron kylän toiminta vilkastui sitä myötä myös. Tampere–Pori-rautatien rakentaminen vuonna 1895 Siuroa ohittamaan lisäsi asutusta kosken ympäristössä. Toiminta alueella vilkastui. Siuron kylä ja Siuron kirkko kuuluivat Pohjois-Pirkkalan kuntaan ja Hämeen lääniin. Siuronkosken toisella puolella oleva Kuljun kylä oli osa Satakunnan lääniä. Siuron alueella oli useita isoja kartanoita, joilla oli torppareita työssä.
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siuron Työväenyhdistys alkoi rakentaa työväentaloaan 1906. Rakennustoimikunta päätti 2. syyskuuta 1906 hankkia talon suunnittelua varten piirustukset Lempäälän ja Nokian, silloisen Pirkkalan, työväentaloista. Talkootyöt jatkuivat vuoteen 1909 saakka. Vuonna 1917 toiminnan vilkastuessa talon eteläpäätyyn rakennettiin kaksikerroksinen, taitekattoinen lisärakennus, jossa oli näyttämö ja kokoushuone. Talon takana oli 5–7 yleistä kaivoa, joista asukkaat saivat hakea käyttövetensä. Tosin kesäisin ne tyhjenivät, jolloin vettä sai apteekista. Talon katto korjattiin vuonna 1952.
Talosta on jäljellä enää muistolaatta Siuron kallion kyljessä, kun talo purettiin heinäkuussa 1971. Vanhasta puretusta talosta on kuva vuodelta 1926 sekä muistolaatta, joka paljastettiin vuonna 1990 sisällissodan 1918 uhrien muistoksi. Muistolaatan teetti Otto Ritamäki.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sosialidemokraattista nuorisotoimintaa alettiin harjoittaa heti yhdistyksen perustamisen jälkeen vuodesta 1904 alkaen. Sisällissodan aikana työväentalo oli vallattu vankileirinä, jonka vankeja myös teloitettiin. Vankeina oli yli sata henkilöä, joista 27. maaliskuuta – 26. huhtikuuta 1918 välisenä aikana teloitettiin Siurossa ja Kuljussa 28 vankia. Toiminta Siuron työväentalolla vilkastui 1920- ja 1930-luvuilla. Työväenjärjestöjen lisäksi tiloja käyttivät Siuron Tuiskun urheilijat ja voimistelijat. Juhlia pidettiin, näytelmäpiiri toimi tiloissa ja näytelmävierailijoita saatiin myös hyvin. Näytelmien ohjaajia vieraili usein Tampereelta. Tiloissa toimivat kirjasto, lukupiiri, työväenopisto ja sanomalehden toimitus.
Elokuvien esittäminen aloitettiin Siuron työväentalossa 1. huhtikuuta 1961. Elokuvatilan vuokrat jäivät maksamatta ja vuokralainen lähti pakoon. Näin alkoi työväentalorakennuksen alamäki. Nokian kauppala eikä SDP suostuneet osallistumaan talon ylläpidon kuluihin. Toiminta ahtaissa tiloissa hiipui. Työväentalo purettiin heinäkuussa 1971 Nokian kauppalan toimesta, kun kauppala oli ostanut tontinkin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nokian Uutiset 1.5.1990
- Näin Siurossa ja Kuljussa ennen asuttiin ja elettiin. Koonnut Maria Ahokas. Nokian kaupungin kulttuurilautakunta 1998.
- Siuron työväenyhdistys 100 vuotta. Suoniemen historiaa. Toim. Esko Nieminen. Siuron työväenyhdistys/Palladium kirjat 2005 ISBN 952-9893-36-1